Kyseistä teosta ei ole Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa. Lähimmät kappaleet kirjaa ovat Turun yliopiston Fennica-kokoelmassa (ei kotilainoja, vain käsikirjastoon) ja Åbo Akademin kirjastossa, josta kirja on mahdollista saada kotilainaksi.
Kaukolainanaksi kirjan saa tietysti myös, mutta hinta on 4 euroa.
Taulua kannattaa näyttää taiteen asiantuntijalle. Googleen voi laittaa hakusanaksi taidearviointi. Kannattaa kysyä myös gallerioista. Toinen vaihtoehto on kysyä asiaa Bukowskin tai Hagelstamin huutokaupasta, mikäli aikoo laittaa taulun myyntiin. Heiltä saa ilmaisen hinta-arvion sekä todennäköisesti tiedon taiteilijasta.
Bukowskin huutokauppa
http://www.bukowskis.com/
Hagelstamin huutokauppa
http://www.hagelstam.fi/sumuCMS/sivu/arviot
Viimeisin suomennettu aakkosdekkari on T niin kuin tappaja vuodelta 2008.
Sue Graftonilta on ilmestynyt enemmänkin aakkosdekkareita englanniksi:
U is for U is for undertow,
V is for vengeance ja
W is for wasted.
Nämä ovat ilmestyneet vuosina 2009 - 2011, mutta niitä ei ole vielä suomennettu.
Linda Howardin viimeisimpiä suomennettuja teoksia ovat:
Yön huntu, 2012
Vieressä ja vaarassa , 2011.
Liian kaunis kuolemaan, 2010.
Kirjailijalla on myös muita vielä suomentamattomia teoksia.
Uusimpia suomentamattomia ovat Prey ja Shadow woman.
Tikkurilan kirjastossa on kaksi tutkijanhuonetta, jotka annetaan hakemuksesta käyttöön kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Huoneissa on tietokoneet ja niitä voi käyttää myös kirjaston ollessa suljettuna. Seuraava hakuaika on joulukuun lopussa tammi-helmikuuksi 2015.
Muiden HelMet-kirjastojen tiloja voit katsoa
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut, sieltä Valitse palvelu -alasvetolaatikosta valitaan Työhuone.
Hei,jos kyseessä on Samuli Heimosen maalaus Oneiros(2014), termi Oneiros viittaa antiikin unien jumalan muotoon tai unien ruumiillistumaan. Unia, jotka saattoivat olla joko enteellisiä tai harhaanjohtavia, kutsuttiin myös Nyxin tai Hypnoksen lapsiksi. Lähde: Murray Alexander S. (1998): Who's who in mythology: classic guide to the ancient world, Senate.
Vanamo-kirjastojen asiakkailla on mahdollisuus lainata ja lukea kirjoja Ellibs-lainausjärjestelmän kautta. Ohjeet löytyvät Vanamo-kirjastojen kotisivuilta: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/ekirjat. Äänikirjoja ei Ellibsin kautta ole kuitenkaan vielä tarjolla. Äänikirjoja tarjoaa Celia-kirjasto, jonka asiakkaita ovat he, joille tavallisen (painetun) kirjan lukeminen on vaikeaa. Lisätietoja asiakkuudesta saat Celian verkkosivuilta www.celia.fi.
Vanamo-kirjaston kotisivuilta pääsee myös valtakunnalliseen eKirjastoon (http://ekirjasto.kirjastot.fi/), jonne Celia on antanut vapaasti kaikkien käyttöön muutaman äänikirjan. Katso sivu http://ekirjasto.kirjastot.fi/aanikirjat .
Eero Salola on kirjoittanut teoksen Helsinkiä oppimassa (Otava, 1957, toinen uusittu painos). Alkusanoissa kerrotaan, että teos on tarkoitettu kouluopetuksen rungoksi kotiseutuun tutustuttaessa. Aiemmin oli ilmestynyt Helsinki-Seuran toimesta vastaava kirja, Helsingin kuva-aapinen.
Helsinkiä oppimassa -kirjan kannessa on valokuva, jossa tyttö ja poika juttelevat poliisin kanssa, kenties Mannerheimintiellä. Takana häämöttää torni kelloineen. Kannen yläosan valokuva on mustavalkoinen, rusehtava. Kannen alaosa on turkoosinsininen ja siinä lukee valkoisin tikkukirjaimin HELSINKIÄ OPPIMASSA, OTAVA. Kirjaa on saatavilla ainakin Jyväskylän kaupunginkirjastosta lainaksi. Ensimmäinen kappale nimeltä Helsinkiin alkaa sanoin: "Tiedätkö, Anneli, että...
Aivoinfarktissa infarktialueella olevat aivosolut eivät saa tarpeeksi happea ja ne menevät kuolioon, eivät siis toimi enää. Infarktin jälkeen hermosolut järjestäytyvät uudelleen, ja on mahdollista, että terve aivokudos ottaa itselleen vaurioituneen alueen tehtäviä.
Lääketieteen termi iskeeminen merkitsee paikalliseen verenpuutteeseen liittyvää:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt01…
Tarkempia tietoja kannattaa kysyä lääkäriltä. Aivoinfarktista yleisesti tietoa esim. alla olevilta sivuilta:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=khp00…
http://yle.fi/teos/ihmeellisetaivot/artikkeli.php?id=124380&title=aivoi…
Kaikki kaukolainaus toimii kirjastojen välillä, joten oikea paikka kysyä tästä asiasta on tämä Suomi-instituutin kirjasto tai jokin muu Tukholman isompi kirjasto. Suomen ja Ruotsin välillä toimii kyllä kaukopalvelu, mutta ei välttämättä kaikkien kirjastoyksiköiden välillä. Helsingin kaupunginkirjasto on Suomen puolella hyvä ehdokas.
Ennen kaukolainapyyntöä täytyy kuitenkin löytää julkaisu, jossa on haettu versio, sillä useimmat joululaulukokoelmat eivät sisällä sekakuorosovituksia vaan yksinkertaisemman nuotinnoksen. Näin on myös näiden kahden suositun laulun kohdalla.
Maasalon laulu löytyy sekakuoroversiona kokoelmasta "Joulun aikaan : 150 joululaulua sekakuorolle" (1998), mutta tässä ei ole Collanin Sylvia-laulua. Näin on monen muunkin...
Nuori voima 3/1998 löytyy Kansalliskokoelmasta.
Se on tilattavissa Helsingissä lukusalikäyttöön.
Yhteystiedot:
Kansalliskirjasto
PL15
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Puh.: 02941 23196
Käyntiosoite: Fabianinkatu 35
Nuori voima -lehti myy vanhoja numeroitaan osoitteessa:
http://nuorivoima.com/
Lehdessä näyttäisi olevan Battailen artikkeli nimeltä Emily Brontë (1998 : 3, s. 8-13 )
Kirja Literature and evil by Georges Bataille Löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta (ks. Helka tietokanta) Valitettavasti teosta ei ole suomennettu.
Kirjastot.fi-sivustolla on palsta, jota tarkoittanet.
Kirjastot.fi-etusivun oikeassa laidassa on palkki Kirjastopro, josta aukeaa pudotusvalikko. Klikkaa auki "Ammattikalenteri: työpaikat, koulutus". Sieltä löydät sivun, jolla on avoimia työpaikkoja. Voit myös itse jättää työnhakuilmoituksen.
Avoimista työpaikoista ilmoitetaan luonnollisesti myös TE-palvelujen sivuilla.
http://www.kirjastot.fi/
http://www.te-palvelut.fi/te/fi/
Nicaragualaiselta runoilijalta Rubén Daríolta (1867 – 1916) on luettavissa vain muutama suomennos. Runot "J. Enrique Rodolle" (A J[ose] Enrique Rodo) ja "Sonatina" (suom. Saima Harmaja) löytyvät teoksesta Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 7 : Espanjan ja Portugalin kirjallisuuden kultainen kirja (WSOY, 1954). "Runoilijat! Jumalan tornit!" (¡Torres de Dios! ¡Poetas!, suom. Aale Tynni) sisältyy antologiaan Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa (WSOY, 1957 ja 2004).
Antologiat ovat lainattavissa mm. Vaski-kirjastojen kokoelmista.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://www.biografiasyvidas.com/biografia/d/dario_ruben.htm
https://vaski.finna.fi/
Kaivattu kirja saattaisi olla Tony Hutchingsin kuvittama Pikku Possun luontokirja : oppikirja pikkuväelle (Satukustannus, 1992). Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi 1985 nimellä Luontokirja.
Kirjan jokainen aukeama keskittyy yhteen otsikoituun teemaan: Kukkia, Puita, Syötäviä kasveja, Sieniä ja kaktuksia, Puun elämää, Lemmikit, Villieläimiä, Maatila, Tiesitkö että...?, Eläimet kotosalla, Linnut, Nokat, siivet ja jalat, Hyönteiset, Merenranta, Vuorilla, Erämaa, Lampi, Meren syvyyksissä, Napaseudulla, Viidakko, Suojaväri, Sää, Tulivuori, Joki, Aasia, Afrikka, Eurooppa, Australia, Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka, Yö ja päivä, Kevät, Kesä, Syksy, Talvi, Luonnon ihmeellisyyksiä.
Possujen määrä kuvissa vaihtelee, mutta ainakin yksi löytyy...
Luettelen tässä muutamia nykykirjailijoita, joiden teoksia on käännetty englanniksi. Siihen en osaa ottaa kantaa onko saatavilla sikäläisissä kirjakaupoissa, mutta nettikirjakaupoista varmaankin pystyy tilaamaan.
Sofi Oksanen: Purge, When the doves disappeared
Tuomas Kyrö: Happy days of the Grump
Leena Lehtolainen: esim. Below the surface, Before I go (dekkareita)
Minna Lindgren: Death in Sunset Grove, Escape from Sunset Grove
Jussi Valtonen: They know not what they do (2014 Finlandia-palkittu teos)
Antti Tuomainen: Dark as my heart
Emmi Itäranta: The city of woven streets (fantasia)
Pekka Hiltunen: Black noise (jännitys)
Rosa Liksom: Compartment no. 6 (2011 Finlandia-palkittu teos)
Sanonta "siitä voidaan olla montaa mieltä" viittaa yleisesti siihen, ettei kyseessä ole ns. fakta- vaan enemmänkin mielipidekysymys. Jos todetaan, että jostain asiasta voidaan olla vain kahta eri mieltä, kyseessä täytyy olla yksinkertainen kyllä-ei -tyyppinen asia (tosin yleensä niittenkin kohdalla löytyy aina kolmas näkemys eli ettei osaa tai halua ottaa kantaa).
Esimerkiksi kysymykseen "onko mämmi herkullinen suomalainen jälkiruoka" voi vastata KYLLÄ - EI - EN OSAA SANOA. Mutta jos kysytään, "mikä on herkullisin suomalainen jälkiruoka", vastauksia voi olla vaikka kuinka monta eli asiasta ollaan "montaa mieltä". Kysyjän muotoilema sanonta ei siis sovi ensimmäiseen esimerkkiin, mutta kyllä toiseen.
Heikki Poroila
HelMet-kirjastoissa ei valitettavasti ole mahdollisuutta kuin analogisen videon digitointiin. Ilmeisesti ei ole muutakaan toimipistettä, missä siirron voisi tehdä ilmaiseksi. Sen sijaan monet kaupalliset toimijat tarjoavat MiniDV-nauhojen digitointia. Näitä löytyy helposti haulla.
