Näyttää siltä että noihin mainitsemiisi luettelointiin liittyviin asioihin liittyviä yksityiskohtia on viime aikoina pohdiskeltu aika vähän, koska ainakaan suomen kielellä en käytössäni olevista artikkelitietokannoista (Aleksi, Arto, Kati) löytänyt oikeastaan mitään. Yksi englanninkielinen aihettasi jollakin tavalla sivuava kirja löytyy Tampereen yliopiston kirjastosta:
Guidelines for subject authority and reference entries, München : Saur, 1993.
Lisäksi löysin informaatiotutkimuksen virtuaalikirjastosta yhden osoitteen, josta voisit itse kokeilla hakea tietoa: http://www.itcompany.com/inforetriever/cat.htm
Toimii tosin vain englannin kielellä. Ehkäpä sitten Suomalaiset luettelointisäännöt ovat tällä hetkellä paras lähde tällaisille...
kyseistä kirjallisuutta ei ole varsinaisesti suunnattu naiskunnalle, joskin tällaisen olettamuksen tai mutu-tuntuman voidaan todeta olevan yleinen. Varsinaista miehille suunnattua genren kirjallisuutta on vaikea kategorisoida, ainakaan vakavasti otettavan kirjallisuuden piiristä. Aihetta voisi lähestyä klassikoiden kautta, tällaisia voisivat olla Vladimir Nabokovin Lolita sekä jo ajattoman klassikon maineen saavuttanut Decamerone. Sarjakuvien puolelta tulee mieleen Milo Manaran tuotanto.
Isän laulama laulu on Fredin (Matti Siitonen) säveltämä ja Vexi Salmen sanoittama Jouluaatto huomenna on. Fredi levytti kappaleen tyttärensä Hanna-Riikan kanssa vuonna 1977 levylleen Joulu, joulu on taas.
https://www.youtube.com/watch?v=qZg1CDOPRX4
Kyseinen tarina on alun perin kreikkalaisen Aisopoksen kynästä, joka on tullut tunnetuksi erityisesti eläinsaduistaan (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua1b176f1-04ff-4f42-ae76-86858c293d2a).
Hanhiemon satuaarteen lisäksi Leijona ja hiiri -sadusta löytyy versiot esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Kaiken maailman eläinsadut, Otava 2011
Aisopos: Kettu ja haikara: Aisopoksen satuja, WSOY 1985
Karvatassujen jäljillä, Weilin + Göös 1996
Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen nettisivuilla kerrotaan magnesiumin merkityksestä (sokerijuurikkaalle, mutta sama koskenee muitakin kasveja) mm. seuraavaa:"Magnesiumilla on tärkeä tehtävä yhteyttämisessä, sillä se on klorofyllin eli lehtivihreämolekyylin keskusatomi. Lehtivihreä sitoo auringon valoenergian. Magnesiumilla on keskeinen tehtävä myös entsyymitoiminnan aktivaattorina ja energiansiirrossa. Magnesium säätelee kaliumin ja kalsiumin ohella kasvin vesitaloutta säätelemällä solujen osmoottista painetta."
Helsingin Sanomien tiedeartikkeli (HS 15.5.2007) rinnastaa vahvasti lehtivihreän magnesiumin ja hemoglobiinin raudan:"Lehtivihreä eli klorofylli on hemoglobiinin ja myoglobiinin kaltainen molekyyli. Ne taas...
Kaikki Helsingin kaupungin kesätyöpaikat haetaan helsinkirekry.fi-sivuston kautta. Haussa on kesäksi kirjastoapulaisen paikkoja 16-17-vuotiaille. Valitse ammattialaksi Kirjasto-, nuoriso-, liikunta ja kulttuurialan tehtävät:
https://www.hel.fi/rekry/fi/
Suomen ensimmäisen myymälän yhteydessä toimivan paahtokoneen otti käyttöön helsinkiläinen kauppias C.F. Blomberg vuonna 1883 ja ensimmäisen varsinaisen kahvipaahtimon aloitti kauppahuone Gustav Paulig vuonna 1904.
Sipilä, Jorma. Yhä Jalompaa Kahvijuomaa!: Suomen Kahvi- Ja Vastikepaahtimot Sekä Sikuritehtaat. Helsinki: Edita, 2007.
https://akaansipila.yhdistysavain.fi/?x118281=172992
"Blombergin paahtimoa seurasi pienpaahtimoiden aalto vuosisadan ensimmäisinä vuosina, kun kahvikauppojen yhteyteen alettiin perustaa omia paahtimoita. Valtaosa niistä paahtoi kahvia omille asiakkailleen. Ensimmäinen ensisijaisesti jälleenmyyjille suunnattu paahtimo perustettiin 1904."
Nieminen, Petri, Terho Puustinen, Laura...
Tarkoitatko kenties "Mittarimato"-nimistä laulua, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Enrico Canto (eli Erkki Kanto)? Hän myös esittää kappaleen. Laulu alkaa: "Mä olen mittarimato kierrän maailmaa". Laulusta ei ole kaupallista levytystä, mutta Yleisradiolla on siitä äänite, joka on tehty vuonna 1986. Laulu on kuunneltavissa ainakin tällä hetkellä Areenassa Pikku Kakkosen radiossa ohjelmassa "Mainiot madot" (ohjelman lopussa kohdassa 11:14-14:19).
Muitakin lauluja, joiden nimessä on sana mittarimato, on olemassa. Voit etsiä niitä Yleisradion Fono-tietokannasta. Sieltä voit etsiä kappaleita myös aiheen mukaan. Aiheeksi voit laittaa esimerkiksi sanan mato.
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Mainiot madot -...
Unkarin tiedeakatemian ylläpitämän nimitietokannan mukaan Imre-nimi pohjautuu muinaissaksan nimeen Amalrich ja siitä muodostuneeseen nimeen Emmerich Amalrich-nimen alku amal tarkoittaa ahkeraa, loppu rich tarkoittaa hallitsevaa.
Imre on Unkarissa nykyisinkin yleisesti käytössä oleva nimi. Tunnettuja nimen kantajia ovat olleet esimerkiksi Imre Pyhä (n. 1000 - 1031) ja Unkarin pääministeri Imre Nagy (1896 - 1958).
MTA NyTI Utónévkereső (nytud.hu)
Ladó János – Bíró Ágnes: Magyar utónévkönyv. Budapest: Vince. 2005
https://hu.wikipedia.org/wiki/Imre
Aivan kuvan kaltaisen liivin ohjetta en onnistunut löytämään. Tässä muutama muu:
Novita: https://www.novitaknits.com/fi/naisen-virkattu-liivi-novita-pikkusisko-…
Drops Design: https://www.garnstudio.com/pattern.php?id=4232&cid=11
Kokonaisista paloista liivin voi sommitella itse. Isoäidinneliön perusohje löytyy esim. Novitalta: https://1588670.167.directo.fi/@Bin/1265741446aee17f8c63c52ab97e30e5/16…
Kirjaa ei näytä olevan suomeksi. Lapin kirjastosta kirja löytyy ruotsiksi. Finna.fi
Helmet kirjastoissa Löytyy kuusi suomennettua Lars monsenin kirjaa. Helmet.fi
Niin sanotusta romanttisesta ja/tai historiallisesta (viihde-)kirjallisuudesta tunnettuja, Enni Mustosen, Kirsi Pehkosen (Jylhäsalmi-sarja) ja Anneli Kivelän (Katajamäki-sarja) kaltaisia kotimaisia kirjailijoita ovat esimerkiksi:
Elisabet Aho
Ann-Christin Antell
Paula Havaste
Nelli Hietala
Laila Hietamies / Laila Hirvisaari
Asta Ikonen
Maija Kajanto
Sirpa Kähkönen
Tuija Lehtinen
Johanna Marttila
Raija Oranen
Marja Orkoma
Essi Paju
Ursula Pohjolan-Pirhonen
Anni Polva
Eira Pättikangas
Pirjo Rissanen
Aino Räsänen
Helena Steen
Pirjo Tuominen
Kaari Utrio
Amanda Vaara
Johanna Valkama
Kristiina Vuori
Heiltä löytyy romaaneja, joille on tyypillistä arjen ja ihmissuhteiden kuvaus - nykyaikana tai menneisyydessä....
Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta saa poimittua tietoja suoritetuista yliopistotutkinnoista: https://vipunen.fi/fi-fi/yliopisto/Sivut/Opiskelijat-ja-tutkinnot.aspx
Tarkat ikäryhmittäiset ja koulutuskohtaiset tiedot voi poimia oheiselta analyysiraportilta: https://vipunen.fi/fi-fi/Raportit/Yliopistojen%20uudet%20opiskelijat%20opiskelijat%20ja%20tutkinnot%20-%20analyysi.xlsb?Web=1
Viime vuosien tietojen perusteella näyttäisi, että yleisin ikä valmistua luokanopettajaksi on 25 vuotta. Palvelusta voi katsoa myös aineenopettajien valmistumisiät, mutta he voivat työskennellä peruskoulun lisäksi myös lukiossa.
Ohjeita Vipunen-palvelun käyttöön: https://vipunen.fi/fi-fi/Sivut/K%C3%A4ytt%C3%B6ohjeet.aspx
On koko joukko eri lauluja, joiden nimi on Jos sinut saan.
On Olavi Virran esittämä laulu, joka on käännös kappaleesta Be My Love (säv. Nicholas Brodzsky, suom. Kaarlo Valve). Sama sävelmä tunnetaan myös Saukin suomennoksena nimellä Rakkahin, ja tämä versio on nuottina mm. kokoelmassa Suuri toivelaulukirja 9.
Nuotin saatavuus Outi-kirjastoista
Mitään muista hakuun tarttuneista Jos sinut saan -laulusta ei valitettavasti ole julkaistu nuottina:
- Reino Markkulan sävellys ja Saukin sanoitus, levyttänyt mm. Four Cats (1965) ja Esa Nieminen (1994). Laulun alkusanat ovat Jos kuu katoaa.
- Simo Silmun sävellys ja sanoitus, levyttänyt Yölintu-yhtye (2007).
- Jukka Kilposen sävellys ja sanoitus. Esittäjä on Loikkarit-yhtye (1995).
- Beni...
kyllähän runosta löytyy yhteiskunnallisia viittauksia, mutta en ota kantaa uskonnollisen tulkinnan oikeellisuudesta tai vääryydestä. Tulkintahan on aina jossakin mielessä lukijan mielipide tai oma tulkinta kuitenkin. Uskonnollisia, yhteiskunnallisia ja poliittisia ajatuksia voidaan tulkita toistensa kuvaajina. Eli virallista kantaa ei vastaaja tässä muodosta, mutta toivottavasti lukupiiri tai seminaari toi esiin erilaisia tulkintoja.
Vox Romana oli latinan oppikirjana kouluissa tuohon aikaan. Alkuperäisen Vox Romanan ovat luoneet Päivö Oksala ja Veikko Väänänen, siinä oli otteita roomalaisten kirjailijoiden teksteistä ja lisäksi erillinen sanasto- ja selitykset -kirja,
Vox Romana : excerpta e scriptoribus latinis, https://finna.fi/Record/vaarakirjastot.90995?sid=4079705318
Vox Romana: sanasto ja selitykset, https://finna.fi/Record/helka.995599743506253?sid=4079705318
Selitysvihko osa 1 pitäisi löytyä Heili-kirjastosta, joten sitä tutkimalla voisit tarkistaa, onko kyseessä käyttämäsi kirja. Valitettavasti tuota tekstiosaa ei ole Heili-kirjastossa, joten se pitäisi tilata kaukolainana, mutta ehkä jo selitysosan tutkiminen varmistaa asian...
Helsingissä ja Vantaalla voi tulostaa ilman Prich-appia."Tulostaminen HelsingissäTulostaminen asiakastietokoneiltaLuo käyttäjätunnus tulostuspalveluun klikkaamalla työpöydällä olevaa linkkiä YSoft SafeQ tai osoitteessa asiakastulostus.hel.fi.Aktivoi tunnuksesi sähköpostiisi saapuneesta linkistä Activate your account ja ota talteen viestissä oleva PIN-koodi. Tätä samaa PIN-koodia voit käyttää asiakaskoneilta tulostamiseen kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä.Omalta laitteelta tulostaessasi tarvitset PIN-koodin lisäksi käyttäjätunnuksesi sähköpostiosoitteen ja salasanan.Asiakastietokoneella:Valitse tulostettava tiedosto tai etsi nettisivu, jonka haluat tulostaa ja klikkaa Tulosta. Tulostusasetukset-ikkuna avautuu. Voit...
Ilmeisesti nimellä ei ole syvempää merkitystä. Sanaleikki syntyi Kaurismäen ja Antti Lindqvistin keskustelussa, ja nimi innosti tekemään elokuvan. Kaurismäki väitti aikoinaan pyrkivänsä elokuvassa järjettömyyden kohottamiseen taiteeksi. Luultavasti nimi on osa elokuvan laskelmoitua järjettömyyttä.Lähteet:https://seura.fi/tv/calamari-union-komedia-sai-alkunsa-ja-nimensa-sanaleikittelysta/https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_100394
Kustantajan mukaan Tui Sutherlandin Tulisiivet -fantasiakirjasarja on suunnattu noin 8-12-vuotiaille. Sarja on samankaltainen ja suunnattu samalle kohderyhmälle kuin esimerkiksi Harry Potter- tai Soturikissat-sarjat. Lapset ovat toki yksilöitä ja kirjojen sopivuuteen vaikuttaa myös esimerkiksi lukutaidon taso. Lisätietoa eri medioiden sisällöstä ja sopivuudesta lapsille löytyy esimerkiksi englanninkieliseltä Common Sense Media -sivustolta, tässä linkki sivuston ja sen lukijoiden arvioon ensimmäisestä Tulisiivet-sarjan kirjasta.
Kumpikaan ei ole Kielitoimiston sanakirjan mukaan oikea termi, koska ananaksen makuiselle ei ole vakiintunutta termiä (vrt. sokerinen, pippurinen). Mikäli haluat tarkemman vastauksen kielitieteen ammattilaiselta, suosittelen kysymään asiaa Kotimaisten kielten keskuksen Kielineuvonnasta.
Kielineuvonnan kysymyslomake ja yhteystiedot: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv…
