Jyväskylän kapunginkirjaston kokoelmista löytyy sekä kirjoja että videoita, joissa käsitellään lukihäiriöitä.
Voitte etsiä sopivaa aineistoa tietokannastamme http://www.aaltokirjastot.fi/ asiasanalla lukihäiriöt.
Internetistä löytyy myös paljon asiallista tietoa lukihäiriöstä esim. Erilaisten oppijoiden liiton sivuilta http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/liitto.html
Myös Teknillisen koorkekoulun sivulta http://www.dipoli.tkk.fi/ok/p/erilaisetoppijat/index2.html löytyy erinomainen erilaisen oppijan opas.
Jyväskylässä toimiva Niilo Mäki Instituutti http://nmi.jyu.fi/ on oppimisvaikeuksien monitieteisen tutkimuksen ja kehittämistyön yksikkö, josta varmasti saa lukivaikeuksiin ja oppimiseen liittyvää tietoa.
Ylioppilastutkintolautakunnan...
Tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta tai alueen kirjastoautosta esittämällä kirjastokorttisi ja virallisen, kuvallisen henkilötodistuksen. Kun Sinulla on tunnusluku, saat HelMet-kirjastojen palvelut monipuolisesti käyttöösi. Voit mm. lainata automaatilla, tarkastaa omia lainaustietojasi, uusia lainoja internetissä, varata aineistoa, lainata e-kirjoja. Tarvittaessa saat opastusta palveluiden käyttöön kirjastosta.
Ainakin seuraavilla internet-sivuilla näyttäisi olevan tiikerien kannan muutoksesta tai ylipäätään kannan koosta kertovia kaavioita:
http://wwf.panda.org/what_we_do/endangered_species/tigers/about_tigers/…
http://www.globaltiger.org/population.htm
http://21stcenturytiger.org/index.php?pg=facts
http://www.naturesafariindia.com/tiger-population-in-india/
Myös Wikipedian englanninkielisellä sivulla http://en.wikipedia.org/wiki/Tiger on paljon tietoa tiikeristä ja lisäksi mahdollisesti hyödyllisiä linkkejä.
Tietoa Eppu Nuotiosta voitte saada esimerkiksi seuraavista teoksista:
-Luovuuden lähteillä: lasten- ja nuortenkirjailijat kertovat. 2010. Toim. Päivi Heikkilä-Halttunen.
-Koski, Mervi: Kotimaisia lastenlyyrikoita. 2003.
-Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 2001. Toim. Ismo Loivamaa.
-Kotimaisia nykykertojia. 2005. Toim. Ismo Loivamaa.
Kaikki nämä teokset löytyvät tällä hetkellä Oulun kaupunginkirjastosta ja ne ovat lainattavissa.
Hotelliluokituksesta löytyy tietoa kirjasta
Hotellivaraukset : majoitusala tutuksi / Mirja Rautiainen, Mika Siiskonen
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1977325__Shotellivaraukset…
Lisää tietoa kansaivälisistä hotellien luokitusjärjestelmistä löytyy esim. seuraavilta sivuilta:
http://www.hotelstars.eu/en/ - HOTELSTARS.EU
http://www.hotelstars.eu/userfiles/files/en/downloads/Criteria_2010-201… - Luokitus, PDF
http://www.hotelstars.org/ - HOTREC
http://www.hotelstars.eu/userfiles/files/en/downloads/21_HOTREC_princip… - 21 HOTREC principles, PDF
Mika Waltarin Mikael Karvajalasta ilmestyi tähän mennessä viimeisin painos (21.) vuonna 2008, kirja on ilmestynyt vuonna 1948. Suurin osa painoksista on toistensa kanssa samanlaisia lisäpainoksia. Kaikkien kirjastosta löytyvien painoston fonttikoot on tarkistettu, löytymättä jäivät ainoastaan vuosien 1949 ja 1952 painokset.
Kaikkien tarkistettujen painosten fonttikoot ovat jotakuinkin samankokoisia. Myös vuosien 1949 ja 1952 painokset ovat varsin todennäköisesti samankokoiset kuin muidenkin: kaikissa painoksissa ilmoitetaan olevan 780 s., eli jos kirjan fontti olisi isompi, myös sivuja täytyisi olla enemmän.
Välitin kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle ja haeskelin tietokannoista, mutta en saanut kokoon kuin kymmenisen teosta. Näyttäisi siltä että etsimästäsi aiheesta ei vain ole kirjoitettu kovin suurta määrää kaunokirjallisia teoksia...
Tässä lista teoksista:
Timo Pusan kirjat käsittelevät myös köyhyyttä suomalaisessa pikkukaupungissa (tuotanto -70-90-luvuilla)
Hanna Marjut Marttila: Kertoi tulleensa petetyksi (2002)
Arto Salmisen tuotanto (2000-luvulla julkaistuja)
Mathias Rosenlund: Kopparbergsvägen 20 / Vaskivuorentie 20 (2013)
Marja Björk: Prole (2012), sijoittuu 1970-luvulle
Jera Hänninen: Harakkapoika (2006), kertoo konkurssin kokeneen perheen pojasta
Emilia Pöyhönen: Leipäjonoballadi (2000-luvulle...
Kirkes-kirjastoissa (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) ei näyttäisi etsimäsi vuoden Eeva-lehtiä olevan. Helsingin kaupunginkirjastossa, Pasilan pääkirjastossa, sen sijaan Eeva-lehtiä säilytetään pysyvästi käsikirjastossa luettavina. Sieltä pitäisi löytyä myöskin vuoden 2004 Eeva-lehdet.
Täältä löytyvät Pasilan kirjaston yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Keskeisesti kirjastoon sijoittuvista teoksista tulee ensimmäisenä mieleen Vicky Myronin Kirjastokissa (Otava, 2008), joka kertoo kirjaston palautusluukusta löytyneen kissanpennun elämästä kirjaston maskottina.
Nykyaikaista, kotimaista kirjastoa kuvataan ainakin jonkin verran mm. Pekka Hiltusen romaanissa Iso (WSOY, 2013), jonka päähenkilö muistelee aiempaa työrupeamaansa Tampereen kaupunginkirjastossa, sekä Antti Holman teoksessa Järjestäjä (Otava, 2014), jonka päähenkilö on tarinan alkaessa töissä kirjastossa. Myös toinen Outi Almin Hemingwayn naisten (Gummerus, 2007) päähenkilöistä työskentelee kirjastossa. Kirjastoista löytyy ruumiita tai ruuminosia ainakin Seppo Jokisen dekkarissa Suurta pahaa (Karisto, 2004) ja Kai Ekholmin Niiden...
BEAM-robotiikasta ei löytynyt kirjallisuutta suomalaisista kokoelmatietokannoista. Artikkelitietokannoissakaan ei ollut viittauksia aiheesta. Nettikirjakauppojen kokoelmista ei löytynyt Tildenin teosta.
Netistä löytyy kyllä runsaasti tietoa aiheesta; kannattaa kokeilla esim. Google-hakua osoitteessa http://www.google.com/intl/fi/ hakusanoilla Mark Tilden, tulokseksi tulee runsaasti sivuja, joissa käsitellään BEAM-robotteja.
PIKI-kirjastojen kokoelmista löytyy Mouhijärven historiasta esimerkiksi seuraavanlaisia teoksia:
Simo Penttilä (toim.), Mouhijärvi 1639-1989
Simo Penttilä, Mouhijärvi. 2, Mustianojalta Uotsolaan
Simo Penttilä, Mouhijärvi 1867-2008
Henrik Widenius, Kuvaus Mouhijärven pitäjästä Turun läänissä
Mouhijärven historiaa käsitellään myös Sastamalan historia -kirjan osissa.
Sastamalan historia. 1,1, Esihistoria
Sastamalan historia. 1,2, Esihistorian liiteosa
Sastamalan historia. 2, 1300-1860
Sastamalan historia. 3, 1860-1920
1. Suorasanaisia Kalevala-versioita on vuosikymmenten saatossa julkaistu melko paljon. Tässä lista löytämistäni.
Haavio, Martti: Kalevalan tarinat (1. painos 1966, 3. painos WSOY 2010)
Härkönen, Iivo: Kalevala : kouluille ja nuorisolle (WSOY, 1915)
Kunnas, Mauri: Koirien Kalevala (Otava, 1992)
Kuusi, Sakari: Kalevala kansakouluja varten (Gummerus, 1937)
Nieminen, Kai: Kalevala 1999 (SKS, 1999), uudistettu painos Kalevala. Nyt (SKS, 2011)
Moltesen, Eva: Kalevalan tarinat (Otava, 1910)
Rajala, Pertti: Kalevala (selkokielinen mukautus) (BTJ Kirjastopalvelu, 2006)
Lisäksi on ilmestynyt Inkeri Mikkosen laatima Kalevala yleiskielelle käännettynä (Sanasiivet, 2009), jossa runomitta on säilytetty, mutta nykylukijalle hankala sanasto...
Sitaatti on Eino Leinon runosta Vaalin valta. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Halla (1908).Voit lukea runon Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista.https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906773?term=VAALIN%20VALTA&term=vaalin%20valta&page=65Runo on luettavissa myös Gutenberg-projektiin tallennetuista aineistoista:http://www.gutenberg.org/ebooks/14724
Siviilipalvelukeskuksen sivuilla kerrotaan näin:
"Siviilipalvelukseen hakeutuminen
Kun vakaumukselliset syyt estävät sinua suorittamasta asepalvelusta, voit hakeutua siviilipalvelukseen. Siviilipalvelusaika on 347 vuorokautta ja se alkaa neljän viikon koulutusjaksolla Siviilipalveluskeskuksessa. Loput palveluksesta suoritat työpalvelussa yhteiskunnalle hyödyllisessä työpalvelussa hankkimassasi työpalvelupaikassa.
Siviilipalvelushakemuksen hyväksymisen jälkeen sinut kutsutaan palvelukseen hyväksymisvuoden tai kahden sitä seuraavan kalenterivuoden kuluessa, jollei sinulle myönnetä lykkäystä. Voit itse vaikuttaa siviilipalveluksen suorittamisajankohtaan.
Toimi näin
Voit jättää siviilipalvelushakemuksen aikaisintaan kutsunnoissa....
Zacharias Topeliuksen satu Pikku Matti julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1852 teoksessa Sagor af Z. Topelius : Fjerde samligen, Pikku Matti on kokoelman neljäs satu ja löydät sen digitoidun laitoksen sivulta 47.
Pikku Matti on sadun alkuperäinen nimi.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144720/Sagor_af_Z.Topelius-…
https://finna.fi/Record/doria.10024_144720
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4264170
Hei!
Taulu kannattaisi näyttää taiteen asiantuntijalla tai kysyä taidearviointia. Esimerkiksi Bukowskin huutokauppa-sivustolla,
josta löytyy Online-arviointi. https://www.bukowskis.com/specialists
Myös Hagelstamin huutokauppojen sivuilla löytyy tietoa taideteosten arvioinnista. https://www.hagelstam.fi/
Näiltä sivuilta voi kysyä tietoa mahdollisesta tekijästä. Teostiedustelut ja arviointipyynnöt ovat näillä sivustoilla maksuttomia.
Antiikki & Design-lehdestä löytyy palsta "Mikä, missä, milloin", jossa asiantuntijat vastaavat lukijoiden kysymyksiin ja arvioivat hintoja.
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
Helsingin yliopiston kirjaston Fennica-osastolta kerrottiin, että "ei asiakaskäyttöön merkintä" koskee cd-romeja. Tämä aineisto ei ole asiakaskäytössä, koska se ei tällä hetkellä kuulu vapaakappale säädösten piiriin. Kokoelmaa on kuitenkin alettu kartuttaa, kustajat lähettävät cd-romeja vapaaehtoisesti.
Jos haluat lisätietoja ota yhteyttä suoraan:
Helsingin yliopiston kirjasto
Fennica
PL 26 (Teollisuuskatu 23)
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Puh. (09) 1911 44389
Osoitteesta http://www.yle.fi/tv1ope/kiasma/olden.htm löytyy ainakin jotain tietoa asiasta. Google-haulla Oldenburg ja runebergintorttu löytyy pari muutakin viittausta. Marjatta Levannon teoksessa "Nykytaide suurin piirtein" toteutumattomasta suunnitelmasta on kerrottu tiiviisti. Kirja löytynee melkein joka kirjastosta.
Salasanan saat käymällä kirjastossa ja esittämällä kirjastokorttisi tai henkilöllisyystodistuksesi. Lisätietoja Andersin-verkkokirjaston käytöstä: http://lib.kokkola.fi/webkirjasto/INDEX.HTM .
