Kirjastomme sanakirjoista ei valitettavasti löytynyt sanonnan alkuperää, ei myöskään Kielikello-lehdestä enkä muistakaan Kotimaisten kielten keskuksen aineistoista. En myöskään löytänyt vastaavaa sanontaa englannin kielellä. Lähin voisi ehkä olla wishing well, vaikka toivomuslähde ei taida oikein vastata asiasisältöä.
Kotimaisten kielten keskuksella on kielineuvonta, josta voisi saada asiantuntijatietoa asiasta.
Nykypäivittely on sangen moniulotteista toimintaa. Kielitoimiston sanakirjasta löytyy sille koko joukko merkityksiä: ihmetellä, hämmästellä, ällistellä ääneen (tav. monisanaisesti); harmitella, siunailla, surkutella, voivotella; ihastella. Varhaisin näistä päivittelyn merkitysulottuvuuksista lienee surkutella; tässä merkityksessä siihen voi törmätä esimerkiksi Kalevalan 22. runossa: "Anna huolia hevosen, murehtia mustan ruunan, rautasuisen surkutella, suuripäisen päivitellä!"
Surkutteluna päivittelyn näkee myös Christfrid Ganander, jonka Nytt finskt lexiconissa (1787) sana sai ensimmäisen kirjallisen esiintymänsä. Gananderin teos oli ensimmäinen suomen kielen sanakirja, jossa kuvattiin sanojen käyttöä laajasti esimerkkiaineiston...
Käsillä olevasta kirjallisuudestakaan ei löytynyt tietoja sotamies Kumpulaisen myöhemmästä elämästä. Hiljaiselo lienee todennäköisin vaihtoehto. Matti Lukkari mainitsee teoksessaan Asekätkentä (Otava 1984/1992) Kumpulaisen olleen keväällä 1945 23-vuotias. Joissakin lähteissä hänen on myös mainittu olleen oululainen. Näiden tietojen perusteella hänen kantakorttinsa saattaisi olla paikannettavissa, mutta siinä ei olisi juurikaan tietoa kotiuttamisen jälkeisestä ajasta.
En löytänyt tarkempaa tietoa siitä, milloin sanat ovat saaneet arkisia lisämerkityksiä. Kummatkin sanat kuitenkin löytyvät sekä positiivisina että negatiivisinä suomalaisten kielten keskuksen sanakirjasta. Kielitoimiston sanakirja (sana:järjetön) (sana: mieletön)
Sanojen historiaa voisi kysyä tarkemmin Kotimaisten kielten keskuksen kysymyslomakkeella. Kotus
Olet oikeassa. Nominien lisäksi suvun mukaan taipuvat myös adjektiivit ja possessiiviprononomimit. Eli 'mon petit ami ' (maskuliini) ja 'ma petite amie' (feminiini).
Älä kuitenkaan käytä sanaparia kenestä tahansa, sillä Ranskassa 'pikkuystävä' tarkoittaa tyttö- tai poikaystävää romanttisessa mielessä.
Kalevalassa ei ole omistettu kokonaisia runoja koirille tai kissoille. Molemmat mainitaan ohimennen siellä täällä, usein vertauskuvallisesti.
Koira mainitaan ainakin runoissa 8, 12, 17, 18 ja 27. Vuoden 1835 Vanhassa Kalevalassa runossa 7 oli mukana koira-aiheita, joita ei ole vuoden 1849 Kalevalassa.
Kissa mainitaan runoissa 23, 39 ja 43.
Runoja voi lukea ja niistä tehdä sanahakuja Avoimessa Kalevalassa.
Heimo on kansatieteessä tarkoittanut sukujen tai klaanien ryhmää, joita yhdistää naapuruus, kieli ja kulttuuri. Käsitettä kuitenkin pidetään laajalti vanhentuneena, ja tutkimuksessa sen (samoin kuin rodun) onkin korvannut etnisen ryhmän käsite. Etnistä ryhmää luonnehtivat muun muassa yhteinen alkuperä ja kulttuuri, ryhmäidentiteetti ja muista etnisistä ryhmistä poikkeava elämäntapa. Heimo-termiä ei nykytutkimuksessa enää käytetä.
Saamelaiset on yksi kansa, joka elää neljän kansallisvaltion alueella ja puhuu yhdeksää eri saamenkieltä.
Saamelaisia on vanhemmassa kirjallisuudessa jaoteltu eri ryhmiin muun muassa kulttuurin, kielen ja perinteisten elinkeinojen mukaan, ja on puhuttu esimerkiksi metsälappalaisista, porosaamelaisista,...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanaa jalkavaimo käytetään "joissakin moniavioisuuden sallivissa kulttuureissa virallisten vaimojen lisäksi olevista vaimoista". Jos tulkitsen oikein, etymologisen sanakirjan mukaan jalkavaimo-sana esiintyi kirjallisena tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1637 ilmestyneessä Eric Schroderuksen Latinalais-saksalais-ruotsalais-suomalaisessa tulkkisanakirjassa. Etymologisessa sanakirjassa pohditaan sanan yhteyttä mordvan kielen sanaan jalga, jonka merkitys on ystävä, ystävätär, kumppani. Toisaalta esitetään, että kyseessä on mahdollisesti kuitenkin jalkaa tarkoittava etuliite ja verrataan Lönnrotin sanakirjan lisävihosta löytyvään fraasiin "tehdä lapsi jalalta" eli avioliiton ulkopuolella. Jalka-sana tässä...
Sweet valley high -sarjaa ei ole Suomessa esitetty muilla kanavilla kuin MTV3:lla. Viimeksi sitä on esitetty vuonna 2000. Kanavan nettisivuilla http://www.mtv3.fi/ohjelmat2005b/kysy.shtml sarjan jatkumisesta on kysytty, ja vastauksen mukaan sarja ei jatku. Osoitteessa http://www.angelfire.com/stars4/svh_britney/Ohjelma.html on adressi sarjan uusimisen puolesta.
Hilbertin käyrä on yksi monista tilan täyttävistä käyristä. Suomenkielistä selitystä käyrälle ei löytynyt, englanninkielisiä kylläkin, mm.
http://en.wikipedia.org/wiki/Space-filling_curve
Tällä sivulla selvitetään käyrän toimintaa, englanniksi:
http://www.cs.utexas.edu/users/vbb/misc/sfc/Oindex.html
Tässä pikakäännös henkilöltä, joka hiukan aihetta ymmärtää:
Tilan täyttävä käyrä on käyrä, jonka arvojoukko kattaa koko 2-ulotteisen yksikköneliön (tai yleisemmin kattaa koko N-ulotteisen hyperkuution)
Tässä tietotekniikkaa paremmin ymmärtävän työtoverin ohje:
1. Kirjaudu koneeseen tunnuksilla, joilla on järjestelmänvalvojan oikeudet.
2. Paina hiiren oikealla painikkeella Oma tietokone -kuvaketta ja valitse valikosta Ominaisuudet.
3. Valitse välilehdeltä Lisäasetukset ja sieltä Käyttäjäprofiilit-kohdasta Asetukset.
4. Valitse luettelosta se käyttäjäprofiili, joka on jumissa ja paina Poista-painiketta. Varmista poisto.
(5. Voit joutua luomaan uudelleen käyttäjäprofiilin.)
Huom! Kun poistaa käyttäjäprofiilin, poistuvat samalla Suosikit sekä työpöydälle tallennetut tiedostot.
New age -musiikki taitaa olla kieleemme jo melko vakiintunut käsite. Suomennettua vastinetta termille ei ainakaan vielä ole tullut vastaan. Yleinen suomalainen asiasanastokin, jonka mukaan esimerkiksi kirjaston musiikkiaineisto asiasanoitetaan, käyttää termiä "new age -musiikki".
http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/New_Age
Tunnusluvun saa vain asioimalla henkilökohtaisesti kirjastossa. Jos olet unohtanut tunnuslukusi, tallennamme sinulle uuden kirjastossa. Samalla täytyy näyttää oma kirjastokortti ja kuvallinen henkilöllisyystodistus. Emme voi antaa tunnuslukuja puhelimitse tai sähköpostitse.
Tiedot asiakkaalla aikaisemmin lainassa olleista kirjoista eivät säily kirjaston tietokannassa. Kirjastolla ei itse asiassa ole lain mukaan lupaa säilyttää sellaisia tietoja asiakkaasta.
Kirjaston järjestelmässä on asiakkaan mahdollista itse tehdä muistilistoja omille sivuilleen. Tänään 18.12.2013 on otettu käyttöön kirjaston uusi verkkosivu, jossa myös tämä on mahdollista. Ohjeet ovat tulossa verkkosivuille.
Jos et muista lukemaasi kirjaa, voit kääntyä vaikka pääkirjaston tietopalvelun puoleen. Usein kirjastonhoitajan ammattitaidolla saattaa kirja löytyä vähäisilläkin tiedoilla kirjaston aineistorekisteristä tai internetistä.
Varausten peruuttaminen toimii tällä hetkellä seuraavasti:
Pin-koodin avulla pääset kirjautumaan omiin tietoihisi. Kirjatumisikkuna löytyy HelMet-palvelusivuston aloitussivun ylälaidasta. Etsi kohdasta "omat tietoni" lista varauksistasi. Jos haluat poistaa kaikki varaukset, klikkaa kohdasta "poista kaikki varaukset". Jos haluat jättää jonkin varauksen voimaan, laita ruksi niiden varausten kohdalle, jotka haluat poistaa ja klikkaa sitten kohdasta "tallenna muutokset". Tämän jälkeen ilmestyy uusi ruutu, jossa kysytään vielä "Allaolevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?". Vastaa tähän "kyllä".
Jos tämä tuntuu monimutkaiselta, voit myös vaikka soittaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon. Voit perua varauksen myös kirjastossa käydessäsi...
Vuosaaren kirjastossa ei ole silppuria, jota asiakkaat voisivat käyttää.
Löydät HelMet-palvelusivustolta listan kirjastoista, joissa on asiakkaiden käyttöön tarkoitettu silppuri näin: Klikkaa auki sivu "Kirjastot ja palvelut". Siitä pääset pudotusvalikkoon "Näytä kirjastot, joissa on". "Valitse palvelu" -valikosta löydät kirjastot, joissa on asiakkaiden käyttöön tarkoitettu paperisilppuri.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Äänikirjojen lahjoittamisessa kirjastolle ei pitäisi olla mitään ongelmaa, jos ne ovat vain laillisesti valmistettuja. Tekijänoikeuslain 19 § rajoittaa ainoastaan elokuvateoksen ja tietokoneohjelman lainaamista.
Huomautan vielä, että tämä vastaus on laadittu pelkän maallikkotietämyksen perusteella, joten sitä ei kannata ottaa ammattilaisen laintulkintana. Varmempaa tietoa saa koulutetuilta juristeilta, esimerkiksi kunnan lakimiehiltä.
Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. Tekijänoikeuslakia erityisesti kirjaston näkökulmasta käsittelee Heikki Poroilan teos ”Tekijänoikeus ja kirjastot tietoverkkojen maailmassa” (BTJ Kirjastopalvelu, 2006).
