Margit Sandemo on kirjoittanut n. 151 kirjaa, jotka kuuluvat erilaisiin sarjoihin. Lisäksi hän on kirjoittanut 14 yksittäistä kirjaa. Häneltä on siis julkaistu yhteensä n. 165 nimekettä.
Puolaksi Sandemon kirjoja on käännetty todella paljon. Puolan kansalliskirjastosta löytyy 430 Margit Sandemon kirjaa puolaksi, ohessa linkki nimekkeisiin:
http://alpha.bn.org.pl/search~S5?/asandemo+margit/asandemo+margit/1,1,4…
Tietenkin tässä nimekemäärässä ovat myös nimekkeiden eri painokset, joita on keskimäärin 3/nimeke, joukossa on kyllä myös yksittäisiä nimekkeitä. Nimekkeitä on siis käännetty puolaksi karkeasti arvioiden 160, luultavasti Sandemon koko tuotanto on käännetty puolan kielelle.
Ei saa kopioida, valitettavasti. Jos tuote on vielä ostettavissa, mikään kirjasto ei saa valmistaa täydentävää kopiota vaan rikkoutunut on korvattava ostamalla uusi.
Sen jälkeen, kun tuote poistuu markkinoilta eli sitä ei voi enää ostaa, tekijänoikeusasetuksessa mainituilla kirjastoilla (tieteelliset kirjastot, maakuntakirjastot, yleisten kirjastojen keskuskirjasto eli Helsinki) on lain 16§:n perusteella oikeus korvata rikkoutunut tai kadonnut osa kopiolla. Tätäkään poikkeusoikeutta ei siis ole ns. tavallisilla kunnankirjastoilla.
Heikki Poroila
Nuori voima 3/1998 löytyy Kansalliskokoelmasta.
Se on tilattavissa Helsingissä lukusalikäyttöön.
Yhteystiedot:
Kansalliskirjasto
PL15
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Puh.: 02941 23196
Käyntiosoite: Fabianinkatu 35
Nuori voima -lehti myy vanhoja numeroitaan osoitteessa:
http://nuorivoima.com/
Lehdessä näyttäisi olevan Battailen artikkeli nimeltä Emily Brontë (1998 : 3, s. 8-13 )
Kirja Literature and evil by Georges Bataille Löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta (ks. Helka tietokanta) Valitettavasti teosta ei ole suomennettu.
Romaanissa seitsemän henkilöä on pelastusveneessä Pohjanmerellä vuonna 1939. Helpottaakseen tukalaa tilannetta, he alkavat kertoa tarinoita, joissa esiintyy henkilö nimeltä Johan Gottlob.
Valitettavasti levytystä ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy. Itse asiassa en löytänyt mitään tietoja laulusarjan levytyksistä, vaikka sitä onkin esitetty eri maissa.
Laulusarjassa tenori on Mandelštamin roolissa, kertoja edustaa Anna Ahmatovaa ja käyttää omaa äidinkieltään. Esim. Venäjällä kertojan roolissa esiintyi Alla Demidova, Englannissa Vanessa Redgrave, Ranskassa Marie Barrault ja Marthe Keller. Nämä tiedot löytyivät Stsedrinin 75-vuotishaastattelusta 27.12.2007 Nevskoje vremja -lehden sivuilta. http://nvspb.ru/stories/rodionshedrinluchshevsegorabot/?version=print
Nuotti on olemassa Schottin julkaisemana,tuotenro ED 9625, tosin sitä ei ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Venäjänkielinen alkuteos on nimeltään Vek moj, zver’...
Kirjastot.fi:n Monihaun http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ mukaan Irene Caran vuonna 1983 julkaistua vinyylilevyä What a feelin' on pääkaupunkiseudun kirjastojen Tikkurilan musiikkivarastossa ja Hämeenlinnan musiikkiosaston varastossa.
CD-albumia ei valitettavasti löytynyt kirjastoista.
Hei! Heinolasta löytyy Talonrakentajan käsikirja: 7 Muuratut tulisijat vuosilta 2001 ja 2008. Huhtikuussa koko Päijät-Hämeen kirjastojen tietokannat yhdistyivät ja samalla alkuivat seutukuljetukset kirjastojen välillä, joten tämän ansiosta on mahdollista saada myös muualta Päijät-Hämeestä aineistoa Heinolaan maksutta. Esimerkiksi Lahdessa on kyseistä teosta myös tuoreempana painoksena vuodelta 2012.
Tekijänoikeussivuston mukaan "tekijänoikeus tarkoittaa tekijän lähtökohtaista yksinoikeutta päättää teoksensa käytöstä". http://www.tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/ . Tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolemansa päätyttyä.
Kannattaa olla yhteydessä tekijänoikeudet omistavaan tahoon tai teoksen kustantajaan. Esimerksi WSOY:n sivuilla kerrotaan: "Kansikuvan tai kirjailijakuvan saa julkaista vain kirjasta/kirjailijasta kertovan artikkelin yhteydessä tai kirjan/kirjailijan markkinointiin liittyvissä julkaisuissa."
http://www.wsoy.fi/palvelut/medialle/
Otavan vastaava sivusto: "Otavan kansikuvien ja kirjailijakuvien käyttö on sallittua kirja-arvostelujen ja kirjaa tai kirjailijaa käsittelevien artikkeleiden ja...
Villu Jürjon runo Oi Jumala, kuuntele sisältyy runoantologioihin Suurempi kuin sydämeni : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa (toim. Anna-Maija Raittila, Kirjapaja, 1982) ja Maailman runosydän (toim. Hannu ja Janne Tarmio, WSOY, 1998).
Mika Waltarin runo Salaisuus julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Sinä kirkkain (1929). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksesta Waltari, Mika: Mikan runoja ja muistiinpanoja (WSOY, 1979).
Edellä mainitut teokset lukuun ottamatta Waltarin Sinä kirkkain -teosta kuuluvat alueenne kirjastoverkon kokoelmiin.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
Waltari, Mika: Mikan runoja ja muistiinpanoja (WSOY, 1979)
Tampereen kaupunginkirjastossa on Ex libris -sarjaan kuuluva tietoviedeo: Ex libris 15: J.L. Runeberg
vuodelta 1988. Sitä löytynee muistakin kirjastoista.
Toivo Särkän ohjaama elokuva Runon kuningas ja muuttolintu kertoo myös J.L. Runebergista, joskin
se on tietenkin kuvitteelinen.
Yritin tutkia tätä asiaa, mutta varsinaista yhtä luotettavaa tietolähdettä en löytänyt.
Lähimmäs osui Worldatlas, jossa oli listattuna 30 maata ja niiden poliisien lukumäärä (2017), https://www.worldatlas.com/articles/list-of-countries-by-number-of-poli…
Eurostatista löytyi tilasto Euroopan unionista, Euroopan unionissa 1,6 poliiisia (2016), https://ec.europa.eu/eurostat/en/web/products-eurostat-news/-/DDN-20190…
European Institute for Crime Prevention and Control (HEUNI) -instituutin julkaisussa on kootusti kyseisiä lukuja eri maista (Police staff: Number of police officers per 100 000 population). Vuonna 2014 julkaistu 5. painos vaikuttaa olevan tuorein: https://wp.unil.ch/europeansourcebook/printed-editions-2/5th-...
Kun leipomon nimi on "Helsinkiläinen leipomo", se taipuu samalla tavalla sekä erisnimenä että yleisilmaisuna "helsinkiläinen leipomo". Puheessa ei eroa voi kuulla, kirjoituksessa erona on vain erisnimen iso alkukirjain. Jotta taivutus olisi "Helsinkiläisen leipomo", täytyisi erisnimen olla myös "Helsinkiläisen leipomo" ja yleisilmaisulla tarkoitettaisiin, että leipomo on helsinkiläinen henkilön omistama tai hoitama.
Heikki Poroila
Puiden vedenkuljetusjärjestelmän tukkiintumisesta epäpuhtauksien takia emme löytäneet tietoa, mutta Lauri Lindforsin väitöstutkimuksen (Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunta "Low apoplastic water potential in trees - dehydration stress on living cells and embolism in xylem", 2017) tiedottoon mukaan ainakin kuivuus voi aiheuttaa tukoksia puun vedenkuljetuskykyyn. Puulla on tähän selviytymiskeinoja, joista voi lukea alla olevan linkin kautta:
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/puu-on-mestari-selviytymaan-aarimmaisessa-kuivuudessa
FAS-oireyhtymästä ja FAS-lapsesta löytyi Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi) kaksi teosta: A-klinikkasäätiön vuonna 1999 julkaisema kirja FAS-lapsi - raskaudenaikaisen alkoholinkäytön riskit ja tekijältä Michael Dorris The broken cord -niminen teos. Lisäksi ainakin Alta Vista-hakupalvelusta löytyy useita linkkejä haettaessa hakusanalla FAS-oireyhtymä.
Runo löytyy Italian kirjallisuuden kultaisesta kirjasta (Maailmankirjallisuuden kultainen kirja, toim. Tyyni Tuulio 1945) ss. 150 - 151. Tuhat laulujen vuotta -kokoelmaan runo ei sisälly.
Kirjastomme kotisivulta http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/ kohdasta Kirjallisuus avautuu sivu, johon on koottu runsaasti kirjallisuuteen ja lukemiseen liittyviä linkkejä, mm. kirja-arvosteluja, valikoimaluetteloita, kirjallisuutta aiheen mukaan, kirjallisuuspalkintoja jne.
Myös monet muut kirjastot ovat koonneet samantyyppisiä kirjallisuussivuja.Kirjastot.fi sivulta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ löytyy myös Kirjallisuus -sivusto sekä mahdollisuus hakea muiden kirjastojen kotisivuja.
Tätä teosta ei vielä ole ehditty tilata kirjastoon. Jos haluat, voit tehdä hankintatoivomuksen kirjaston etusivulla olevalla hankintatoivomuslomakkeella
https://www.webropol.com/P.aspx?id=162676&cid=25286451
Helmet -kirjastojen laina-ajat eivät ole pidentyneet.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä Kallion ja Kannelmäen kirjastot ovat remontin vuoksi suljettu. Kannelmäen kirjasto avataan vuoden 2010 alussa. Kallion kirjaston remontin arvioitu valmistumisaika on tammikuun loppupuolella 2010.
Remontin vuoksi näiden kirjastojen aineistoilla on pidennetty laina-aika. Kannelmäen kirjaston aineiston eräpäivä on 02.02.2010 ja Kallion kirjaston aineistolla eräpäivä on 3.3.2010 .
