Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyy seuraavat Brancusia käsittelevät kirjat:
Brancusi, Constantin: Brancusi
Geist, Sidney: Brancusi
Hulten, Pontus: Brancusi
Shanes, Eric: Constantin Brancusi
Varia, Radu: Brancusi
Näiden kirjojen sijainti- ja saatavuustietoja pääsee katsomaan aineistotietokannastamme osoitteessa http://www.libplussa.fi
Biomassakertymä tarkoittaa yksinkertaisesti biomassan kertymistä eli lisääntymistä. Biomassalla tarkoitetaan jonkin populaation tai alueen elävän aineksen kokonaismäärää tietyllä hetkellä; biomassa ilmaistaan joko tuore- tai kuivapainona tai jouleina. Tietenkin voidaan puhua myös joidenkin tiettyjen eliöiden biomassasta tai biomassakertymästä jossakin tietyssä ekosysteemissä.
EnDic 2000: ympäristösanakirja s.63
Biologian sanakirja (2001) s. 81
Alla olevista tekstinäytteistä näet esim. missä tekstiyhteyksissä käsitettä käytetään:
http://www.agronet.fi/maataloustieteellinenseura/julkaisut/poste/ka01ha…
http://www.vyh.fi/poltavo/yva/metsa/loppur.htm
Suomen kansallisbibliografian mukaan Alex Haleylta on suomennettu vain kaksi kirjaa: Juuret (Roots)ja yhdessä Malcolm X:n kanssa toimitettu elämäkerta 'Malcolm X' (The autobiography of Malcolm X as told to Alex Haley).
Ainostaan teos Les damnés de la terre on suomennettu nimellä Sorron yöstä. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1970 ja viimeinen painos on vuodelta 2003.
Satakirjastojen Web-Origo-tietokannasta löytyy seuraavat kirjat, joissa käsitellään elokuvaleikkausta:
Aaltonen, Jouko: Seikkailu todellisuuteen; Bernstein, Steven: The technique of film production; Bordwell, David: Film art; Gartz, Juho: Leikkaaja; Hedgecoe, John: Videokuvauksen taito sekä Pirilä, Kari: Elävä kuva - elävä ääni Toinen osa: leikkaus. Web-Origon osoite: http://www.satakirjastot.fi/
Kaikki kysymäsi kirjat ovat Taivalkosken kirjaston kokoelmissa. Kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.taivalkoski.fi/Resource.phx/sivut/sivut-taivalkoski/paatalok…
Kaikissa Naxos Video Libraryn videoissa ei ole tekstityksiä. Jos tekstityksiä ei ole, niin subtitles-alasvetovalikossa on vain (None). Joissain opetusvideoissa tekstitys tulee esiin vain kun asiaa halutaan erikseen korostaa.
Kokeile saatko tekstityksen toimimaan esimerkiksi Rautavaaran Aleksis Kivi -oopperassa. Mikäli et, ota yhteyttä ja kerro tarkemmin tekniikasta, jota käytät - selaimen tiedot, käyttöjärjestelmä, laite.
Käytössämme ei valitettavasti ole artikkelihakua, joka kattaisi tuon ajankohdan. Vanhoja sanomalehtiä on kuitenkin mahdollista lukea. Kevään 1956 Helsingin Sanomat on luettavissa mikrofilmiltä Pasilan kirjastossa. Kansalliskirjastossa (sisäänkäynti Fabianinkatu 35) on luettavissa mikrofilmiltä kaikki kotimaiset sanomalehdet 1700-luvulta nykypäivään.
"E-kirja" eli verkon kautta käytettävä sisältöpalvelu on aina sopimukseen perustuvaa toimintaa julkisessa kirjastossa. Koska käyttö ei perustu lakiin vaan sopimukseen, sen ehdot voivat olla periaatteessa ihan mitä tahansa, mitä oikeudenhaltija keksi ehdoksi asettaa. Sen takia ei ole mahdollista antaa yksinkertaista vastausta yllä esitettyihin tilanteisiin, kaikki riippuu siitä, kenen kanssa kirjasto asioi.
Yleisesti ottaen verkkosisällöt voidaan ryhmitellä ehtojensa puolesta kolmeen karkeaan ryhmään. Helpoimman ryhmän muodostavat ne palvelut, joista maksetaan lisenssimaksua samaan aikaan palvelua käyttävien määrän mukaisesti. Esimerkiksi monessa kirjastossa oleva Naxos Music Library myy lisenssejä, joilla on rajaton käyttöoikeus palvelun...
CC-lisensoinnin ehdot vaihtelevat, joten vastaus riippuu osittain näistä ehdoista. Kysymyksessä on kuitenkin olennaista se, ovatko kirjasto ja yksityinen kansalainen samassa asemassa lisensoidun musiikin käyttäjinä.
Ellei lisenssiehdoissa ole erikseen mainittu, että käyttäjän täytyy olla luonnollinen henkilö eli ihminen, ei eroa välttämättä ole. Kysymyksessä olleista esimerkeistä ensimmäisessä ei kuitenkaan ole kysymys kirjaston käytöstä, vaikka linkki olisi kirjaston sivuilla. Vain siinä tapauksessa, että kirjasto tarjoaa kyseisen videon omalta palvelimeltaan, sitä voitaisiin pitää kirjaston toimintana.
Myös toisessa esimerkissä ratkaisevaa on, kuka käyttää näin koottua videota julkisessa tilaisuudessa. Jos tilaisuus on kirjaston...
Avopuolisosi voi noutaa varauksesi. Jos hän lainaa ne sinun kortillesi, hänellä pitää olla sinun antamasi valtakirja, joka on voimassa vain tätä lainausta varten. Hän voi myös lainata varaamasi aineiston omalle kortilleen.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Hei,
Kyse on todennäköisesti Kiyoshi Kurosawan elokuvasta 'Tokyo Sonata' vuodelta 2008. Elokuva on voittanut parhaan elokuvan palkinnon Asian Film Awardsissa ja saanut Cannesin elokuvajuhlilla Un Certain Regard -palkinnon vuonna 2008. YLe Teemalla elokuva on esitetty kahdesti vuonna 2011 (19.5. ja 9.11.)
https://www.youtube.com/watch?v=BIzn0QaBzxM
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tokyo_Sonata
http://www.imdb.com/title/tt0938341/
Hei! Nämä virkkeet ovat myös tässä saksankiel. pokkarissa s. 128. Englannista saksaksi kääntänyt Fr. von Wurzian.
"Ich kan nicht arbeiten, wenn mir nicht sehr, sehr warm ist. Aber Sven Hjerson hackt allmorgendlich das Eis in seiner Wanne auf."
Kyseessä voisi olla Brittiläinen Hammer Films –firman tuottaman Journey to the Unknown –sarjan osa. Sarjan useita episodeja muokattiion televisiolle kaksiosaiseksi tv-elokuviksi. Episodin nimi oli ’Matatakin is coming’, suomenkielisestä nimestä ei valitettavasti ole tietoa. June (Vera Miles) huomaa olevansa on loukossa yön yli kirjastossa. Matakitas-demoni on siirtänyt kirjaston ajassa 1920-luvulle. Pyskopaatti on murhannut nuoria naisia 1920-luvulla, demoni tarvii vielä yhden uhrin. Kalenterin päivä on sama kuin 1920-luvun viimeisen murhan päivä.
Matakitas Is Coming = Journey to the Unknown (Part 9)
Ohjaus: Michael Lindsay-Hogg
Näyttelijät : Vera Miles; Gay Hamilton; Leon Lissek; Lyn Pinkney; Dermot Walsh; John Junkin; Donald Eccles;...
Nimilistoja ei ole, mutta yksittäisten henkilöiden tietoja voi kysellä väestörekisteristä. Tiedonhaku sieltä maksaa hieman.
Yleisesti veteraaneja on vielä noin 30 000. Veteraaneiksi kun voidaan laskea myös rauhanturvaoperaatioihin osallistuneet ja sotatoimialueella toisessa maailmansodassa toimineet naiset.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotaveteraani
Veteraanit.fi sivulta löytyy Usein kysytyt kysymykset osiosta tietoa toisen maailmansodan veteraaneista nyt ja tulevaisuudessa.
http://veteraanit.fi/ukk/
Oulun puutarhureista ja puutarhoista voi mahdollisesti löytyä tietoa Oulun historiaa käsittelevistä teoksista:
- Näsänen, Maija-Liisa: Owla - Oula - Oulu : kaupungin perustamisesta maailmansotiin / Maija-Liisa Näsänen. [Oulu] : Pohjoinen, 1998
ISBN 951-749-270-7
- Valkean kaupungin vaiheet : Oulun historiaa / toim. Kyösti Julku ; kirj.: Anja Allas...[ja muita] ; [julk.] Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys = Societas historica Finlandiae septentrionalis. [Oulu] ; Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 1987 - (Studia historica septentrionalia, ISSN 0356-8199 ; 13.) - (Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys. Studia Historica Septentrionalia, ISSN 0356-8199 ; 13.)
ISBN 951-95473-4-7
- Halila, Aimo.
Oulun kaupungin historia 2 : 1721-1809 /...
Täsmälleen kaivatun nimistä runoa en onnistunut löytämään. Lähimmäs osunee Eeva Heilalan Olisi ihanaa vielä kerran rakastua, joka on yksi Heilalan valittujen runojen kokoelmaan Punaposkipuolukoita (Tammi, 2004) sisältyvistä ennen julkaisemattomista runoista.
Lähtisin selvittelemään asiaa Kansallisarkiston sivuilta.
https://www.arkisto.fi/
Sukua saattaa joutua etsimään monesta arkistosta, jotka kuitenkin löytyvät sivustolta.
Aluksi kannattaa varmaan lukaista hieman ohjeistusta: https://www.arkisto.fi/fi/asiointi/ensi-kertaa-arkistossa
