Jos olet antanut meille sähköpostiosoitteesi, voit käyttää kirjautumissivulta löytyvää tunnusluvun palautustoimintoa. Saat uuden pin-koodin sähköpostiisi.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
Jos meillä ei ole sähköpostiosoitettasi, muutamme tunnusluvun kirjastossa. Ota henkilötodistus mukaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Perinteisistä saduista turhamaisuuden vaaroista varoittavat ainakin H. C. Andersenin Keisarin uudet vaatteet ja Grimmin veljesten Lumikki ja seitsemän kääpiötä. Kumpaakin löytyy kirjastosta useista eri kokoelmista.
Uudemmista saduista sopisi ainakin Päivi Alasalmen Turhamainen aasi ja kymmenen kultakenkää (kokoelmassa Turhamainen aasi, Gummerus 2009). Magdalena Hain satukertomuksessa Kurnivamahainen kissa (Karisto 2017) ahneus saattaa vaaraan koko maailman.
Lasten- ja nuortenromaanien puolelta löytyy Serena Valentinon Hirviön sydän (Sanoma 2016), joka kertoo, miten Kaunotar ja hirviö -tarinasta tuttu hirviö päätyi turhamaisesta ja itsekäästä nuoresta prinssistä kirouksen vangiksi. Timothée de Fombellen fantasiakirja Tobi Lolness (Tammi...
En onnistunut löytämään yhtään mainintaa kyseisestä sanonnasta. Koska länget ovat työvajaiden osa joka välittää vetovoiman vedettävään kuormaan, voisi päätellä sanonnan viittaavan siihen että henkilöä on pyritty saamaan jonkinlaiseen välittäjän rooliin.
Kuva puisista längistä: http://www.kantapuu.fi/objectinfo.php?id=290913&image_id=334486&viewimg…
Olemme käyneet läpi Jyväskylän historiaa käsitteleviä kuvateoksia, mutta kuvaa kyseisestä rakennuksesta ei valitettavasti ole löytynyt. Pahoittelen! Suosittelisin kysymään seuraavaksi Keski-Suomen museon kuva-arkistosta (sähköposti ksmuseo.arkistot@jkl.fi, puhelin 014 266 4256).
Jos käytät Facebookia, kannattaa liittyä ryhmään Valokuvien vanha Jyväskylä (https://www.facebook.com/groups/valokuvienvanhajyvaskyla/). Ehkäpä jollain paikallishistoriasta kiinnostuneella ryhmäläisellä olisi omissa arkistoissaan kuva tästä rakennuksesta.
Internetin hakupalvelimista parhaan tuloksen antoi Google. Sieltä löytyi viite Helsingin Sanomien
artikkeliin Juha K. Tapiosta, Oulun kaupunginkirjastossa tehty luettelo paikallisista kirjailijoista
sekä Utopia 98 -tapahtuman esittely (Juha K. Tapio oli kutsuttu Ranskaan Utopia-festivaaleille vuonna
1998). Noiden viitteiden tiedot sinulla jo taitaa ollakin.
Ainakin kaikkiin isompiin kirjastoihin tulee Kirjallisuusarvosteluja-lehti. Vuonna 1996 lehden B-osiossa
on useampiakin sanomalehtiarvosteluja Frankensteinin muistikirjasta.
Jos haluat ottaa kirjailijaan suoraan yhteyttä, sinun kannattanee kääntyä Oulun kaupunginkirjaston
puoleen, saadaksesi yhteystiedot.
Tasavallan Presidentin tehtävistä on säädetty Suomen Perustuslaissa 73171999: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Tasavallan Presidentin kanslian verkkosivuilla on tietoa Presidentin toiminnasta: http://tpk.fi/Public/default.aspx Kyseisillä sivuilla ei ole vastausta esittämääsi kysymykseen. Jos haluat selvittää asiaa eteenpäin suosittelen, että olet asian tiimoilta yhteyksissä suoraan Tasavallan Presidentin kansliaan: kirjaamo@tpk.fi
Perintökaaren 10 luvussa, Testamentin tekemisestä ja peruuttamisesta, sanotaan mm., näin:
"Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtaikaa läsnä, ja heidän on, sitten kun testamentin tekijä on allekirjoittanut testamentin tai tunnustanut siinä olevan allekirjoituksensa, todistettava testamentti nimikirjoituksillaan. Heidän tulee tietää, että asiakirja on testamentti, mutta testamentin tekijän vallassa on, tahtooko hän ilmoittaa heille sen sisällön.
Todistajat merkitkööt nimikirjoituksensa oheen ammattinsa ja asuinpaikkansa samoin kuin todistamisen paikan ja ajan sekä tehkööt siihen merkinnän muistakin seikoista, joiden he katsovat vaikuttavan testamentin pätevyyteen."
Koko lakiteksti on luettavissa Finlexistä:...
Kaivattu kirja lienee Tammen kultaiset kirjat -sarjassa ilmestynyt Marjatta Kurenniemen ja Arne Ungermannin Putti, joka ei ollut lintu eikä kala. Siinä taikoja tekevä A-bra-ka-da-bra-perhonen auttaa Putti-kissaa olemaan kaikkea muuta kuin tavallinen kissa...
Hei!
Nuotit kyseiseen kappaleeseen löytyvät muun muassa tästä:
tekijä: Janne Tulkki
teoksen nimi: Janne Tulkki
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1556752
Muita nuotteja, joista kappale löytyy, voit etsiä kirjoittamalla hakukenttään kappaleen nimen ja rajaamalla hakua valitsemalla aineistoksi nuotit.
Voit varata nuotin joko Helmet.fi:stä, tarvitset varaamiseen kirjastokortin numeron ja PIN-koodin. Voit myös soittaa tai käydä lähikirjastossasi.
Isän laulama laulu on Fredin (Matti Siitonen) säveltämä ja Vexi Salmen sanoittama Jouluaatto huomenna on. Fredi levytti kappaleen tyttärensä Hanna-Riikan kanssa vuonna 1977 levylleen Joulu, joulu on taas.
https://www.youtube.com/watch?v=qZg1CDOPRX4
Tältä sivulta löydätte Keski-kirjastojen tämän vuoden Emagz valikoiman. https://keskikirjastot.emagz.fi/
Keski-kirjastojen kirjastokortin saadakseen tulee asioida jossakin Keski-kirjastoihin kuuluvassa kirjastossa, ja kortin saamiseksi tarvitaan kuvallinen henkilötodistus.
Kattavaa listaa Suomen kirjastoista, jotka tarjoavat etäluettavia lehtiä ei ole, mutta jokaisen kirjaston nettisivuilta tieto löytyy. Suuret kaupungin ja niiden järjestelmät ovat ainakin mukana. Joissakin kirjastoissa saattaa myös olla Emagz-lehtiä paikanpäällä luettavina ei siis etäkäytettävinä. Lehtikokoelmat vaihtelevat myös kirjastoittain. Tässä esimerkkinä Helsingin kokoelma: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/...
Mitään selviä volttilukuja en valitettavasti löytänyt, mutta löysin erään artikkelin staattiseen sähköön yleisesti liittyen. https://yle.fi/uutiset/3-8610238
Pintamateriaali sekä lämpötila vaikuttavat myös asiaan. Artikkelissa on myös vinkkejä siitä, miten staattisia sähköiskuja voi välttää. https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/201802212200761795
Toivo Kärjen säveltämä ja Reino Helismaan sanoittama "Hammaslääkärillä"-laulu sisältyy "Suuren lastenlaulukirjan" osaan 2 (sanat, kosketinsoitinsovitus, sointumerkit). Pelkät sanat sisältyvät "Toivelauluja"-vihkoseen, osaan 15 (Fazerin musiikkikauppa, 1954).
Reijo Viita ja Esko Rahkonen ovat levyttäneet humpan nimeltä Kadotettu onni. Sen kertosäe kuuluu: "Paljon meitä maailmassa on, jotka onnen hukkaa". Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jarmo Jylhä.
Nuotti löytyy Jylhän julkaisusta Sävellyksiä ja sanoituksia 1 : alla etelän taivaan. Nuottia näyttäisi olevan saatavissa Helmet-kirjastosta (pk-seutu) sekä Outi-kirjastosta. Sen voi tilata kaukolainaksi asioimalla omassa kirjastossa.
Saatavuus: Helmet ; Outi
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Kytömäkeä ei ole paljoa käännetty muille kielille. Margarita on käännetty viroksi vuonna 2021, mutta muita käännöksiä Kytömäen kirjoista ei ole julkaistu.
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokanta:
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Vironkielisen käännöksen julkaisutiedot:
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/teos.php?id=18117&order=author&asc=1&l…
Tässä muutamia vinkkejä näin aluksi:
Esko-Pekka Tiitinen: Anjan lähes erinomainen elämä
Jossain Itä-Suomen maaseudulla asuu Anja, joka on usein alla päin. Anjan sisko huomaa, että tämä kaipaisi vähän piristystä tasaisen harmaaseen arkeensa, ja kiikuttaa tälle kasettinauhurin käskien puhua muistelmansa isän vanhoille c-kaseteille. Lukijoiden onneksi.
Veikko Huovinen: Lyhyet erikoiset
Veikko Huovisen Lyhyet erikoiset avartavat näkökulmia ja pidentävät ikää. Mm. Kaarle II Kaljupäälle, Kaarle Paksulle, Fredrik II Rautahampaalle, Maria Veriselle ja Kaarle IV Mielipuolelle omistetuissa jutuissa tarraudutaan mielikuvitusta ruokkiviin aiheisiin kuten Tarzanin keinoihin pärjätä Suomen luonnossa ja mannekiineihin atomisodan jälkeen. (Kirjasampo...
Painettua nuottia Armand Amarin sävellyksestä "L'Oiseau" ei näytä olevan. Youtubesta löytyy sen sijaan ainakin tämä nuottivideo ja tämä pianoversio, josta löytyy linkki videossa käytettyyn MIDI-tiedostoon.
Verkkosivuiltamme löytyy tietoa kaukolainoista: Asiakkaana kirjastossa | Kuopio (finna.fi)
"Jos haluamaasi aineistoa ei ole hankittu Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmiin, voit tilata sen kaukolainaksi toisesta kirjastosta joko Suomesta tai ulkomailta. Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa olevia, mutta lainassa olevia teoksia ei tilata kaukolainana - tee tällöin normaali varaus teoksesta."
"Kaukolainojen hinnat:
- alueellisen kehittämistehtävän kirjastoista, Varastokirjastosta ja Eduskunnan kirjastosta 3 €/kpl
- muista yleisistä kirjastoista, tieteellisistä kirjastoista ja Pohjoismaista 3 €/kpl + lähettävän kirjaston perimät kulut
- jäljenteet vähintään 3 €"
Jos sinulla on mielessä tiettyjä kirjoja, voit kysyä niiden...
Kyseessä on Oiva Paloheimon runo Kirkkotiellä kokoelmasta Pan kuuntelee virttä (1947). Voit lukea runon myös teoksesta Oiva Paloheimo: Runot (1981, s. 204).
Suomeen tuli ensimmäinen sukunimilaki vuonna 1921, tätä ennen sukunimien antaminen oli melko villiä. Sukunimi tuli pakolliseksi samassa yhteydessä vuonna 1921. Snellmanin 100-vuotisjuhlaan liitettiin nimien suomalaistamiskamppanja ja vuonna 1906 Snellmanin päivänä nimensä vaihtoi 25 000 henkilöä. Huomattavasti suurempiakin lukuja on esitetty. Tämä johtuu siitä, että nimenmuutokset hoidettiin vielä tuolloin lehti-ilmoituksella, joissa usein ilmenee ainoastaan perheen pää "perheineen".Lähteet:Paikkala, Sirkka: Se tavallinen Virtanen: https://keski.finna.fi/Record/keski.276664?sid=4818540080https://375humanistia.helsinki.fi/johan-vilhelm-snellman/suurnimenmuutto-snellmanin-paivana-1906https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kulttuuri/...
