Kyseessä on Oiva Paloheimon runo Kirkkotiellä kokoelmasta Pan kuuntelee virttä (1947). Voit lukea runon myös teoksesta Oiva Paloheimo: Runot (1981, s. 204).
Suomenruotsalaisten lippu, keltainen risti punaisella pohjalla, on epävirallinen lippu. Ahvenanmaan suomenruotsalaiset käyttävät Ahvenanmaan omaa lippua. Suomenruotsalaisten oman lipun käyttö on vähäistä. Lähtökohtaisesti suomenruotsalaiset nostavat salkoon Suomen lipun, sillä harva suomenruotsalainen edes tietää suomenruotsalaisten lipusta. Sen sijaan isännänviirien käyttäminen kesämökeillä on hyvin tavallista suomenruotsalaisille. Tämän tavan ovat omaksuneet myös monet suomenkieliset suomalaiset.
Taulujen ja taiteilijoiden tunnistaminen vaatii asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä jonkun taide- tai antiikkiliikkeen puoleen. Osa liikkeistä tekee tunnistamista ja arviointia myös sähköpostitse. Palvelu on yleensä ilmainen.
Hyviä asiantuntijoita ovat esimerkiksi: Bukowski's sekä Hagelstam ja Helander.
Joulun neiet -kappaleen sanoitus tulee Eino Leinon kirjoittamasta samannimisestä runosta. Runo julkaistiin vuonna 1923 Joulutunnelma -lehdessä. Joulun neiet tarkoittaa joulun neitoja, Kielitoimiston sanakirjan mukaan neito on nuori naimaton nainen, tyttö, neitonen, neitsyt, impi.
Kirjastosta runo löytyy mm. runokokoelmasta Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980). Netissä sanohin voi tutustua esim. Kainuun Eino Leino -seuran kotisivulla: https://www.kainuuneinoleinoseura.fi/eino-leinon-runoja/joulu/
Hei!
Tiedustelin asiaa Väylävirastosta ja kysymykseen vastattiin näin:
Niitä kutsutaan taustalevyiksi. Aikaisemmin niitä oli paljon, kun opastimien valoteho oli heikompi ja niillä varmistettiin se, että myös voimakkaassa vastavalossa opastimen näyttämä väri (varsinkin punainen) kuitenkin näkyi.
Nykyisin, kun kaikki uudet liikennevalo-opastimet toteutetaan LED-tekniikalla, taustalevyjä ei enää tarvita, kun niiden valoteho riittää kaikissa tilanteissa.
Voisi veikata ohjelman nimen tulevan Maurice Ravelin pianosarjasta "Miroirs". Sen neljäs osa on nimeltään "Alborada del gracioso", joka on suomennettu muotoon "Narrin aamulaulu".Lisää tietoa esimerkiksi tässä Wikipedian artikkelissa (englanniksi).
Esimerkiksi Pirkanmaan ja Pirkkalan nimessä esiintyvä pirkka eli pykäläpuu oli kahdesta samanmuotoisesta puoliskosta kokoonpantu puuesine, jonka molempiin puoliskoihin tehtiin samanlaiset lukumerkit. Toinen jäi velalliselle, toinen saamamiehelle, ja kumpikin piirsi pirkkaansa puumerkkinsä. Puumerkkien osoittaessa omistajaa olivat pirkat alkuaan jonkinlaisia muistiinpanovälineitä, jotka sittemmin kehkeytyivät kuiteiksi ja velkakirjoiksi.Lähteet: K. V. Kaukovalta, Pirkkalan heimo- ja keskiaika. – Teoksessa Kaukovalta – Jaakkola – Sorila, Pirkkalan historia Yrjö Raevuori, "Pirkanmaa". – Aamulehti 10.3.1933, s. 5 U. T. Sirelius, Suomen kansanomaista kulttuuria
Kaipaamasi kirja saattaa hyvinkin olla Romain Rollandin kirjoittama Mestari Breugnon. Se on alunperin ilmestynyt v. 1919 (suomeksi 1979). Tapahtumapaikkana on ranskalainen pikkukaupunki Clamecy 1500- ja 1600-luvun taitteessa ja päähenkilönä veijari ja elämäntaituri Colas Breugnon.
Kirjan sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmiin kuuluu oivallinen teos lehtikuusista: Jukka Reinikainen (toim.) Lehtikuusi ja muut ulkomaiset havupuut, ISBN 952-5118-05-3. Siperian lehtikuusesta kerrotaan sivuilla 23-28. Kirjaston puh. (06) 416 2111, sähköposti: kirjasto.seinajoenkaupunki@sjk.fi
Internetissä on osoitteessa http://honeybee.helsinki.fi/mmeko/arbor/sipleku/sipleku.htm perusteellinen kuvaus siperianlehtikuusesta. Esimerkiksi evreka-hausta ( http://www.evreka.fi ) löytyy tämän lisäksi muutakin aineistoa käyttämällä hakusanaa larix sibirica
Turun yliopiston kirjaston aineistotietokannan http://volter.csc.fi/ mukaan Turun yliopiston kirjastosta löytyvät kyseiset opinto-oppaat vuodesta 1970 lähtien. Haun voi tehdä nimekkeellä "Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan opinto-opas" ja "Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opinto-opas". Turun kaupunginkirjastossa on vain uusimmat Turun yliopiston opinto-oppaat.
Kysymyksesi liittyy tietokonepeleihin ja yksittäisiin peliohjeisiin, joihin kannattaa etsiä neuvoa netistä löytyvistä keskustelufoorumeilta.
Näitä ovat esim. http://www.suomipelit.com/index.php?c=keskusteluaiheet&id=2&s=1, http://www.peliplaneetta.net/keskustelut/, http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=105
Myös Makupalat -linkkikirjastosta löytyy laajalti linkkejä erilaisiin pelisivustoihin, http://www.makupalat.fi/
Sijoittamista käsittelevät esim. seuraavat kirjat:
- Seppo Saario, Miten sijoitan pörssiosakkeisiin
- Sami Järvinen, Pääomaturvattu sijoittaminen
- Mika Pesonen, Säästäjästä sijoittajaksi: jokamiehen sijoitusopas
- Kim Lindström, Onnistu osakemarkkinoilla
- Henri Elo, Löydä helmet - vältä kuplat!: tie tuottavaan osakesijoittamiseen
Kannattaa myös seurata sijoittamista käsitteleviä lehtiä, joita ovat mm. Kauppalehti, Arvopaperi ja Talouselämä.
Samojen lehtien internetsivuilla on myös paljon hyödyllistä tietoa:
- Kauppalehti: http://www.kauppalehti.fi/5/i/etusivu/
- Arvopaperi: http://www.arvopaperi.fi/
- Talouselämä: http://www.talouselama.fi/
Myös seuraavilla internetsivuilla on sijoittamiseen liittyvää tietoa ja linkkejä eteenpäin:
- http...
Hei!
Olisin uusinut kirjasi, mutta nimelläsi ei löydy kirjastokorttia! Onko kyse esim. opiskelijakirjastosta vai mistä? Ole hyvä, ota yhteyttä omaan kirjastoosi.
Tässä on tiedot HelMet-kirjastojen uusinnasta: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=4ba67149-c47…
Tarkoitat varmaan C. S. Foresterin The ship -teosta. Foresterilta on suomennettu monia kirjoja, mutta ei tätä vuonna 1943 ilmestynyttä. Tiedot suomennoksista löytyvät Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta:
https://finna.fi
Ranskan lainsäädäntöä tuntematta emme tiedä, vaikuttaako tehty rikos hautaamiseen, mutta ainakaan Suomen Hautaustoimilaissa tästä ei ole mainintaa. Asiaan vaikuttaa varmasti ainakin se, minkä maan kansalaisia he ovat. Suomen Hautaustoimilaissa tästä ei ole mainintaa. Pykälässä 25 mainitaan erikseen vain katastrofeissa kuolleiden hautaamisesta:
"Sodissa, luonnonkatastrofeissa, suuronnettomuuksissa, vakavissa epidemioissa tai muissa vastaavissa olosuhteissa kuolleiden hautaamisessa voidaan poiketa tämän lain säännöksistä, jos olosuhteet sitä välttämättä edellyttävät."
Hautaustoimilaki on luettavissa kokonaisuudessaan Finlexistä:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030457
Iisalmen kirjastossa on vanhoja Iisalmen sanomia mikrofilmeinä ja paperisina vuosikertoina. Kirjastossa voi itse tallentaa mikrofilmeistä muistitikulle haluamansa osan lehdestä. Tämä on maksutonta. Voit myös ottaa paperikopioita lehtien vuosikerroista. Kopion hinta on 50 senttiä sivulta. Palvelukopioita ei oteta, eli kopioita ei lähetetä postitse asiakkaalle.
Jos asut Iisalmen Rutakko-kirjastojen alueen ulkopuolella, kysy kaukopalvelumahdollisuudesta lähikirjastostasi.
Tarkempia tietoja saat ottamalla yhteyttä Iisalmen kirjastoon, alla yhteystiedot:
http://www.iisalmi.fi/Suomeksi/Palvelut/Kulttuuripalvelut/Kirjasto
Hei!
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen liitteessä ( http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja… )kerrotaan näin:
"Velkasaldon enimmäismäärä
Lainausoikeuden menetät, kun velkasaldosi on 30,00 euroa tai enemmän.
"
Suomen kansallisbibliografia Fennica tarjoaa hakutuloksessaan teosta
Lindberg, Aimo:Jokapäiväinen elämä : suomalais-ruotsalainen keskustelukirja ja lausesanasto : Alvincyn'n metodin mukaan = Det dagliga livet : finsk-svensk konversationsbok och fraseologi : Efter Alvincy's metod / Alvincy'n metodin mukaan Aimo Lindberg.
Kieli: suomi Julkaistu: Helsinki : Kirja, 1927. Ulkoasu: 236 s.
https://finna.fi
Kirjan voi pyytää oman kirjaston kautta kaukolainaksi, koska se näyttää olevan myös lainattavana Varastokirjastossa.
Jos tämä ei ole kyseessä oleva kirja, voi asiaa tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta Kotuksesta.
http://www.kotus.fi/
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy Tampereen Kaakelitehtaan hintaluettelo vuodelta 1905, 1906 (täydennysosa vuoden 1905 luetteloon) sekä luettelo vuodelta 1909. Teokset kuuluvat kotiseutukokoelmaan, joten niitä ei lainata kotilainaan. Vuoden 1909 luettelo löytyy digitoituna internetistä Tampereen kaupunginkirjaston sivuilta osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/digiaineisto/kaakelitehdas/. Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista löytyy hintaluettelo vuodelta 1910, osoitteesta http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/345938#?page=1
Tuomas Salste on tehnyt kaavion sukulaisten nimityksistä:
http://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Wikipedian artikkelista löytyy lista sukulaissuhteista ja nimityksistä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukulainen
Rahialan kirja kertoo yleensä suvusta ja sukulaisuudesta:
Rahiala, Kari: Meidän suvun voima, 1999.
Kielitoimiston sanakirjasta voit tarkistaa sanojen merkityksen:
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Sukulaissanojen alkuperästä ja esiintyvyydestä löytyy tietoa etymologisista sanakirjoista:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja, osat 1-3
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2013
Näissä hieman vanhemmissa teoksissa tarkastellaan sukulaisnimistöä, molemmat löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston...
