Kysele uusinta Nightmare room - sarjan kirjaa kevään aikana kirjastosta. Tarkkaa päivää kirjan kirjastoon tulolle en uskalla luvata.
David Beckhamista on kirjoitettu kirjoja, mutta kirjat ovat englanninkielisiä. Tässä kirjojen nimiä:
Hildred, Stafford: There's only one David Beckham
Beckham, David: My side
Beckham, David: Beckham : my world
Värähtelyllä tarkoitetaan hiukkasen tai kappaleen edestakaista liikettä tasapainoasemansa ympärillä. Värähtely on jaksollista liikettä. Seuraavalla sivustolla on tietoa värähdysliikkeestä:
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/fysiikka/kurssi3/aaltoliike/…
Värähtelystä löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista fysiikan oppikirjoista:
Lehto, Heikki: Fysiikka 2: fysiikka yhteiskunnassa; aaltoliike. (Tammi, 2000). siv. 123 - 136.
Atomista avaruuteen: Aallot fysiikassa/ Timo Kärkkäinen... et. al., lukion fysiikka (Otava, 1995) siv. 8 - 23.
Benny Goodman kronologian mukaan vuoden 1974 kohdalla lukee "A concert in Helsinki is televised throughout Scandinavia" http://www.bennygoodman.com/about/chronology.htm
Sitten hän kyllä esiintyi Porissa vuonna 1982:PORI JAZZ HISTORY - sivustossa "Artikkeli vuodelta 1982":
http://www.porijazz.fi:8180/historia/artikkeli?anro=500&lang2=fi
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Forssan sekakuorosta ei ole kukaan kirjoittanut ainakaan itsenäistä teosta. Myöskään artikkelitietokanta Artosta ei löytynyt kuoroon yhtään viitettä.
Tuomo Väkevä on kirjoittanut 1983 julkaistun kirjan "Tanssien soittajista ja tanssipaikoista Lounais-Hämeessä 1917-1970 ; Forssan seudun muusikot 1958-1983", mutta tässä on tuskin yksittäisen kuoron vaiheista mitään tarkempaa, vaikka joitain viitteitä voikin olla.
Voisi olla hyödyllistä ottaa yhteyttä Forssassa mahdollisesti vielä toimiviin kuoroihmisiin ja kysellä, löytyisikö jostain talletettuna kuoron vanhoja dokumentteja. Jos niitä on säilynyt, on ne voitu siirtää kaupunginarkistoon tai mahdollisesti jopa maakunta-arkistoon Hämeenlinnaan....
Kirja on Rudolf Björnssonin ”Työväenverta ja herrasväenverta, rakkaus romaani nykyisestä yhteiskunnallisesta ja poliittisesta taistelusta otettuine aiheineen” (Otto Andersin, 1900-1901). Tämän tiesi kertoa ”Työmies”-lehden 30.12.1901 arvostelu.
Kurkistuskirjoja on olemassa runsaasti. Lastenosastolla työskentelevälle kollegalle tulivat ensimmäisinä mieleen Maisa-kirjat.
Kurkistuskirjoja voi etsiä osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/i löytyvällä HelMet-haulla valitsemalla hakutavaksi ”Asiasana” ja kirjoittamalla siihen ”kurkistuskirjat”. Valikoimaa on runsaasti suomeksi ja muilla kielillä. Kohdasta ”Rajaa/Järjestä hakua” voi säätää hakutuloksen kieltä ja kirjastoa, jossa kirjaa on. Tarvittaessa kirjan voi varata lähikirjastoon, eikä lastenaineiston varaaminen maksa mitään.
Tässä muutamia nuortenkirjoja joissa aiheena on Alzheimerin tauti tai dementia:
Arrigan, Mary: Chokladmåne, 2013
Moore, Ishbel: Mamma till sin mamma, 2002
Jacobsson, Ritta: Eviga glömskans alle, 2013
Kuijer, Guus: Florian Knol: ett alldeles vanligt kaos, 2012
Kaikki edellä mainitut teokset ovat lainattavissa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi).
Lisäksi ruotsinkielisen sivuston www.demensforbundet.se kautta löytyi teos Eriksson, Jenny: Du är inte ensam- en bok för barn och unga med en demenssjuk förälder. Tätä teosta ei ainakaan toistaiseksi ole Helmet-tietokannassa.
Vanamo-kirjastojen asiakkailla on mahdollisuus lainata ja lukea kirjoja Ellibs-lainausjärjestelmän kautta. Ohjeet löytyvät Vanamo-kirjastojen kotisivuilta: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/ekirjat. Äänikirjoja ei Ellibsin kautta ole kuitenkaan vielä tarjolla. Äänikirjoja tarjoaa Celia-kirjasto, jonka asiakkaita ovat he, joille tavallisen (painetun) kirjan lukeminen on vaikeaa. Lisätietoja asiakkuudesta saat Celian verkkosivuilta www.celia.fi.
Vanamo-kirjaston kotisivuilta pääsee myös valtakunnalliseen eKirjastoon (http://ekirjasto.kirjastot.fi/), jonne Celia on antanut vapaasti kaikkien käyttöön muutaman äänikirjan. Katso sivu http://ekirjasto.kirjastot.fi/aanikirjat .
Kirjastojen koko toiminta perustuu kierrätykseen eli aineiston lainaamiseen asiakkaille. Lainsäädännöllisesti kuntien kirjastot ovat mukana jätteidenkäsittelyssä ja kierrätyksessä kuntansa osana. Tietoa kuntien jätehuollosta löytyy kunnat.net-sivustolta:
http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/yty/jatehuolto/Sivut/defa…
Monet konkreettiset toimenpiteet ovat kuntakohtaisia. Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastosta muutamat kirjastot ovat mukana Ekokompassi-ympäristöprojektissa, jossa kirjastot kehittävät toimintaansa entistäkin ympäristöystävällisemmäksi. Ekokompassi- merkin saaminen edellyttää paneutumista mm. kirjaston kulutukseen, jätehuoltoon, energian käyttöön ja hankintoihin. Muutamat kirjastot ovat merkin saaneet. Vallilan...
Kallion kirjastossa saa monenlaista opastusta mm. kirjastojen e-aineistojen käyttööbn, katso alla oleva linkki kirjastojen opastuksiin. Opastuksiin pitää varata aika. Kalliossa päivystää myös Digitalkkari muutamana päivänä ja myös Enter ry antaa opastuksia. Luentosarjassa annetaan vinkkejä laitteiden valinnasta ja julkisen hallinnon palveluista.
Linkki Helsingin kaupunginkirjaston opastuksiin:
http://www.helmet.fi/download/noname/%7BB4182409-B245-4BC0-9176-9A6F22A…
Keskeisesti kirjastoon sijoittuvista teoksista tulee ensimmäisenä mieleen Vicky Myronin Kirjastokissa (Otava, 2008), joka kertoo kirjaston palautusluukusta löytyneen kissanpennun elämästä kirjaston maskottina.
Nykyaikaista, kotimaista kirjastoa kuvataan ainakin jonkin verran mm. Pekka Hiltusen romaanissa Iso (WSOY, 2013), jonka päähenkilö muistelee aiempaa työrupeamaansa Tampereen kaupunginkirjastossa, sekä Antti Holman teoksessa Järjestäjä (Otava, 2014), jonka päähenkilö on tarinan alkaessa töissä kirjastossa. Myös toinen Outi Almin Hemingwayn naisten (Gummerus, 2007) päähenkilöistä työskentelee kirjastossa. Kirjastoista löytyy ruumiita tai ruuminosia ainakin Seppo Jokisen dekkarissa Suurta pahaa (Karisto, 2004) ja Kai Ekholmin Niiden...
Kuvauksesi sopii italialaisen Leonardo Sciascian (1921 – 1989) novelliin Pitkä matka (Il lungo viaggio). Novelli on julkaistu suomeksi kokoelmassa Viininkarvainen meri ja muita kertomuksia (suom. Soma Rytkönen, Eurographica, 1987). Teokseen on suomennettu kolme kertomusta Sciascian teoksesta Il mare colore del vino (1973).
Viininkarvainen meri ja muita kertomuksia löytyy kyllä HelMet-kirjastojen kokoelmista, joskaan ei enää Rikhardinkadun kirjastosta.
http://www.amicisciascia.it/leonardo-sciascia/le-opere/narrativa/il-mar…
http://www.amicisciascia.it/
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5836#.Vtxe6mBf3Sc
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
Hei,
Kappale "Föri toi, föri vei" löytyy CD-levyltä Lauluja Turusta (Fifty Fifty Records, 2009).
Esittäjät: Salminen, Matti (basso). Sointu studio-orkesteri (orkesteri). Hyvärinen, Antti (johtaja, ym).
Tieto löytyi Fono-tietokannasta: http://www.fono.fi
CD löytyy Helmet-tietokannasta (http://haku.helmet.fi) ja on lainattavissa esim. Laajasalon kirjastosta.
Nuotti löytyy erillisenä julkaisuna mm. Piki-kirjastoista sekä nuottikirjasta Lauluja Turusta: Turku-aiheinen laulukirja (Turkuseura, 2003).
Nämä tiedot löytyvät: Frank-monihaku: http://monihaku.kirjastot.fi.
Voit tiedustella näitä kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Marjan Kello ja Lahja –liikkeen ryöstöaika ei ole selvinnyt. Liikkeestä ei haluttu palata menneitä penkomaan, paikallislehdellä ei ole digiarkistoa 90-luvulta ja poliisilta saa tietoja vain asianosaiset. Siilinjärven ja Kuopion kirjastoissa ei kukaan muistanut ryöstöä ja lehtien selaaminen kymmenen vuoden ajalta ei onnistu. Aiheesta on ollut keskustelua Suomi 24 –palstalla ja siellä joku keskustelija muisti että hän oli ensimmäisellä luokalla kun ryöstö tapahtui. Nyt tarvittaisiin vain tieto minä vuonna ko. henkilö oli ensimmäisellä luokalla. Jos voit selvittää vuoden ja kenties vuodenajan osallistumalla keskusteluun, voit paikallislehteä Uutis-Jousi selaamalla löytää tietoa ryöstöstä.
kyseistä kirjallisuutta ei ole varsinaisesti suunnattu naiskunnalle, joskin tällaisen olettamuksen tai mutu-tuntuman voidaan todeta olevan yleinen. Varsinaista miehille suunnattua genren kirjallisuutta on vaikea kategorisoida, ainakaan vakavasti otettavan kirjallisuuden piiristä. Aihetta voisi lähestyä klassikoiden kautta, tällaisia voisivat olla Vladimir Nabokovin Lolita sekä jo ajattoman klassikon maineen saavuttanut Decamerone. Sarjakuvien puolelta tulee mieleen Milo Manaran tuotanto.
Nyt olisi tarjolla kaksi vaihtoehtoa: Ingpen, Robert Joutonalle (suom. Hannele Huovi), Weilin + Göös 1987 tai Craft, Ruth Talvinalle 1975. Voisiko kirja olla jompikumpi näistä?
