Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot säilyttävät Turun sanomia vain muutamia viikkoja tai kuukausia. Lehti on käytettävissä Kansalliskirjastossa mikrofilminä. Yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Lapsuus taskuun -kirjaa ei löydy pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Sen sijaan sitä löytyy Tampereelta.
Kirjan voi tilata Tampereelta johonkin Helmet-kirjastoon Kaukopalvelun kautta. Täältä voi täyttää kaukopalvelulomakkeen http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…. Kaukopalvelu on maksullista, 7 euroa / kirja.
Kirjastot ottavat vastaan hyväkuntoista, uudehkoa aineistoa lahjoitusaineistoa. Osa lahjoituksista päätyy kokoelmiimme, osa kierrätyshyllyyn tai -kärryyn, josta asiakkaat voivat ottaa aineistoa. Lahjoituskirjoilla täydennämme kokoelmaamme ja korvaamme huonokuntoista aineistoa. Henkilökunta käy läpi lahjoitetun aineiston ja päättää sen käytöstä.
Vantaalla ei ole laitoskirjastoja ja Espoon Puolarmetsän potilaskirjastoon ei oteta vastaan kirjalahjoituksia. Puolarmetsän sairaalakirjaston toiminta todennäköisesti lakkaa 2016 Puolarmetsän sairaalan muutosten myötä.
Tekijänoikeuslaki sallii asetuksessa mainittujen kirjastojen (yleisten kirjastojen puolella mnaakuntakirjastojen) digitoida turvaperustein dokumentteja, joita ei ostamalla voi hankkia. Muilla kirjastoilla ei tällaista oikeutta ole, joten ainoa nopea tapa olisi lahjoittaa dokumentit omaan maakuntakirjastoon ja pyytää niiden turvadigitointia.
Jos kuitenkin puhutaan suojatun aineiston kopioinnista muuten, edellyttää se lähtökohtaisesti aina lupaa oikeudenhaltijoilta. Kun kysymyksessä ei edes vihjaista kasettien sisällöstä, on vaikea antaa edes vinkkejä jatkotoimista. Myös kotiseutukokoelman kohdalla on aina kysyttävä, kenellä on oikeuksia ääni- ja kuvatallenteilla olevaan sisältöön. Jos kyse on esimerkiksi paikallisen muusikon musiikista,...
Nimilistoja ei ole, mutta yksittäisten henkilöiden tietoja voi kysellä väestörekisteristä. Tiedonhaku sieltä maksaa hieman.
Yleisesti veteraaneja on vielä noin 30 000. Veteraaneiksi kun voidaan laskea myös rauhanturvaoperaatioihin osallistuneet ja sotatoimialueella toisessa maailmansodassa toimineet naiset.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotaveteraani
Veteraanit.fi sivulta löytyy Usein kysytyt kysymykset osiosta tietoa toisen maailmansodan veteraaneista nyt ja tulevaisuudessa.
http://veteraanit.fi/ukk/
Lahden kauppateollisuus ja eeva tuote eivät tuo suoraa vastausta Fennica-tietokannassa eivätkä Frank-monihaussa.
Finnasta löytyy tuo arkistoviite...
Kannattaisi varmaan kysäistä museoihmisiltä esim. Design museosta
Esinekokoelma
näyttelylainat, tutkijapalvelut
Merja Vilhunen
Puh. +358 9 6220 5416, +358 50 584 9784
merja.vilhunen@designmuseum.fi
Toivottavasti heillä on parempaa osaamista tietokannoissa.
Lähtisin selvittelemään asiaa Kansallisarkiston sivuilta.
https://www.arkisto.fi/
Sukua saattaa joutua etsimään monesta arkistosta, jotka kuitenkin löytyvät sivustolta.
Aluksi kannattaa varmaan lukaista hieman ohjeistusta: https://www.arkisto.fi/fi/asiointi/ensi-kertaa-arkistossa
Tästä huonekasvista ei tosiaan löytynyt "kirjatietoa", mutta tässä on muutama nettiosoite: http://www.zone10.com/planttips/1999/073099.htm,
http://www.desert-tropicals.com/Plants/Araceae/Zamioculcas_zamiifolia.h…,
http://www.sunshinetropical.com/WhatisZZ.htm
Voit uusia Turun kaupunginkirjastosta lainaamasi kirjat kahdesti esittämällä vain lainauskorttisi tai
puhelimitse. Sitten on tuotava kirjat paikan päälle. Ellei niistä ole varauksia ne voi lainata uudestaan.
Tässä muutama kokoelma:
Tammen suuri satuaarre
Tie satulinnaan : klassisia satuja
Sadun taikamaa
Rakkaimmat iltasadut : kauneimmat klassikot ja uudet tarinat
Gummeruksen kauneimmat satuaarteet
Otavan suuri satukirja
Ketšua kirjoitetaan suhuässällä olipa kyse ketšua-intiaaneista tai heidän puhumastaan kielestä ketšuasta.
https://www.kotus.fi/files/1783/mamu_sanakirjoja_2010_oph.pdf
Englanninkielinen versio Bizet'n aariasta tunnetaan tavallisimmin nimellä Dat's love. Siitä on tehty lukuisia levytyksiä. Yksi tunnetuimmista on Carmen Jones -elokuvan soundtrack vuodelta 1954, jossa kappaleen tulkitsevat Dorothy Dandridge, Harry Belafonte, Joe Adams, Olga James ja Pearl Bailey. Aivan Harmony Sisters -tyylinen versio tämäkään ei ole, mutta löytämistäni ehkä eniten siihen suuntaan kallellaan oleva.
Dat's love
"Saha paloi poroksi keskiyöllä lauantaina heinäkuun 29 pnä 1967. Johtava lossinkuljettaja Pentti Koponen havaitsi tulipalon klo 23.45 aikaan punaisena kumotuksena sahan harjalla kattorakenteessa lukuisissa ikkunoissa, jotka aikanaan antoivat luonnonvaloa sisäsahaan, silloin jo kun saharakennus valmistui."
Lähde: Matti Rommi: Wahlin saha 1905-1967 - Lamposaari / 2013, (s. 305.)
Joissakin Lavin lauluissa on osittain omaelämäkerrallista ainesta, mutta Silakka-apajalla ei ilmeisestikään perustu senkään vertaa Lavin lapsuuteen. Laulun isä on kalastaja, mutta Veikko Lavin isä Wilhelm Lavi ei suinkaan ollut kalastaja vaan työskenteli sahalla, poliisina sekä koulun vahtimestarina ja talonmiehenä. Pikkuveli Martti laulajalla tosin oli.
Matti Halmeahon kaksiosaisessa Lavi-elämäkerrassa Kun suksi ei luista (Art House, 2012) ja Laulajan testamentti (Art House, 2013) viitataan selailun perusteella lauluun Silakka-apajalla vain hyvin lyhyesti eikä sen yhteyksiä Lavin elämään mainita, vaikka Halmeaho nostaa kirjassa usein esiin lauluissa mainittujen asioiden yhteyksiä Lavin elämänvaiheisiin. Elämäkerrassa ei kerrota, että...
Satu-nimen historiaa on tiedusteltu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin:
"Nimikirjoista (Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Vilkuna: Etunimet) löytyi seuraavaa: Satu on ollut almanakassa vuodesta 1950. Nimipäivä (18.10) on sama kuin ruotsin Sagalla, josta Satu on ilmeisesti lähtöisin."
Alla kirjoja aiheestasi. Viimeistä lukuun ottamatta kirjat löytyvät Piki-kirjastoista: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena Viimeisen kirjan voit halutessasi saada kaukolainaksi. Kysy kaukolainauksesta lähikirjastostasi.
- Moikataan varpailla : oivalluksia ohjaamisesta, liikkumisesta ja oppimisesta / Anita Ahlstrand
- Tarkkaavaisuus haltuun! : toiminnanohjaustaitojen vahvistaminen / Paula Moraine
- Porkkanaa, ei keppiä: työkaluja neurokirjon ja autismikirjon lasten ja nuorten kanssa toimimiseen / Mimosa Valo
- Kadonnut avain : aistielämyksiä tarjoava musiikkiliikuntaseikkailu / Maiju Mäki
- Tuettua vuorovaikutusta : selkoryhmän ohjaajan opas / Susanna Hintsala
Yleinen tapa vertailla eri maiden elintasoa on jakaa kunkin maan bruttokansantuote (bkt) sen väkiluvulla. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) julkaisemassa vertailussa vuodelta 2019 Suomi on sijalla 15. Sitä paremmin sijoittuvat järjestyksessä Luxemburg, Sveitsi, Irlanti, Macao, Norja, Qatar, Yhdysvallat, Islanti, Singapore, Tanska, Alankomaat, Australia, Ruotsi ja Itävalta. (https://www.imf.org/external/datamapper/NGDPDPC@WEO/ITA/KOR/SGP)
Muitakin tapoja vertailla eri maiden elintasoja on. The Social Progress Imperative -järjestö on kehittänyt oman indeksinsä, joka huomio talouskehityksen sijaan erilaisia kansalaisten perustarpeisiin, hyvinvointiin ja oikeuksiin liittyviä tekijöitä. Perustarpeissa mitataan esim. ravinnon ja puhtaan...
Hybridisodalle on useita määritelmiä. Kotimaisten kielten keskuksen määritelmän mukaan se tarkoittaa ”… aseellisen sodankäynnin ja aseettomien vaikutuskeinojen yhdistelmää. Aseettomista keinoista keskeinen on propaganda, jota kutsutaan nykyään myös informaatiovaikuttamiseksi. Nykyaikaista hybridisotaa voidaan täydentää myös kyberhyökkäyksin tietoverkon kautta. Hybridisotaa ei julisteta, joten ero rauhan ja sodan välillä jää hämäräksi.”
Turvallinen Suomi 2018 -julkaisussa professori Mika Hyytiäisen määritelmä hybridisodankäynnille on seuraava: ”Hybridisodankäynti koostuu useita eri komponentteja yhdistelevistä samaan tavoitteeseen pyrkivistä intensiivisistä operaatioista, joilla pyritään hybridisodalle asetettuihin strategisiin...
Tarjolla on joitain lapsille suunnattuja autismia käsitteleviä kirjoja, jotka voisi ottaa autismikirjosta kertomisen avuksi. Tässä PIKI-kirjastojen valikoimista muutamia:
Michèle Larchez, Ystäväni Aapo, jolla on autismi [tarkoitettu 7–11-vuotiaille lapsille]
Suvi Piiparinen, Ilona ja Mysteeri-Masa [tuo tutuksi autismikirjon piirteitä ja ymmärtämystä erilaisuudesta]
Rose Robbins, Minä ja minun siskoni [kuvakirja elämästä autistisen siskon kanssa]
Rose Robbins, Puhuminen ei ole minun juttuni [jatkoa kirjalle Minä ja minun siskoni]
Anneli Yliherva, Tetti ja kaverit [soveltuu parhaiten 4–6-vuotiaille ja koulutulokkaille]
Sanat tarkoittavat samaa asiaa, atulat on murresana.
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan pinsetit ovat pienet joustavavartiset pihdit, atulat.
Sanakirjan mukaan "Lähtökohtana lähinnä ranskan pincette ’pinsetit’, johdos sanasta pince ’pihdit’, johdos verbistä pincer ’nipistää’".
Atulat ovat myös pienet pihdit, pinsetit.
Suomen murteiden sanakirjassa on tarkemmin tietoa atulat-sanasta. Siellä on mm. tietoa sanan muista merkityksistä eri puolilla Suomea.