Kysymyksen sitaatti ei tarkalleen ottaen ole peräisin Dahlin kirjasta, vaan sen vuonna 1971 tehdystä ensimmäisestä elokuvaversiosta. Tarinan loppu poikkeaa näissä huomattavasti toisistaan. Gene Wilderin näyttelemän Wonkan hiljaa kuiskaama repliikki kuuluu elokuvan avainkohtaukseen, jossa Jali epäitsekkäällä teolla osoittaa hyvyytensä ja näin palauttaa suklaatehtailijan uskon ihmiskuntaan. Kirjassa Jalista tulee voittaja ilman tällaista viimeistä koetusta ja sen juoneen tuomaa ylimääräistä dramatiikkaa.
Tallennetta elokuvasta ei ikävä kyllä ole käytettävissäni, joten en voi tarkistaa, kuinka sen suomennoksessa Wonkan repliikki on käännetty.
Wonkan lausahdus on itse asiassa hieman muunneltu lainaus Shakespearen...
Juuri tuosta Jukka Lampelan laulamasta versiosta ei valitettavasti ole olemassa nuottia. Kappaleen alkuperäinen venäjänkielinen nimi on Fono.fi:n mukaan Jamshtshik ne goni loshadei ja parhaiten se tunnetaan nimellä Ajomies ja mm. Topi Sorsakoski & Agents, Olavi Virta ja Carola ovat levyttäneet sen. Sanat tähän versioon on tehnyt Reino Helismaa.
Ajomies-nimellä kappaleeseen löytyy nuotit mm. Suuri toivelaulukirja 2:sta ja Topi Sorsakoski & Agents-nuottikirjasta.
Lista kappaleen eri versioista Ylen äänitetietokanta Fonossa
Suuri toivelaulukirja 2 Outi-kirjastoissa
Topi Sorsakoski & Agents Outi-kirjastoissa
Kyseessä on kappale Harhakuvia, englanninkielinen nimi on We pretend. Säveltäjät ovat S. Vlavianos ja R. Constandinos, suomenkieliset sanat on tehnyt Saukki. Laulu alkaa sanoilla Tiedät sen, vältellen katseet kohtaa. Kappaletta ovat esittäneet ainakin Arja Koriseva ja Matti Esko.
Tässä linkki hakutulokseen Kansalliskirjaston tietokannasta:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=%23%3A%22%28%28building%3A0%2FNLF%2F%29+OR+%28building%3A1%2Fhelka%2F339%2F%29%29+NOT+%28building%3A1%2FNLF%2Farto%2F%29%22&dfApplied=1&lookfor=harhakuvia+vlavianos&type=AllFields&page=2
Loitsu- ja luote- sanoja käytetään kansanperinteessä toistensa synonyymeina. Perinteentutkimuksen terminologia –verkkojulkaisu määrittelee loitsun seuraavasti: ”LOITSUT, (incantations) suorasanaisia tai runomittaisia sanakaavoja, joiden esittämisen, loitsimisen, kuvitellaan välittömästi saavan aikaan tai estävän jotakin tai pakottavan jonkin yliluonnollisen olennon toimimaan halutulla tavalla. Loitsut ovat miltei aina tiettyyn kaavaan vakiintuneita.”
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/koulutusohjelmat/kulttuurien-tutkimuksen-kandiohjelma-0/perinteentutkimuksen-terminologia
Värmlannin suomalaisten keskuudessa säilyi vanha noitaa ja tietäjää tarkoittava sana runoi. Sanan taustalla on skandinaavisperäinen sana rūna, ’salaisuus...
Taskukirjastossa todettiin hetkellinen häiriö, joka kesti viikonlopun yli. Normaalisti Taskukirjaston toimintahäiriöiden syynä on yleensä rajapintaongelma Helmet-kirjastojärjestelmässä, niin ilmeisesti tälläkin kertaa. Rajapintaongelma aiheuttaa sen, että kirjastojärjestelmään liitetyt ohjelmat, kuten Taskukirjasto, eivät saa yhteyttä järjestelmään ja näin ollen eivät voi toimia normaalisti. Ongelma pyritään aina selvittämään niin pian kuin mahdollista, mutta jos ongelma ilmenee viikonloppuna, sen selvittäminen saattaa siirtyä alkuviikkoon.
Veikko Ahvenaisen säveltämä ja Veikko Lavin sanoittama kappale "Silakka-apajalla" sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 14 ja nuottiin Lavi, Veikko: "Tunteella ja huumorilla" (Fazer Musiikki, 1990). Laulu alkaa: "Muistan kun valakalla solakalla".
Mika Sundqvistin sävellyksestä "Merikarvian Kari" näyttää olevan vain yksi taltiointi. Tekijänä on laulaja Leena Kristiina eli Kristiina Ronimus, ja kappale on julkaistu kasetilla Lintutanssi vuonna 1982. Tätä harvinaista julkaisua ei löydy kirjastoista. Kappaletta ei ole myöskään tällä hetkellä missään suoratoistopalvelussa.
Löysin runon usasuomeksi sivustolta. Runo näyttäisi olevan Aulis Murron tekemä, vaikka tyyli muistuttaa hieman Eino Leinoa. Linkki sivustolle.Myös Birgitmummu.fi sivustolla tekijäksi mainitaan Murto. Linkki sivustolle
Aivan selvää kirjallista vastausta kysymykseen ei löytynyt. Jos kuitenkin tarkastelee kaupassa myytäviä multaperunoita, suurin osa niistä näyttää siltä, että ne on harjattu ja sitten mullattu uudelleen. Suoraan maasta nostetut pesemättömät perunat ovat yleensä paljon "likaisempia", niissä on enemmän savea ja multaa ja multa on tiukemmin kiinni. Sellaisiakin perunoita tosin näkee joskus myynnissä varsinkin torilla.
Sananlaskusta on olemassa useita variantteja. Kananpaskan kantajan vaihtoehtoina tunnetaan esimerkiksi katinhännän ja katinpaskan kantaja. Tämän perusteella ei sen enempää kana kuin paskakaan liity varsinaisesti asiaan – tärkeintä lienee alkusointu (ka–ka) ja hokemaan sopiva rytmi."Annetun takaisin ottajaa häväistiin muuten sanomalla: Ottaja ja antaja, katin hännän kantaja, – joka lause maamme ruotsalaisillakin tavataan muodossa: Givare, tagare, kattens bedragare." (A. A. Koskenjaakko, Sananlaskututkimuksia. 1)
Tuula Kallioniemen Reuhurinne-sarjan kirjoissa Aaveita ja avaruusolentoja sekä Faneja ja fossiileja on kysymyksiä kirjojen sisällöistä sekä myös oikeat vastaukset. Lisäksi tehtäviä löytyy myös Kirjoja ja kummituksia-, Hässäkkää ja hätähousuja- sekä Räppiä ja rettelöitä-kirjoista. Tehtäviin vastaamiseen voidaan tarvita myös kirjan ulkopuolista tietämystä.
Kirjan sisältöön liittyviä salapoliisitehtäviä löytyy Johanna Hulkon Geoetsivät-sarjan kirjasta Geoetsivät ja kadonnut muinaispurkka sekä Kallioniemen Reuhurinne-sarjan kirjasta Pusuja ja pulmia.
Häntä jäässä ja muita juttuja -kirjassa on lyhyitä kertomuksia, jotka on suunnattu 3-4-luokkalaisille. Lisäksi tarinoihin kuuluu kattava tehtäväpaketti opetushallituksen sivuilta...
Sotakorvaukset maksettiin tuotteina, ei rahana. Sotakorvausten määrästä päätettiin Välirauhasopimuksessa syksyllä 1944.
Sotakorvauksiin kuului :
Koneet ja laitteet, arvo 101 miljoonaa dollaria
Uudet alukset 60 miljoonaa dollaria
Vanhat laivat 14 miljoonaa dollaria
Puutavara ja puunjalostustuotteet
Kaapelituotteet 25 miljoonaa dollaria
Sotakorvauksien maksamiseen Suomella oli perin kuusi vuotta aikaa. Sotakorvauksina maksettujen tuotteiden arvo sovittiin laskettavan vuoden 1938 tason mukaisesti. Vuonna 1948 Neuvostoliitto tosin alensi jäljellä olevasta toimituskiintiöstä puolet ja suostui jatkamaan maksuaikaa kahdella vuodella. Suomi siis sai sotakorvaukset maksettua vuonna 1952, jolloin myös Valvontakomissio poistui maasta....
Vuosina 1686-1869 voimassa ollut kirkkolaki mahdollisti ankaran kirkkokurin. Kirkkokurin avulla seurakuntalaisia rangaistiin esimerkiksi yksilöön, yhteiskuntaan tai valtioon kohdistuneesta teosta tai uskonnon harjoittamiseen liittyvästä laiminlyönnistä.
Pekka Halmesmaa kertoo kirjassaan "Kirkkokuri murroksen kynnyksellä" näistä erilaisista rangaistusmuodoista mitä esimerkiksi ”haluttomuus perehtyä kristinoppiin” tai ”jumalanpalvelukseen liittyvien velvollisuuksien laiminlyönti” aiheutti.
Kyseisen kirkkolain mukaan kärsimyksen tuottaminen sääntöjä rikkoneelle kuului rangaistuksen olemukseen. Rangaistuksia olivat esimerkiksi varoitukset joko papilta ja/tai kirkkoneuvostolta, sakko tai vaihtoehtoisesti kirkolle työn tekeminen sekä...
Jyvä tarkoittaa paitsi viljan siementä myös aseen osaa. Aseessa jyvä on käsituliaseen tähtäyslaitteen osa. Tällöin sanotaan konkreettisesti, että otetaan saalis jyvälle tähtäimeen. Siitä sanonta on muokkaantunut puhekieleen tarkoittamaan, että henkilö on oivaltanut asian eli päässyt jyvälle.Lähde: Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/jyv%C3%A4?searchMode=all
Entisen Kouvolan Kieli-instituutin kirjaston nykyinen
nimi on
HELSINGIN YLIOPISTON KÄÄNNÖSTIETEEN LAITOKSEN KIRJASTO
PL 94
45101 KOUVOLA
puh. (05)825 2260
http://www.rosetta.helsinki.fi
Puukon valmistusta käsitellään esim. Ilari Mehtosen "Puukkoseppä" ja P. Väyrysen "Puukonrakentajan opas" -nimisissä kirjoissa, jotka löytyvät luokasta 65.2.
Viljo Mäkisestä löytyy tietoa esim. kirjasta Kuvataiteilijat 1986, jonka on julkaissut Suomen taiteilijaseura 1987. Tietoa Mäkisestä ja kuvia hänen töistään löytyy myös Satu Itkosen kirjasta Sydän siveltimellä, suomalaista naivismia. Taidepiste 1998. Myös Keravan taidemuseon 1998 julkaisemassa näyttelyluettelossa Seitsikko naivisteja on tietoa ja kuvia. Näitä voi kysellä kirjastosta.
Myös netistä löytyy esim. Googlen tarkennetulla haulla "Viljo Mäkinen" monia sivuja, esim. Turun taidemuseon sivu http://www.turuntaidemuseo.fi/kokoelmat/makinen/3981.shtml
Kupittaan Saven useita luetteloita on julkaistu näköispainoksena. Niitäkin löytyy kirjastosta.
Voimme lähettää pari vihkoa joissa on Suomen perustuslaki. Suomen laki teosta emme lainaa.
Voitko ilmoittaa postiosoitteesi.
kirjasto.tietopalvelu@eduskunta.fi
