Näissä lähteissä on tietoa silkistä (myös raakasilkistä) ja sen hoidosta:
Irma Boncamper: Tekstiilioppi: Kuituraaka-aineet (2.korj.p., 2004, s. 193-206)
Boncamper: Vaatetusalan materiaalit (2000, s. 159, osin edellisen kanssa päällekkäistä tietoa)
Kaija Markula-Teivaanmäki: Tekstiilitieto (7.-8.p., 1996, s. 66-70)
Kirjat ovat ainakin Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa.
Internetistä kannattaa katsoa ainakin seuraavat osoitteet:
Tekstiilit ja ympäristö -kirja pdf-muotoisena:
http://www.finatex.fi/html/pdf/tykirja.html
Tietoa silkistä ja sen hoidosta: http://www.silkki.com/tietoa.html
Kivenlahden kirjastossa ei ole palautusluukkua. Lähimmät palautusluukut löytyvät Soukan ja Nöykkiön kirjastoista.
Soukan kirjaston osoite on Soukantie 4 ja Nöykkiön kirjasto löytyy osoitteesta Oxfotintie 4.
Joensuun seutukirjaston pääkirjastossa on sarjakuvakirja:
CLAREMONT, Chris
Wolverine
Helsinki : Egmont, 2013
Kirjan kuvauksessa kerrotaan:
Sarjakuvalegendat Chris Claremont (Ryhmä-X) ja Frank Miller (Sin City) laativat Wolverinen ensimmäisen sooloseikkalun vuonna 1982. Nyt tämä klassikko julkaistaan kovakantisena. Sarjakuvan lisäksi kirja sisältää Millerin alkuperäiset kansikuvitukset ja Claremontin esipuheen. Uusi Hugh Jackmanin tähdittämä Wolverine-elokuva saapuu teattereihin 26.7.2013.
Voit tehdä varauksen kirjaan Joensuun seutukirjaston kortilla tunnuksillasi ja valita halutessasi noutopaikaksi Viinijärven kirjaston.
Kappaleen nimi on "Pieni kukkaistyttö". Tämän tangon on säveltänyt Juhani Sälö (eli Tapio Lahtinen) ja sanoittanut Asser Tervasmäki (eli Helena Eeva). Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Hiljainen ja arka kellonsoitto vain". Tämän tangon on levyttänyt Henry Theel.
Nuotti (melodia ja sointumerkit) ja sanat löytyvät nuotista Kullervon levylauluja 1949-1957 (Musiikki Fazer, cop. 1986).
Helmet kirjastoista löytyy lastenlaulu ja -lorukirjoja eri kielillä.
Millaista tietoa tarvitsisit?
Lauluja ja Loruja eri kielillä, vaiko tutkimustietoa aiemmasta?
Jos tutkimus kiinnostaa, löydät sopivaa materiaalia varmaan Yliopiston kirjastoista.
Tarkempi kirjasto riippuu siitä, mikä on tutkielmasi näkökulma.
Lorujen ja laulujen kehitys, vertailu, perinteet vaiko jokin muu...
Kaikenkattavaa laululuetteloa ei ole, mutta Suomen kansalllisdiskografia Violasta on paljon apua. Violan sivuilla kerrotaan näin: "Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia. Tietokantaan on tallennettu tiedot kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 sekä kotimaisista nuoteista vuodesta 1977. Viola-tietokannassa on tiedot sekä musiikkijulkaisuista että niihin sisältyvistä yksittäisistä teoksista ja kappaleista."
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/kansallisbibliografiapalve…
Violasta voi siis hakea myös yksittäisiä, nuotteihin tai äänitteisiin sisältyviä lauluja, ja sen mukaan Suhmuran Santra ei ole muuttanut Viroon. Viola-haku löytyy alta:
https://finna.fi
Tarkoitat ehkä Cornelis Vreeswijkin En...
Nimeä ei löydy meidän käytössämme olevista sukunimikirjoista täällä kirjastossa.
Väestörekisterikeskuksen sivujen (www.vrk.fi) Nimihaku-osiosta selviää, että nimeä on nykyisin käytössä alle viidellä henkilöllä.
Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä sukunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä.
Kotimaisten kielten keskus, Kotus,(www.kotus.fi) antaa nimistöneuvontaa. Heidän sivuiltaan löytyy Chat, suomalaisittain Tsätti, josta voit kysellä sanasta ja sen merkityksestä tarkemmin.
Lyhyitä luonnehdintoja aiheesta Sosiaalinen media tiedonhankinnassa voi lukea mm seuraavilta sivuilta. Sivuilla on esitelty yhteisöllisen tiedonhankinnan keskeiset lähteet.
https://seamk.libguides.com/tiedonhakijanopas/sosiaalinenmedia
https://www.kirjastot.fi/tiedonhaun-opastus/sosiaalinen-media-tiedonhankinnassa?language_content_entity=fi
Muita verkkoaineistoja
Sosiaalisen median riskejä ja tiedonhankintaa käsittelee Jari Bundan Laurea-ammattikorkeakoulu opinnäytetyö (2012).
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/48632/Jari_Bunda.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Pertti Marttila käsittelee Laurea-ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään Sosiaalisen median hyödyntäminen palveluliiketoiminnassa.
http://www.theseus.fi/...
Hilja Kallioniemi-Byströmin kirjoja näyttää olevan suomeksi vain
Polvesta polveen, joka on myös Oulun kaupunginkirjastossa.
Ruotsiksi on Oulussa Bära eller brista. Kaukolainaksi voidaan
tilata Ett år i Järvi, Prästgårdsfönstret, Såsom du har sagt,
Bondefolk ja Byn.
Kun kyse on suosituista viihdesävelmistä, paras lähde ovat erilaiset nuottikokoelmat, joita on julkaistu paljon ja julkaistaan uusina paketteina myös jatkossa. Hyvään alkuun pääsee esimerkiksi sarjalla Suuri toivelaulukirja, jossa on ilmestynyt jo 24 osaa ja lukuisia teemaosia. Kannattaa mennä tutustumaan oman kirjaston tarjontaan ja jos se on liian pieni, kokoelmia voi tilata myös kaukolainaksi isommista kirjastoista. Kirjaston musiikkiosasto on ehdottomasti paras paikka lähteä hakemaan harrastajalle soitettavaa ja laulettavaa, koska musiikkikauppoja on varsin harvassa.
Toisaalta on niin, että suinkaan kaikkia maailman lauluja ei ole julkaistu nuottina, joten jokaista mielikappalettaan ei välttämättä voi edes tavoitella. Esmerkiksi tämä...
Yritin tutkia tätä asiaa, mutta varsinaista yhtä luotettavaa tietolähdettä en löytänyt.
Lähimmäs osui Worldatlas, jossa oli listattuna 30 maata ja niiden poliisien lukumäärä (2017), https://www.worldatlas.com/articles/list-of-countries-by-number-of-poli…
Eurostatista löytyi tilasto Euroopan unionista, Euroopan unionissa 1,6 poliiisia (2016), https://ec.europa.eu/eurostat/en/web/products-eurostat-news/-/DDN-20190…
European Institute for Crime Prevention and Control (HEUNI) -instituutin julkaisussa on kootusti kyseisiä lukuja eri maista (Police staff: Number of police officers per 100 000 population). Vuonna 2014 julkaistu 5. painos vaikuttaa olevan tuorein: https://wp.unil.ch/europeansourcebook/printed-editions-2/5th-...
Ainoa löytämäni kirjallinen viite asiaan on Gustav Hägglundin et al. teoksessa Värikkäät kenraalit:
”Ehnroothin tähden loistaessa kirkkaimmillaan keskusteltiin joissain veteraanipiireissä hänen ylentämisestään marsalkaksi. Ajatus ei liene ollut aivan tuntematon Adolfillekaan, sillä hän ehdotti minulle, että marsalkan arvo lisättäisiin upseeriluetteloon.”
Tuolloinen tai nykyinenkään Asetus sotilas- ja palvelusarvoista (500/1994) ei tunne marsalkan tai sotamarsalkan arvoa, joten ehdotus olisi edellyttänyt lakimuutosta. Tekstistä ei käy ilmi oliko ehdotus virallinen. Mahdollisen virallisen ehdotuksen jättämä asiakirjajälki on periaatteessa jäljitettävissä, mutta helppoa se ei olisi.
Jos veteraanipiireissä keskusteltiin sotilasarvon sijasta...
Ainakin parilla verkossa toimivalla antikvariaattisivustolla on myynnissä lautapelejä. Alla linkit näihin:
https://www.antikvaari.fi/tuotteet_uusimmat.asp?tryhma=59
https://www.antikvariaatti.net/kerailyesineet/pelit?q.type=7&q.category=658&q.seller=&q.language=&q=&sort=newest
Sivujen kautta löytyvät tiedot peliä myyvästä antikvariaatista, jonne voi pelin myynnistä ottaa yhteyttä.
Tuula Kallioniemen Reuhurinne-sarjan kirjoissa Aaveita ja avaruusolentoja sekä Faneja ja fossiileja on kysymyksiä kirjojen sisällöistä sekä myös oikeat vastaukset. Lisäksi tehtäviä löytyy myös Kirjoja ja kummituksia-, Hässäkkää ja hätähousuja- sekä Räppiä ja rettelöitä-kirjoista. Tehtäviin vastaamiseen voidaan tarvita myös kirjan ulkopuolista tietämystä.
Kirjan sisältöön liittyviä salapoliisitehtäviä löytyy Johanna Hulkon Geoetsivät-sarjan kirjasta Geoetsivät ja kadonnut muinaispurkka sekä Kallioniemen Reuhurinne-sarjan kirjasta Pusuja ja pulmia.
Häntä jäässä ja muita juttuja -kirjassa on lyhyitä kertomuksia, jotka on suunnattu 3-4-luokkalaisille. Lisäksi tarinoihin kuuluu kattava tehtäväpaketti opetushallituksen sivuilta...
Jaakola-seurasta kerrottiin, että Alpo Jaakolan Myrkkylaulu-runoa ei ole julkaistu missään ja alkuperäinen runo on valitettavasti kadonnut.
https://www.jaakolantaide.fi/jaakola-seura/
