Värähtelyllä tarkoitetaan hiukkasen tai kappaleen edestakaista liikettä tasapainoasemansa ympärillä. Värähtely on jaksollista liikettä. Seuraavalla sivustolla on tietoa värähdysliikkeestä:
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/fysiikka/kurssi3/aaltoliike/…
Värähtelystä löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista fysiikan oppikirjoista:
Lehto, Heikki: Fysiikka 2: fysiikka yhteiskunnassa; aaltoliike. (Tammi, 2000). siv. 123 - 136.
Atomista avaruuteen: Aallot fysiikassa/ Timo Kärkkäinen... et. al., lukion fysiikka (Otava, 1995) siv. 8 - 23.
Laila Hietamiehen kirja Vierailla poluilla, oudoilla ovilla ilmestyi vuonna 1983 ja tuon ajan lehdet ovat luettavissa Helsingin pääkirjastossa Pasilassa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/. Kirjallisuuspalvelu BTJ julkaisi vuosina 1974-2002 Kirjallisuusarvosteluja lehtistä, ja numeroissa 11/83 ja 12/83 löytyy Helsingin Sanomien ja Suomenmaan arvostelut kyseisestä kirjasta. Nämä numerot ovat luettavissa mm. pääkirjastossa Pasilassa, Rikhardinkadun kirjastossa, Töölön ja Kallion kirjastoissa. Helsingin kaupunginkirjaston toimittamassa Sanojen aika- suomalaisia nykykirjailijoita sivustolla on tietoa Laila Hietamiehestä ja arvosteluja hänen teoksistaan. Sivustolta löytyi maininta kolmesta opinnäytetyöstä koskien Laila Hietamiehen tuotantoa:...
Uusi PIKI-verkkokirjasto on tosiaan ihan erilainen kuin entinen ja siksi varaaminen ja kaikki muukin on ensin outoa. Verkkokirjaston toimintaa parannetaan koko ajan, ja kun toiminnot vakiintuvat, sinne tulee kunnon ohjeet. Seuraavassa ensiapua:
Oma hylly tarkoittaa sitä, että kun löytää mielenkiintoisen kirjan, sen voi tallentaa ikäänkuin muistiin ns. omaan hyllyyn esimerkiksi myöhempää lainausta varten. Oma hylly toimii vähän kuin muistikirjana, ja siinä olevia kirjoja voi vaikka myöhemmin halutessaan varata. Oma hylly löytyy kohdasta "Omat sivut".
Jos haluat varata jonkin kirjan, jonka olet löytänyt haulla, se käy näin:
- Klikkaa kirjan nimeä, jolloin pääset kirjan teostietoihin. Alempana sivulla on lueteltu kaikki kirjastot, joiden...
Louis V. Gerstner "Who Says Elephants Can't Dance?" - teosta ei valitettavasti löydy Oulun kaupunginkirjastosta, eikä Oulun yliopiston kirjastosta. Teoksen voi tilata kaukolainana muualta Suomesta. Kaukolaina maksaa Oulussa 1 e/teos. Voit laittaa Oulun kaupunginkirjastoon kaukolainapyynnön alla olevan linkin kautta:
http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/kaukolainapyynto
Kysymäsi teos Slekten Salvesen 1550-1995 löytyy Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmista. Lainaus on ilmaista. Jyväskylän yliopiston kirjaston yhteystiedot löydät osoitteesta https://kirjasto.jyu.fi/yhteystietomme
Ei saa kopioida, valitettavasti. Jos tuote on vielä ostettavissa, mikään kirjasto ei saa valmistaa täydentävää kopiota vaan rikkoutunut on korvattava ostamalla uusi.
Sen jälkeen, kun tuote poistuu markkinoilta eli sitä ei voi enää ostaa, tekijänoikeusasetuksessa mainituilla kirjastoilla (tieteelliset kirjastot, maakuntakirjastot, yleisten kirjastojen keskuskirjasto eli Helsinki) on lain 16§:n perusteella oikeus korvata rikkoutunut tai kadonnut osa kopiolla. Tätäkään poikkeusoikeutta ei siis ole ns. tavallisilla kunnankirjastoilla.
Heikki Poroila
Helsingin yliopiston kirjaston sivuilta löytyy käyttösäännöt osiosta tieto:
"Kaikilla on oikeus käyttää Helsingin yliopiston kirjastoa. Käyttösäännöt koskevat paikalliskäytön ohella myös e-aineistojen etäkäyttöä." sekä "•Kirjastokortin voi saada henkilö, joka on täyttänyt 15 vuotta, jolla on suomalainen henkilötodistus ja katuosoite Suomessa. Poikkeuksena ovat yliopistossa vierailevat vaihto-opiskelijat ja tutkijat, joilla on mahdollisuus saada kortti em. ehdoista riippumatta"
Eli peruskäyttö on maksutonta kaikille suomalaisille, jotka asuvat Suomessa.
Jos haluat kopioita aineistosta tai kaukolainoja, on palvelu maksullista.
Hinnaston löydät linkistä:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/asioi/hinnasto/
Vantaan kirjaston Satudiplomi, saattaa olla avuksi.
Se löytyy lasten Helmet -sivuilta.
http://kirjasto.vantaa.fi/lukudiplomi/DiplomiNaytto.php?dipl=15
Satupalvelu.fi on myös tutustumisen arvoinen sivusto.
http://www.satupalvelu.fi/#/etusivu
Kirjastojen lastenosastojen henkilökunta auttaa aina miellelään löytämään johonkinb aihepiiriin (esim. Luonto, vaikeat asiat, liikenne yms.)kuuluvan kuvakitrjan.
Voit myös lainata kirjastolaisen, jolloin teillä on tunti aikaa perehtyä satuihin. Muista vain mainita asiasta varatessasi palvelua.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Noykkion_kirjasto/Palv…
Löytämistäni luvuista kaikkein lähimmäs vuoden 1900 tilannetta menevät tiedot vuodelta 1890, jolloin väestöstä kuului aatelissäätyyn 0,12%, pappissäätyyn 0,26%, porvarissäätyyn 3,11% ja talonpoikaissäätyyn 26,15%. Säätyjen ulkopuolella oli 70,36% väestöstä.
Edellinen vastaava tilasto on vuodelta 1880, jolloin luvut olivat aateli 0,15%, pappissääty 0,33%, porvarissääty 3,19%, talonpoikaissääty 33,82%, kaikki muut 62,51%.
Vuoden 1900 väestötilastossa ei enää ollut mukana yhteiskuntasäädyn mukaan tehtyä kymmenvuotistaulua.
Lähde:
Suomenmaan virallinen tilasto. VI, Väkiluvun-tilasto : Suomen väestö 31:nä p:nä joulukuuta 1890
Käytössä olevista artikkelitietokannoista (MEDIC ja ARTO) löytyivät seuraavat viitteet Hämäläinen A: Aviopuolisoiden tuntemuksia vaimon sairastuttua rintasyöpään. Syöpä 1998:6:14-15 ja Hintikka : Uhka elämälle, haaste perheterapialle. Perheterapia 1995:4:18-22. Lehtien saatavuutta voit kysyä lähikirjastostasi.
Tasavallan Presidentin tehtävistä on säädetty Suomen Perustuslaissa 73171999: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Tasavallan Presidentin kanslian verkkosivuilla on tietoa Presidentin toiminnasta: http://tpk.fi/Public/default.aspx Kyseisillä sivuilla ei ole vastausta esittämääsi kysymykseen. Jos haluat selvittää asiaa eteenpäin suosittelen, että olet asian tiimoilta yhteyksissä suoraan Tasavallan Presidentin kansliaan: kirjaamo@tpk.fi
Valitettavasti kirjastosta ei voi ostaa tiettyjä toivomiaan kirjoja. Kirjasto ei myöskään ota vastaan ostopyyntöjä odottamaan sellaista hetkeä, kun kirja syystä tai toisesta poistetaan kirjaston kokoelmasta.
Antikvariaatit ja nettiantikvariaatit ottavat kuitenkin vastaan "halutaan ostaa" -pyyntöjä, joten toivottavasti kirja löytyy sitä kautta.
Joissakin Lavin lauluissa on osittain omaelämäkerrallista ainesta, mutta Silakka-apajalla ei ilmeisestikään perustu senkään vertaa Lavin lapsuuteen. Laulun isä on kalastaja, mutta Veikko Lavin isä Wilhelm Lavi ei suinkaan ollut kalastaja vaan työskenteli sahalla, poliisina sekä koulun vahtimestarina ja talonmiehenä. Pikkuveli Martti laulajalla tosin oli.
Matti Halmeahon kaksiosaisessa Lavi-elämäkerrassa Kun suksi ei luista (Art House, 2012) ja Laulajan testamentti (Art House, 2013) viitataan selailun perusteella lauluun Silakka-apajalla vain hyvin lyhyesti eikä sen yhteyksiä Lavin elämään mainita, vaikka Halmeaho nostaa kirjassa usein esiin lauluissa mainittujen asioiden yhteyksiä Lavin elämänvaiheisiin. Elämäkerrassa ei kerrota, että...
Kun itse olin koulussa 1950-1960-luvuilla, spartalaiset tosiaan esitettiin jollain lailla ihailua ansaitsevina. Syynä lienee ollut nuoren tasavallan alusta alkaen vallassa ollut sotilaallista rohkeutta ja kurinalaisuutta ihannoinut kulttuuri, jonka edistäjät näkivät antiikin Kreikan Spartassa sopivan kasvatuksellisen esikuvan. Todellisuudessa Sparta oli väkivaltainen ja eristäytynyt sotilasvaltio, joka perustui maaorjuuteen ja kansalaisten tiukkaan kontrolliin. Nykytermein Sparta oli epähumaani sotilasdiktatuuri.
Uskoakseni tämä spartalaisuuden ihailu on kuitenkin nykyään jo varsin harvinaista ja esiintyy lähinnä yhteyksissä, joissa kehutaan jonkun tyytymistä hyvin vaatimattomiin olosuhteisiin. Enää ei siis ihailla spartalaisten...
Tältä sivulta löydät tanssiohjeet Las Ketchupin kappaleeseen The Ketchup Song (Aserejé):
http://www.westerndancers.fi/tansseja/las_ketchup.html
Alla olevalla sivulla voit katsoa kappaleesta tehdyn videon. Videon katselu edellyttää, että tietokoneelle on asennettu RealOne Player -ohjelma (http://www.real.com/).
http://multimedia.terra.es/ficha/ficha.cfm?i=7486&a=11622
Kirjailijanimimerkki V.H.V eli Väinö Valvanne on kirjoittanut kirjan nimeltä " Mikä on elämän tarkoitus?". Siinä käsitellään elämään, kuolemaan ja kehitykseen liittyviä kysymyksiä. Kirja on teosofinen. Monihaun mukaan sitä löytyy mm. useammasta maakuntakirjastosta (http://monihaku.kirjastot.fi ).
Ruotsin kirkon näkemyksen mukaan kyse on sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja naisen vapaudesta. Kun isä luovuttaa tyttärensä tämän tulevalle aviomiehelle, nainen on ikään kuin miesten omaisuutta. Tällä eleellä on erittäin vahva symbolinen merkitys ruotsalaisessa, sukupuoltan välistä tasa-arvoa korostavassa yhteiskunnassa.
