Iloinen lorukirja (toim. Martti Haavio ja Aale Tynni-Haavio, 1985) sisältää runot Kissa ajaa autoa (alkaa sanoin "Pikku kissa killinen autollansa ajaa", I Wallerströmin mukaan) ja runon Rumpumpel (kirj. Paula Dehmel).
https://finna.fi/Record/kirkes.6595
Lastenloruantologiaa, jossa olisivat sekä nämä edellä mainitut että loru itikan rättisitikasta ei valitettavasti löytynyt.
Loru, joka alkaa "Olipa kerran itikka, jolla oli rättisitikka", löytyy teoksista Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa (toim. Mervi Koski, 2004). Teoksessa ei ole mainittu lorulle kirjoittajaa.
https://finna.fi/Record/kirkes.269236
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://prettylib....
Nina Hurma oli kirjailijanimi, jonka takaa paljastuu Niina Niskanen. Häneltä ilmestyy nyt syyskuussa 2022 uusi teos Rihkama (Gummerus). Sen kerrotaan olevan itsenäinen päätösosa näille kahdelle aiemmalle romaanille.
Lähde: https://issuu.com/gummerus/docs/220325_gummerus_luettelo_koko_kes_syksy…
Kirjoista ja ilmankosteudesta on kysytty palvelussamme aiemminkin, ja vastauksen mukaan suurempi kosteus ei lyhytaikaisena vahingoita kirjoja: https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-hyvin-kirjat-sietavat-kosteaa?lang….
Ilmankosteuden noustessa kirjojen sivut menevät hieman laineille myös kirjaston hyllyssä. Mikäli kyse on tällaisesta ilmiöstä, kirjat palautuvat ilman kuivuessa itsestään entiselleen. Pysyvää käpristymistä tapahtuu useimmiten vain, kun kirja on ollut suoraan kosketuksissa veteen tai muuhun nesteeseen.
Kirjastomme sanakirjoista ei valitettavasti löytynyt sanonnan alkuperää, ei myöskään Kielikello-lehdestä enkä muistakaan Kotimaisten kielten keskuksen aineistoista. En myöskään löytänyt vastaavaa sanontaa englannin kielellä. Lähin voisi ehkä olla wishing well, vaikka toivomuslähde ei taida oikein vastata asiasisältöä.
Kotimaisten kielten keskuksella on kielineuvonta, josta voisi saada asiantuntijatietoa asiasta.
Yle on käsitellyt hylättyjä ääniä useissa jutuissa vuosien varrella. Tänä vuonna julkaistun jutun mukaan hylättyjä ääniä on kolme eri kategoriaa: "Hylätyt äänet voidaan jakaa kolmeen ryhmään, joista isoin on äänestyslippuun tehdyt asiattomat merkinnät. Toinen on täysin tyhjänä jätetty äänestyslippu. Kolmas ryhmä on epäselvät merkinnät, joissa äänestäjä on yrittänyt tehdä oikean näköisen numeron." Hylättyjä ääniä annetaan vaaleissa noin 0,5-0,6% annetuista äänistä.
Vuoden 2018 jutussa avataan enemmän epäselviä merkintöjä: "– Surullisimpia ovat tapaukset, joissa me emme saa selvää, ketä äänestäjä on yrittänyt äänestää. Eli ihminen on halunnut äänestää, mutta ei ole kyennyt laittamaan äänestyslappuun numeroa selvästi, Teemu...
Ainakin Auran sinapin tuotesivuilla tuotepakkauksissa lukee väkevä sinappi / stark senap ja mieto sinappi / mild senap. En siis löytänyt kuvaa tuubista, jossa käännökset olisivat kuvaamallasi tavalla. Mikäli jossain tuotteessa ruotsinkieliset käännökset ovat samanlaiset, syytä asiaan kysyä suoraan Auran kuluttajapalvelusta ja mahdollisesti myös liittää mukaan kuva tuotepakkauksesta. Lähteet ja lisätietoaAuran sinapit: https://auran.fi/tuotteet/sinapit/Auran kuluttajapalvelu: https://auran.fi/yhteystiedot/
Olympialaisten urheilijoiden asusteita koskeva säännöstö antaa varsin paljon vapauksia osallistujamaille päättää itse, miten sitä edustavien urheilijoiden asuissa näkyy osallistujamaan nimi, lippu ja mahdolliset muut kansalliset tunnukset. Asusteita koskevan säännöstön kohta 9 "NOC Emblems and National Identity" kertoo seuraavasti (NOC, eli National Olympic Committee, viittaa käytännössä osallistujamaahan): "NOCs are encouraged to use their national colours, name, flag and emblems, as well as NOC Emblems (together, National Identifications), in order to visually enhance the national identity of their Apparel. NOCs may choose the National Identification(s) which will be used by their delegations on Clothing. No maximum frequency or sizes...
Lyhenne KHL viittaa Kotieläinhoitajien Liittoon. Vuonna 1936 perustetun liiton toimisto sijaitsi Hämeenlinnassa osoitteessa Rauhankatu 4.
Finna-hakupalvelusta löytyy kaksi kuvaa, joissa ko. logo esiintyy. Kuvat ovat Suomen maatalousmuseon kokoelmista ja niissä mainitaan kuvien liittyvän Karjanhoitajaliittoon. Logo on kuitenkin sama.
https://finna.fi/Record/sarka.M016-1352
https://finna.fi/Record/sarka.M016-76163
Karjatalous-lehti 2/1938 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/897289?term=Kotiel%…
Ilta-Sanomissa vuonna 2017 julkaistussa uutisessa on haastateltu silloista Aleksanteri-instituutin johtajaa, jonka mukaan Suomen presidenteistä vain Juho Kusti Paasikivi ja Mauno Koivisto ovat osanneet venäjän kieltä hyvin. Paasikivi-Seuran sivuilta löytyvässä artikkelissa on runsaasti tietoa Paasikiven venäjän kielen taidosta ja opiskelusta. Ylen Elävästä arkistosta löytyy vuonna 1988 valmistunut Mauno Koiviston henkilökuva, jossa merkittävä osa haastattelusta käydään venäjäksi.Ilta-Sanomien uutisesta selviää myös, että Suomen presidenteistä Sauli Niinistö on opiskellut venäjää, mutta venäjänkielinen keskustelu rajoittui lähinnä normaalikohteliaisuuksiin. Presidentti käyttää apunaan tulkkia, kun keskustelukumppanin kanssa ei ole...
Eve Hietamiehestä on aiemminkin kysytty. Voit etsiä vastaukset Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta.
Kirja-arvosteluja löytyy Aleksi artikkelitietokannasta sekä juttu Kodin kuvalehti 1999:2 "Armotonta menoa: Eve ja Heikki Hietamies".
Helsingin kaupunginkirjastoon hankittiin vuonna 2001 uusia kirjoja seuraavasti:
nimekkeitä 14 764 ja niteitä 98 996 kappaletta.
Täydennyshankintoja, kirjoja joista hankittiin lisäkappaleita, tehtiin 4 824 nimekkeestä, yhteensä 21 358 kappaletta.
Kuukausittainen kirjojen hankinta vaihtelee; kesä kuukaudet ovat hiljaisempia ja syksyn uutuuksien ilmestyessä hankinta on vilkkaimmillaan.
Lähde: Helsingin kaupunki. Kaupunginkirjasto, Tilastoja- Statistik 2001, Helsinki, 2002.
Freelancer on kirjoittaja, valokuvaaja tms. (yleensä jonkin "luovan" ammatin harjoittaja), joka ei ole vakinaisessa työsuhteessa mihinkään työantajaan. Marjatta Peltoniemi on kirjoittanut aiheesta kirjan: Minustako free lance -toimittaja (1997), Mauri Saarinen puolestaan kirjan: Pätkätyöt: työnantajan ja palkansaajan opas (1998). Lisäksi aiheesta ovat ilmestyneet ainakin seuraavat teokset: Freelancerin opas (1995) ja Jokinen, Heikki: Sarjakuvantekijän selviytymisopas (1999). Useimmissa kirjastoissa voi käyttää lehtiartikkelitietokantoja, kuten suomenkieliset Arto ja Aleksi.Aleksista saa asiasanalla freelance-työntekijät 53 viitettä ja Artosta 63 ( esim. Mikael Brunilan artikkeli Freelancerit ovat välimaastossa Psykologi-lehdessä 6/2000).
Ehkä tarkoitat ulkoasiainministerinä työskennellyttä Walther Rathenauta ? Hänet murhattiin v. 1922. Biografia löytyy saksaksi internetistä
http://www.dhm.de/lemo/html/biografien/RathenauWalther/ Muutosten vuosisata -kirjassa (osa 3, s.270) on Rathenausta jonkin verran suomeksi. Otavan suuri maailmanhistoria (osa 17, s.55)kertoo, että Rathenau murhattiin 24.6.1922 hänen mm. neuvoteltuaan liittoutuneiden kanssa Genovan konferenssissa eri tavoista maksaa sotakorvauksta. Rathenaun oli konferenssissa onnistunut voittaa liittoutuneiden luottamus ja hillitä heidän vaatimuksiaan ilman Saksan tekemiä myönnytyksiä.
Helsingin yliopiston kirjasto pitää yllä Suomaa, Suomalaisten verkkolehtien luetteloa:
http://www.lib.helsinki.fi/suoma/
Lehdet on järjestetty sekä aakkosiin että alan mukaan. Voit hakea myös suoraan lehden nimen, julkaisijan tai ISSN:n mukaan.
Ulkomaisia verkkolehtiä löytyy mm. täältä: http://www.abyznewslinks.com/
Luetteloita verkkolehdistä on koottu Hämeenlinnan Makupaloihin: http://www.makupalat.fi/viesti2a.htm#hakemistot
Kajaanin kaupunginkirjaston lehtileikekokoelmasta löytyy useita artikkeleita Veikko Huovisen Joe-setä kirjasta. Artikkeleita voi lukea kirjastossa ja niistä voi ottaa kopioita, lainaan niitä ei saa. Lehtileikkeitä voi kysyä neuvonnasta.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyvät seuraavat videot aiheesta:
-Kielisukulaisia ja kansankohtaloita,
-Jälkiä: suomalaisten alkukotia käsittelevä sarja ja
-Röntyskä: elävää kansanperinnettä pohjois-Inkeristä
Videoiden saatavuutta voi katsoa sivulta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
(asiasanaksi suomalais-ugrilaiset- ja aineistoksi videokasetti, joka löytyy aineistolajivalikkorivin oikeasta reunasta harmaan nuolen avulla)
Rikhardinkaun kirjastossa sijaitsevan taidelainaamon lainat eivät ole ilmaisia. Lainan hinta vaihtelee teoksen hinnasta riippuen 20–200 €/kk.
Lisätietoja löytyy osoitteesta:
http://www.helsingintaiteilijaseura.fi/hts/?q=node/50
