Kirjastossa ei ole tällä hetkellä paikalla molempia versioita, mutta kirjan tietojen perusteella kova- ja pehmeäkantisten painosten sivumäärät ovat täsmälleen samat. Siten mitä luultavimmin tekstitkin ovat samat. Pokkariversioita aika harvoin muutetaan kovakantisista, etenkään kun painokset ilmestyvät kohtuullisen pienellä aikaviiveellä. Kustantajakin mainostaa osoitteessa http://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/sara-shepard/96/ kovakantista, pokkaria ja e-kirjaa vain eri kirjojamuotoina eli sisällöltään yhtenäisinä.
Ranskan lainsäädäntöä tuntematta emme tiedä, vaikuttaako tehty rikos hautaamiseen, mutta ainakaan Suomen Hautaustoimilaissa tästä ei ole mainintaa. Asiaan vaikuttaa varmasti ainakin se, minkä maan kansalaisia he ovat. Suomen Hautaustoimilaissa tästä ei ole mainintaa. Pykälässä 25 mainitaan erikseen vain katastrofeissa kuolleiden hautaamisesta:
"Sodissa, luonnonkatastrofeissa, suuronnettomuuksissa, vakavissa epidemioissa tai muissa vastaavissa olosuhteissa kuolleiden hautaamisessa voidaan poiketa tämän lain säännöksistä, jos olosuhteet sitä välttämättä edellyttävät."
Hautaustoimilaki on luettavissa kokonaisuudessaan Finlexistä:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030457
Tällainen nuotti löytyy Turun seudun kirjastoista, ks. https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_li… Ota yhteys lähikirjastoon saadaksesi nuotin lainaksi.
Samainen nuotti löytyy myös pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa): http://luettelo.helmet.fi/search~S3*fin?/Xmyrskyluodon+maija&searchscop…
ISBN 978-952-461-129-9
Edellinen nuottikin on lainattavissa ja muiden kuntien kirjastojen kautta kaukolainattavissa.
Kallion ja Rikhardinkadun kirjastoista löytyy helppolukuisia lastenkirjoja englanniksi ja ranskankielisiäkin jonkin verran. Pasilan kirjaston kokoelmat ovat edellisiä suuremmat.
Sopivaa luettavaa voi etsiä esimerkiksi HelMet-haulla asiasanalla helppolukuiset kirjat ja tekemällä tarvittavat aineisto-, kokoelma-, kieli- ja sijaintirajaukset.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…
Tässä esimerkkinä hakutulos Rikhardinkadun kirjaston helppolukuisista englanninkielisistä lastenkirjoista: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28helppolukuiset%20kirjat%…
Jos jättää sijaintirajauksen tekemättä, laajenee hakutulos huomattavasti. Esimerkiksi J'aime lire -sarjan kirjoja löytyy eri kirjastoista. Niitä...
HelMet-kirjastojen kokoelmien, erityisesti suomen- ja ruotsinkieliset, viimeiset niteet sijoitetaan yleensä Pasilan varastokirjastoon ja musiikin osalta Tikkurilan musiikkivarastoon. Joitakin pääkaupunkiseudulla huonoon kuntoon menneitä vanhoja kirjoja voi löytyä myös Suomen yleisten kirjastojen Varastokirjastosta Kuopiosta http://www.varastokirjasto.fi/fi/, josta niitä voi kaukolainata omaan kirjastoon.
Vieraskielisten kirjojen osalta tilanne on sikäli hankalampi, että niitä tavallisesti hankitaan kutakin teosta kohden vain yksi tai muutama kappale valtavan laajasta tarjonnasta. Silloin huonoon kuntoon, turmeltunutta tai kadonnutta viimeistä kappaletta ei voida varastoida. Joka tapauksessa Varastokirjastoon pyritään sijoittamaan kaikki...
Sophie Kinsellalta ilmestyy syksyllä 2015 kirja nimeltä "Kadonnut. Audrey". Tarkempaa tietoa Otavan sivuilla: http://www.kauppakv.fi/sis/Otava/tuote/9789511291732.
Aiemmin Kinsellan kirjoja on julkaissut suomeksi WSOY. Himoshoppaaja-sarja on julkaistu jo aiemmin pokkareina kokonaan, mutta painokset on myyty loppuun. Uusin julkaisukierros alkoi 2015, ja siinä on ilmestynyt toistaiseksi kolme osaa, Himoshoppaajan salaiset unelmat, Himoshoppaaja vierailla mailla ja Minishoppaaja. Uusista julkaisuista en löytänyt tietoa, mutta voit kysyä niistä suoraan kustantajalta. Yhteystietoja löytyy sivulta http://www.wsoy.fi/kustantamo/yhteystiedot/.
Myös vielä suomentamattomien kirjojen mahdollisesta julkaisusta voi kysyä kustantajilta eli edellä...
Keskeisesti kirjastoon sijoittuvista teoksista tulee ensimmäisenä mieleen Vicky Myronin Kirjastokissa (Otava, 2008), joka kertoo kirjaston palautusluukusta löytyneen kissanpennun elämästä kirjaston maskottina.
Nykyaikaista, kotimaista kirjastoa kuvataan ainakin jonkin verran mm. Pekka Hiltusen romaanissa Iso (WSOY, 2013), jonka päähenkilö muistelee aiempaa työrupeamaansa Tampereen kaupunginkirjastossa, sekä Antti Holman teoksessa Järjestäjä (Otava, 2014), jonka päähenkilö on tarinan alkaessa töissä kirjastossa. Myös toinen Outi Almin Hemingwayn naisten (Gummerus, 2007) päähenkilöistä työskentelee kirjastossa. Kirjastoista löytyy ruumiita tai ruuminosia ainakin Seppo Jokisen dekkarissa Suurta pahaa (Karisto, 2004) ja Kai Ekholmin Niiden...
Kyllä on.
Pääkirjaston musiikkiosasto sijaistsee vanhan kirjastotalon toisessa kerroksessa osoitteessa Linnankatu 2. Puhelinnumero asiakaspalveluun on 02 2620 658 ja aukioloajat samat kuin pääkirjaston: ma–pe 9–20, la 10–16 ja su 12–18. Tämän lisäksi myös muutamilla lähikirjastoilla on lainattavia cd-levyjä kokoelmissaan. Musiikkikokoelmia on ainakin Runosmäen, Ilpoisten, Nummen ja Pansion kirjastoissa sekä Kirjastoautoissa.
Laurin Pohjanpään runosta Syksy ei löydy varsinaista runokäännöstä. Nuottijulkaisu Syksy ja muita lauluja = Autumn and other Finnish songs (1981) sisältää Heikki Sarmannon laulusävellyksiä suomalaisten runoilijoiden sanoihin. Mukana on myös Lauri Pohjanpään runoon Syksy (Kaksi vanhaa varista) sävelletty laulelma. Julkaisuun on liitetty laulujen englanninnokset. Runot on kääntänyt Aina Swan Cutler.
Julkaisun saatavuustiedot voit tarkistaa HelMet-luettelosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseinen sitaatti on William Shakespearen näytelmän Henrik IV ensimmäisen osan viidennen näytöksen toisesta kohtauksesta.
Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan vuonna 1897 seuraavasti: Niin, loordit, lyhyt elämän on aika; [--] Matti Rossin suomennoksessa vuodelta 2004 sama kohta kuuluu näin: Voi miten lyhyt onkaan elämä!
http://shakespeare.mit.edu/1henryiv/1henryiv.5.2.html
http://www.gutenberg.org/cache/epub/39557/pg39557-images.html
Shakespeare, William: Henrik IV. Ensimmäinen osa. (suom. Matti Rossi, 2004, WSOY)
Fazerin historiikki löytyy ihan omana kirjanaan, samoin Ekbergin
kahvilasta löytyy tietoa ainakin Bo Lönnqvistin kirjassa Leivos. Molemmat yritykset ovat niin vanhoja, että Helsingin muistakin historioista löytyy niistä tietoa.
Fazer-yhtiöiden www-sivuilla kerrotaan lyhyesti myös yrityksen ja sen tuotteiden historiasta osoitteessa http://www.fazer.fi/ , Ekbergin kahvilan sivuilla on myös historiikkia http://www.cafeekberg.fi/ .
Käsittelyssä-tila tarkoittaa:
- uuden aineiston kohdalla, että aineisto on hankinnassa luetteloitavana ja tulossa kirjastoon lähitulevaisuudessa
- vanhemman aineiston kohdalla useimmiten, että aineisto on korjattavana.
Orvokit (Viola) on suku, johon kuuluu 400-500 lajia. Useimmat ovat monivuotisia ruohoja, joskus varpuja.
Ne ovat levinneet laajalle pohjoisella ja eteläisellä lauhkealla vyöhykkeellä sekä subtrooppisten ja trooppisten seutujen vuoristoihin. Monet lajit ovat toistensa kaltaisia ja vaikeasti erotettavia.
Suomen 13 alkuperäistä orvokkilajia on sopeutunut yhtämoneen erilaiseen elinympäristöön; lajinimet kuvaavatkin osuvasti niiden elinympäristöä, pelto- ja lehto-orvokki. Orvokkien monimuotoisuutta lisää niiden lajinsisäinen muuntelu ja lajien risteytyminen keskenään.
Monia lajeja kasvatetaan koristekasveina. Suomessa yleisimmin viljeltyjä lajikkeita ovat tarha- ja sarviorvokit. Tuoksuorvokeista saatavaa eteeristä öljyä käytetään hajusteena...
Aila Meriluodon runo Det är alltid något som stiger över gränsen on kokoelman Silmämitta (1969) toisesta osasta. Kyseisessä kokoelman toisessa osassa on vain ruotsinkielisiä runoja. Valitettavasti etsimästänne runosta ei ole suomennosta.
Meriluoto, Aila: Kootut runot (1977)
Sinuhe egyptiläisen ensimmäinen painos julkaistiin v. 1945 kahdessa osassa. Kirjasta julkaistiin samana vuonna toinen painos ja se on yhteensidottu. Tiedot löytyvät Fennicasta (Suomen kansallisbibliografia) ja esim. kirjasta Mika Waltarin juhlakirja (WSOY 1958) Sinikka Musikan kirjoittamasta osasta Mika Waltarin tuotanto.
Sisällöllisesti vuosien 2007 ja 2013 laitokset Kärpästen herrasta eivät eroa toisistaan: molemmat sisältävät saman suomennoksen William Goldingin romaanista. Sivumäärien eroavaisuus selittyy erilaisella typografialla (tekstityyppi, kirjasinkoko, riviväli, tekstin määrä sivulla).
Juhana Perkin käännös ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1960. Kaiken kaikkiaan kirjasta on otettu toistakymmentä painosta. Keskiyön kirjasto -sarjassa vuonna 2007 ilmestynyt 336-sivuinen Kärpästen herra lienee kuitenkin ainoa alkuperäisen kustantajan Otavan julkaisema versio, jota varten on valmistettu kokonaan uusi ladelma. Muut näyttävät 264 sivuineen vastaavan vuoden 1960 ensipainosta. Otavan lisäksi Kärpästen herra on Perkin suomennoksena...
Näistä vaihtoehdoista A on hyvä tapa esittää asia. Ympärille ei tarvita lainausmerkkejä, eikä viivoja sanojen väleihin. Lainausmerkkejä voidaan käyttää osoittamaan, että ilmaus on esimerkiksi termi, käsite tai nimitys, mutta jos ilmaus erottuu tekstiyhteydestä tai on muuten tunnettu niin niitä ei tarvita.
Kolmoskohtaan ohje Kotimaisten kielten keskuksen mukaan on seuraava: Jos alkuosassa ei ole välilyöntiä vaan vaikkapa yhdysmerkki (Marja-Liisa, tosi-tv) tai ajatusviiva (20–30), se liitetään kokonaisuuden jälkiosaan yhdysmerkillä ilman välilyöntiä. Eli esim. Marja-Liisa-täti tai Suomi–Etelä-Afrikka-seura.
Yhdysmerkki sanaliiton sisältävissä yhdyssanoissa http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/sanaliitot/ohje/131...
Hyviä, vaativia ja kotimaisia kirjoja lopputyöhön voisivat olla esimerkiksi seuraavat teokset:
Marja-Liisa Vartio: Hänen olivat linnut (1967)
Märta Tikkanen: Vuosisadan rakkaustarina (1978)
Pirkko Saisio: Kainin tytär (1984)
Mikko Rimminen: Pussikaljaromaani (2004)
Sofi Oksanen: Puhdistus (2008)
Elina Hirvonen: Kun aika loppuu (2015)
Iida Rauma: Seksistä ja matematiikasta (2015)
Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia (2016)
Saara Turunen: Sivuhenkilö (2018)
Eeva Turunen: Neiti U muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa (2018)
Pontus Purokuru: Römaani (2019)
Lisää lukuideoita voi saada esimerkiksi selaamalla Kirjasammosta Kalevi Jäntin palkinnon voittaneita teoksia (linkki) tai kurkistamalla Ylen Kirjojen Suomen valitsemaa...
Sukututkimuksen lähteitä löytyy Sukututkimusseuran sivulta, http://www.genealogia.fi/sukututkijan-lahteet. Alkuun voi kokeilla SukuHakua, https://sukuhaku.genealogia.fi/. Syntymä- ja kuolintiedot rekisteröidään Digi- ja väestötietovirastoon https://dvv.fi/henkilotiedot. Suurin osa tiedoista löytyy kirkonkirjoista, lisää tietoa sukututkijalle löytyy Evl.fi-sivulta, https://evl.fi/tietoa-kirkosta/kirkko-ja-yhteiskunta/sukututkimus
Runo on julkaistu Pekka Lounelan kirjassa Rautainen nuoruus : välikysyjien kronikka (Tammi, 1976). Alun perin Helsingin Sanomissa julkaistu runo löytyy kirjan sivulta 122 ja sen on kirjoittanut J. Vasama.
Runon voi lukea myös Aristoteleen kantapään Facebook-sivuilta: ylimmäinen kommentti ja sieltä Näytä lisää -linkki .
https://www.facebook.com/groups/19552518320/permalink/10156827284588321… .
