Harrastajanahkurin käsikirjassa (1, 1999, tekijä Jouko Eskelinen) on tietoa aiheesta. Turkka Aaltosen kirjassa Vanhat hyvät erätaidot on luku saaliseläinten nahan parkitsemisesta, ja siinä yhdeydessä puhutaan hyvin lyhyesti myös kalannahasta.
Aiheesta on myös artikkeleita:
- Anton Kalland, Kalansaaliista käyttöesineeksi (Kalannahan käsittely ja kalannahka käsityömateriaalina), Erä 27(2008):3, s. 62—65
- Pirkko Niemistö, Kalastajan tytär pitää kalasta (Haastattelussa kalannahkataiteilija Liisa Saarni), Taitaja 2004:4, s. 62—63
- Eija-Liisa Kasesniemi, Villi kalannahka : uusvanha ekotuote (Haastateltavana kalannahkakäsityöläinen Liisa Saarni), Taito 90(1997):1, s. 40-41
- Antti Kähönen, Kalannahan parkitsija (Kalannahan parkitsemisen taitava...
Raskaan ajoneuvoyhdistelmän ja linja-auton kuljettajien 70 vuoden yläikäraja poistui tieliikennelaista vuonna 2010. Yli 70 vuotta täyttäneiden kuorma-auton ja linja-auton kuljettajien ajo-oikeus on voimassa korkeintaan kaksi vuotta kerrallaan. Ajo-oikeutta uusittaessa on terveysvaatimusten täyttyminen osoitettava aina lääkärintodistuksella.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110386
http://www.lvm.fi/-/raskaan-kaluston-kuljettajien-ylaikaraja-poistuu-he…
Suoliluu (os ilium) sijaitsee lantion alueella ja on osa lonkkaluuta, jonka tehtävä on suojata ja tukea selkärankaa sekä alueen elimiä.
Lähteet:
Anatomian atlas, 1995
Parker, Steve: Ihmiskeho - kuvitettu opas kehon järjestelmiin ja toimintoihin, 2021
Akvaariokaloja ja niiden hoitoa käsitteleviä kirjoja ovat esim. Markku Varjon Akvaario-opas, Baileyn ja Burgessin kirja Tropical fislopaedia: a complete guide to fish care ja John Dawesin Complete encyclopedia of the freshwater aquarium
Lehdistä tietoa saa ainakin Akvaristi-lehden artikkelista Jukka Järvi: Miksi kalat sairastuvat (Akvaristi 2003, nro 2, s. 47-49). Jukka Järvi on kalatauteihin erikoistunut eläintieteilijä. Lehdellä on verkkosivut (http://www.akvaristi.com/) , mutta artikkelit on luettava paperisesta lehdestä.
Akvaariokalojen tauteja käsitellään perusteellisesti myös Jukka Järven verkkosivuilla. Hän antaa myös ohjeita mahdollisesta karanteenista sekä kirjallisuusluettelon aiheesta.
http://www.aquahoito.info/suomi/taudit/...
Toini on lyhennys ruotsalaisesta kalenterista löytyvistä Antoinette tai Antonia -nimistä. Ne puolestaan ovat Anton-nimen sisarnimiä. Anton tarkoittaa kukoistavaa tai korvaamattoman arvokasta asiaa.
Zacharias Topelius, joka harrasti suomalaissointisia nimiä, on synnyttänyt nimen merkityksestä toisenlaisia arvailuja. Ensimmäinen tytär oli saanut nimen Aina, ”toinen” tytär sai nimekseen Toini jo vuonna 1854.
Nimi yleistyi 1910-1930-luvuilla ja on edelleen käytössä.
https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp
Lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava 2005)
Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? (Tammi, 1992)
Nilà-nimeä ei mainita kirjaston etunimioppaissa. Ainoastaan kirjassa Valitse nimi lapselle kerrotaan nimen olevan saamelainen. Tosin a-kirjaimen päällä oleva heittomerkki on toisinpäin eli näin: á.
`-merkkiä ei saamen kielen oppaissa mainita. Toisin päin oleva merkki eli ´ lausutaan saamen kieleen murteesta riippuen joko kuten suomen kielen aa tai ää.
Etunimioppaissa (mm. Vilkuna, Etunimet) on saamelaiset nimet Nilla ja Niila, joiden kerrotaan olevan saamelaiset vastineet Nikolaukselle ja suomalaiselle Niilolle. Muualla kuin Lapissa Nillaa pidetään useimmiten naisennimenä.
Löytyvät esim. Aale Tynnin suomennoksena teoksesta Shakespeare: Sonetit. Teosta on saatavilla useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Internetosoitteesta http://www.libplussa.fi/cgi-bin/plussa?sivu=tehohaku&lib=H voit hakea saatavuustietoja: nopeimmin saat ko. teoksen esiin kirjoittamalla Tekijä, esittäjä tms kenttään Shakespeare ja pudotusvalikosta tarkennus Julkaisun nimi
Perustietoja Jalmari Finnestä löytyy mm. teoksista Suomen kirjailijat 1809-1916 (SKS 1993) sekä Suomen kirjallisuus VI (teoksen lopussa oleva hakemisto; Otava 1967), jonka mukaan Finne (viralliselta nimeltään Adolf Hjalmar Finne) syntyi 11.8.1874 Kangasalla ja kuoli 3.9.1938 Helsingissä, vanhemmat kirjakaupp. Gustaf Adolf Finne ja Wilhelmina Westerling. Finne valmistui ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta 1894, opiskeli Helsingin yliopistossa kieliä ja teki opintomatkoja mm. Saksaan, Ranskaan ja Englantiin. Finne toimi Kansallisteatterin ohjaajana 1896-1903, vt.ohjaajana 1903-04 sekä Viipurissa Maaseututeatterin johtajana 1904-07 ja 1913-14. Molemmissa yllämainituissa kirjoissa on myös Finnen teosluettelot. Suomen...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Pakkalan toimittaman Sukunimet-teoksen mukaan sukunimi Malkki on yksi Malakias-nimen muodoista. Sukunimeksi Malkki on päätynyt isän- tai talonnimen välityksellä. Malkkeja asuu eniten Kangaslammella, Heinävedellä, Varkaudessa ja Savonlinnassa. Kerimäellä talonnimi Malkkila esiintyy jo vuonna 1660. Nykysuomen sanakirja ei tunnista sanaa malkki. Malkio sen sijaan tarkoittaa kansanrunoudessa poloista. Malko tai malka taas on katon harjalta räystäälle kulkeva riuku, joka estää kateaineen irtoamisen.
Lähteet: Mikkonen, Pirjo-Paikkala, Sirkka: Sukunimet, Otava, 2000
Nykysuomen sanakirja 2: WSOY, 1985
Wilhart-nimi on esiintynyt eri muodoissa Willhard, Willhart, Willehart ym. Alkuaan se on muodostunt muinaissaksalaisista sanoista willio 'tahto' ja hart 'luja', 'kova'. Kustaa Vilkuna tulkitsee tavallisimman suomalaisen vastineen Villehartin merkitykseksi 'innokas taistelija', 'riitelijä', yhdistettynä selitykset siis antavat 'tahdonvoimainen taistelija'. Meikäläisissä kalentereissa Villehart (erilaisina muunnelmina: Willehald, Willehard, Willehad jne.) on ollut vuosina 1709-1907 marraskuun 8. päivän kohdalla. Kansanomaisia nimimuunnelmia ovat Vilhartti, Vilhaartti, Vilhaatti, Haartti, Haarti ja Hartti. Meikäläinen perinteinen nimipäivä (8.11.) on alkuaan Bremenin lähetyspiispan Willehadin (n. 740-789) muistopäivä.
Etunimet / Kustaa...
Etsitty runo on Valistuksen vuonna 1959 julkaisemasta Aapisesta, jonka ovat laatineet Aatto Kaljunen, Briitta Karemo ja Taimi Metsikkö. Sisällysluettelon mukaan tämän Kuukaudet-runon on kirjoittanut Briitta Karemo.
Olet oikeassa, valtaosa Robin Hobbin tuotannosta sijoittuu samaan fantasiamaailmaan, joten jos haluat välttää juonipaljastuksia ja saada eniten irti kaikista Fitzin ja Narrin tarinan herkullisista juonenkäänteistä, kirjat kannattaa lukea seuraavassa järjestyksessä:
Näkijän taru (Farseer trilogy)
Salamurhaajan oppipoika
Kuninkaan salamurhaaja
Salamurhaajan taival
Elolaivat (Liveship traders trilogy)
Taikuuden laiva (Ship of Magic) ilmestyy suomeksi syksyllä 2024
The Mad Ship
Ship of Destiny
Lordi kultainen (Tawny man trilogy)
Narrin matka
Narrin palvelija
Narrin kohtalo
The Rain Wild Chronicles (ei suomennettu)
Dragon Keeper
Dragon Haven
City of Dragons
Blood of Dragons
Narri ja Näkijä...
Laajalle levinneen syntytarun mukaan pyy on linnuista vanhin ja aikaisemmin se oli suuri lintu: "Kun pyy luotiin ensimmäiseksi, siitä tuli niin suuri, että kun 'pyy pyrähti, niin maa järähti, ja Luojan syvän värähti'. Luoja sanoi, ettei hänen luomansa saa enää sillä lailla häntä pelästyttää. Ja kun sitä ei voitu sietää, piti pyytä ruveta pienentämään. Siitä otettiin sitten lihaa jokaiseen seuraavaan lintuun, liha asetettiin täkän kahden puolen. Sen takia jokaisessa linnussa on pyynlihaa ja siksi pyy on joutunut niin pieneksi. Mitä enemmän luomakunta sikiää, sitä enemmän otetaan pyystä, kurjasta, lisää. Niinpä sanotaankin: 'Kutistuu kuin pyy maailman lopun edellä.' Maailman lopun edellä pyyn oli määrä mahtua lentämään sormuksen lävitse." (...
Muutama -pronominia käytetään viittaamaan lukumäärältään epämääräisiin asioihin. Merkitys on siis jokunen, joitakin, eräitä. Sanan merkitys on aina monikollinen.
Määritelmän mukaan muutam -sanaa ei voi käyttää kahdesta juuri tuon lukumäärän epämääräisyyden vuoksi. Kaksi on kaksi eikä muuksi muutu.
Lähde:
Kielitoimiston sanakirja, 2006
Viihdemusiikin Ystävien Seura ry:n verkkosivuilta http://www.hypermedia.fi/VYS/ voit valita kohdan Luettelot ja linkit. Sieltä löytyy luettelo naisennimilauluista, esim laulut Katja, Karjalan Katjuusa sekä Katjusha.
Kyseisen kappaleen nimi on "Suojaavat siipes, Jeesus" ja sen sanat alkavat "Suojaavat siipes, Jeesus, mun päälleni levitä...".
Koko laulu ja sen sanat löytyvät julkaisusta:
Laulava nuoriso : 51 laulua sopraano- ja alttoäänille/ toim. Pekka Perko, Tapani Tirilä, Jouko Törmälä (Hki, 2002)
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa sitä on saatavina tällä hetkellä Itäkeskuksen ja Kauniaisten kirjastoissa.
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluvasta aineistosta ei löytynyt varsinaista listaa Tampereen vanhoista ruotsinkielisistä paikan- ja kadunnimistä. Suomenkielisistä paikannimistähän on hyvä ja kattava esitys Maija Louhivaaran teoksessa Tampereen kadunnimet.(Tampere : [Tampereen kaupunki], 1999 (Hermes). - 304 s. : kuv. ; 26 cm. - Tampereen museoiden julkaisuja, ISSN 1237-5276 ; 51. - 951-609-105-9).
Pääkirjastossa sijaitsevassa Pirkanmaa-kokoelmassa on vanhoja karttoja, joissa kaupunkimme nimet ovat myös ruotsin kielellä, esimerkiksi:
· Calonius, F.L. Tampereen kaupungin asema-kartta vuonna 1892. - 1: 4000. Tässä kartassa on paikannimien hakemisto myös ruotsin kielellä
· Petterson, Lambert: Tampereen kaupungin asemakartta. 1896...
1. Musta tunti
Suomen kielessä ei tiettävästi ole ilmausta musta tunti, joka lienee suora käännös englannikielisestä black hour-ilmaisusta. Suomessa tunnetaan sen sijaan ilmaus musta hetki, joka tarkoittaa yleensä tilannetta, jossa joku tekee pahan virheen. Tällöin voidaan sanoa, että virheen tekijälle sattui musta hetki. Esimerkiksi jääkiekko-ottelusta voidaan sanoa, että pelaajalle tuli tai sattui musta hetki, jos hän tekee virheen, jonka johdosta vastustaja tekee maalin.
2. Perinnölliset aatelismiehet
Tällaista ilmausta ei suomen kielessä ole. Tavoittelet todennäköisesti käsitettä perinnölliset aatelisarvot. Näillä tarkoitetaan suvussa periytyviä aatelisarvoja, kuten kreivi tai vapaaherra. Aatelisarvot periytyivät vain miespuolisille...
Viipurin katujen numerointi on monella tapaa muuttunut, eivätkä numerot vastaa entisiä. Taloja on purettu, ja kokonaisia alueitakin tuhoutunut sodan aikana, joten numerointi on monin paikoin täysin entisestä muuttunut.
Viipuri-keskuksen sivuilta löytyy luettelo, jossa on Viipurin katujen nykyisiä ja entisiä nimiä. Kannaksenkadun nykyinen nimi löytyy sitä kautta. Se on Leningradskoe šosse.
Viipuri-keskuksesta löytyi tietoa myös muista nimistä. Naistenkaivontie Papulassa on nykyään Svetogorski pereulok.
Keskuksesta kerrottiin myös, että Lähderinne sijaitsi Lepolan ja Ristimäen hautausmaiden lähellä, mutta sieltä ei löytynyt vastaavaa nykyisen kadun nimeä. Lähdekatu on ilmeisesti nykyään prospekt Povedy.
Viipurikeskuksen sivuja ei ainakaan...
Nimikirjojemme mukaan Iita tosiaan on alkuaan Iidan lempinimi. Virallisena nimenä sitä on tavattu jo 1800-luvun lopussa. Ilmari Kiannon romaanissa Punainen viiva (1909) yhden lapsen nimi on Iita Linta Maria: "Neljännelle lapsukaiselle, joka myös syntyi tyttönä, valtasi Riika niinikään omakeksimänsä valikoiman: Iita Linta Maria, joka nimi isänkin mielestä oli näppärä, tyttö kun muutenkin äännähteli kuin mikä tilttakerttu metsässä."
Painavia todisteita sille, että Iita-nimeen liittyisi kielteisiä mielleyhtymiä en löytänyt - ellei sitten Kalle Väänäsen sotavuosina Liisa pienen vastapainoksi sepittämää satakolmetoistakiloista Iso-Iitaa halua sellaisena pitää. Lämpimästi Väänänen kyllä Iitansa ihanuutta ylistää. Stadin slangisanakirja...
