Vuonna 1942 on Otavan kustantamana ilmestynyt Meri Horsman teos Olen sanomalehdentoimittaja. Kirja (2. p. 1943)on myös Oulun kaupunginkirjaston kokoelmassa.
Jyri Schreckin asemesta ehdottaisin Jarkko Lainetta ja Nauta lentää -kokoelman runoa Sikermä V, josta löytyy kaikkea kaivattua: surua, väsymystä, parturi, jalkoja.
Surullista kuin parturissa, / en tiedä mikä siinä on. Ikkunasta näkyvät / ihmisten jalat. Ne näyttävät väsyneiltä.
Seitsemän kynttilää sisältyy Helli Kaikkosen kirjaan Tähtien värilyhdyt y.m. esitystehtäviä lasten koulujuhliin (Kuva ja sana, 1955). Kuvaelman henkilöt ovat Rakkaus, Innostus, Rohkeus, Rauha, Usko, Toivo ja Ilo (valkopukuisia tyttöjä palavat kynttilät kädessä) sekä Viha (mustapukuinen olento).
Vaareineen metsätietä kulkeva Paavo-poika löytyy K. Hämäläisen runosta Paavon mietteet, sen toisesta säkeistöstä. Sävellys on J. N. Lahtisen. (https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-88-vuotiaan-aitini-puolesta?from=term/195555)
MOT-sanakirja antaa rohkaisuryypylle neljä käännöstä:
"rohkaisuryyppy
bracer, (yl alkoholista rohkaisuna) Dutch / liquid courage, stiffener
ottaa rohkaisuryyppy take a bracer Ota tuosta rohkaisuryyppy. There, have some Dutch courage."
Ilmaisut Dutch courage ja liquid courage löytyvät myös Wikipediasta ja Wiktionarysta.
Tässä joitakin runoja, jotka sopivat tunnelmaan:
Og Mandino: nimetön
Älä koskaan kasva niin isoksi,
ettetkö voisi esittää kysymyksiä,
älä koskaan tiedä niin paljon,
ettetkö voisi oppia jotain uutta.
Robert Frost: The Road Not Taken, suom. Raila Murtola: Tie. Linkki käännökseen: http://satakielen.blogspot.com/2010/05/robert-frost.html)
Tiet metsässä toisistaan erkani,
voinut lähteä en molemmille.
Seisoin haikeissa ajatuksissani,
toista polkua seuraten katseellani,
kunnes peittyi se pensaiden alle.
Lähdin toista polkua kulkemaan,
yhtä kaunista, mutta se taisi
houkutella ruohottuneisuudellaan.
Sitä kulkevahan sen askelillaan
yhtä paljaaksi kuluttaisi.
Tiet aamussa uinuivat kumpikin
keltalehtien peitteleminä....
Asiasta on käyty kiivasta keskustelua puolesta ja vastaan, mutta esimerkiksi professori Björn Kurtén on ollut sitä mieltä, että jääkausien välisinä ja sisäisinä lämpökausina Suomessakin on varmasti ollut ihmisiä - varhemmin ehkä pysty- ja heidelberginihmisiä ja myöhemmin neandertalilaisia.
Susivuoren Susiluolasta Etelä-Pohjanmaalla Karijoen ja Kristiinankaupungin rajalla ovat tutkijat löytäneet merkkejä asukkaista ajalta ennen nykyihmisten tuloa alueelle.
Ei ole ollenkaan mahdotonta, että neandertalilaiset olisivat levittäytyneet näin kauas pohjoiseen. Keskilämpötila Suomessa oli jopa neljä astetta korkeampi osan kaudesta, jona neandertalilaiset olivat Euroopan ainoa ihmistyyppi, ja olot Etelä-Suomessa olisivat olleet hyvin sopivat...
En löytänyt tällaista tietoa.
Kasevan sivut, https://www.kaseva.fi/yhtye
Kaseva Elävässä arkistossa,
Kaseva : Mari, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/08/20/kaseva-mari?page=1&qt-tabs_und… ja
Kasevan haastattelu, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/08/20/kasevan-haastattelu
Kasevasta kertovia artikkeleita, https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Sanat kirjoittanut Asko Raivio on jo edesmennyt, joten häneltä ei voi asiasta kysyä. Kaseva-yhtyeen kotisivulta löytyy alareunasta sähköpostiosoite, ehkä sieltä voisi kysyä asiaa.
Kaikki Helsingin kaupungin kesätyöpaikat haetaan helsinkirekry.fi-sivuston kautta. Haussa on kesäksi kirjastoapulaisen paikkoja 16-17-vuotiaille. Valitse ammattialaksi Kirjasto-, nuoriso-, liikunta ja kulttuurialan tehtävät:
https://www.hel.fi/rekry/fi/
Myrkytystä epäillessä kannattaa aina olla suoraan yhteydessä myrkytystietokeskukseen, joka on avoinna vuorokauden ympäri. Myrkytystietokeskuksen puhelinnumero on 0800 147 111.
En ole millään muotoa hyönteisten tuntija, mutta kuvan perusteella voisi päätellä, että kyseessä on jokin kovakuoriaisiin lukeutuva hyönteinen, ehkä lemulyhytsiipi, jos kohta siitä on Suomessa vain satunnaisia havaintoja.
Hyönteisten tunnistamisessa voi kysyä neuvoa Laji.fi-foorumilta.
Kaikissa moottorilla varustetuissa veneissä ja yli viisimetrisissä purjeveneissä on oltava pelastusliivit kaikille veneessä olijoille, sanotaan poliisin kotisivulla, osoitteessa http://www.poliisi.fi
Viisaasti vesillä -kampanjan kotisivulla, osoitteessa
http://www.vesiturvallisuus.net/?p=6, kerrotaan eri pelastusliivityypeistä ja niiden käytöstä.
Merenkulkulaitoksen veneilyasiamiehen yhteystiedot löytyvät kampanjasivun kohdasta Yhteystiedot.
Suomen kuvalehden numerossa 1/2002 s. 16. mainitaan valtion maksaneen pienen korvauksen yhdelletoista ns. Leinon vangille, jotka pääsivät palaamaan Suomeen vuosina 1955-56.
Unto Parvilahden Berijan tarhat -kirjan v. 2004 painoksessa (Otava) s. 374 kerrotaan Suomen valtion maksaneen Parvilahdelle laittoman luovutuksen johdosta 4,6 miljoonan markan korvauksen, nykyrahassa noin 110 000 euroa. Kirjassa on mainintoja myös Richard Dahmista, mutta ei tietoa hänelle maksetun korvauksen suuruudesta.
Korvausasiaan liittyviä asiakirjoja voi tiedustella Kansallisarkistosta. Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/ .
Kaupunginkirjastot eivät saa väitöskirjoja ilmaiseksi. Sen sijaan Helsingin yliopiston kirjasto saa kaikista Suomessa julkaistuista väitöskirjoista ns. vapaakappaleen. Kaupunginkirjastot hankkivat kokoelmiinsa jonkin verran väitöskirjoja, mutta lähinnä vain laajaa yleisöä kiinnostavia tutkimuksia.
Voit hakea esim. Googlesta "Agatha Christie" ja valitset ruksilla, että haluat ainoastaan suomenkielisiä sivuja. Tuloksena on esim. DekkariNetin sivut http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/agatha.htm tai Wikipedian sivut http://fi.wikipedia.org/wiki/Agatha_Christie. Näiltä sivuilta löytyy tietoja Agatha Christien elämästä ja tuotannosta.
Agatha Christiesta löytyy myös kirjoja, esim. hänen omaelämäkertansa, ja lehtiartikkeleita. Näitä voit kysyä lähimmästä kirjastostasi.
Lapin maakuntakirjastosta ei löydy suoraan Lille-matkaopasta, ja kovin ovat Ranskaa koskevat oppaat lainassa, jotta voisin tarkistaa olisiko niissä mitään.
Kirjakaupan sivulta löytyi pari opasta, joista yhden voisimme hankkia. Bradt Travel Guides-kustantajalta Lille: the Bradt Mini-Guide (296 s.), Automobile Ass:n Essential Lille 2006 (150 s.)ilmestymispäivä 20060100.
Allaolevassa nettiosoitteessa on perustietoja Lillestä
http://en.wikipedia.org/wiki/Lille
Kiitos hyvästä kysymyksestä! Tämä asia on saattanut askarruttaa muutamaa muutakin asiakasta.
Jonoissa ei päästetä etuilemaan ketään. Käytäntö on täysin ehdoton. Joskus, onneksi äärimmäisen harvoin, sattuu kuitenkin ikäviä tapahtumia, joiden seurauksena yhden asiakkaan järjestystä jonossa saatetaan muuttaa.
Tapauksessa on saattanut käynyt näin:
Asiakas on saanut saapumisilmoituksen, ja tulee noutamaan kirjaa. Jostain tietoteknisestä tai inhimillisestä erehdyksestä johtuen, kirja ei kuitenkaan ole saapunut noutokirjastoon, vaikka ilmoitus asiakkaalle onkin lähtenyt.
Tällaisessa tapauksessa asiakkaalle tehdään luonnollisesti uusi varaus. Oikeudenmukaisuuden nimissä asiakas nostetaan samalla omalle paikalleen, jonon ensimmäiseksi. Muuten hän...
HelMet-verkkokirjaston kirjautumissivu oli eilen, 12.9., poissa käytöstä iltapäivästä noin puoleenyöhön. Nyt Helmet toimii jälleen normaalisti.
Pahoittelemme häiriötä.
Pirkanmaan kirjastoista molemmat kirjat löytyvät Sastamalan, Tampereen ja Valkeakosken kirjastoista. Voit saada kirjat lainaksi tekemällä seutuvarauksen Piki-verkkokirjaston kautta:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Hei!
Nyt varauksessasi lukee, että se on ensimmäinen varaus eli kirja on jollakin lainassa. Valitettavasti en osaa sanoa, miksi se oli matkalla-tilassa ja nyt on noin. Vai olisiko se ollut matkalla nykyiselle lainaajalle?