Hei!
Kyseinen runo on alunperin englantilainen lastenloru Solomon Grundy. Sen on kirjannut muistiin John Orchard Halliwell ja se on julkaistu vuonna 1842. (https://en.wikipedia.org/wiki/Solomon_Grundy)
Löysin lorulle suomennoksen Alice Munron novellikokoelmasta Hyvän naisen rakkaus, novellista Muutoksen aika s. 298-299.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1420144
Muita kokoelmia ei valitettavasti ainakaan vielä tullut vastaan.
Valitettavasti ei voi. Se johtuu siitä, ettei kirjastojärjestelmään ole liitetty mitään pankkitunnusten kaltaista toissijaista kirjautumisjärjestelmää. Kenties sellainen on joskus tulevaisuudessa mahdollista, mutta tällä hetkellä kirjautumiseen tarvitsee kirjastokortin numeron.
Kortin numeron voi toki kysyä tarvittaessa kirjastossa esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, mutta jos kortti on lopullisesti kadonnut, kortti täytyy vaihtaa, jolloin numero muuttuu.
Kirjoista tätä tietoa ei ole löytynyt.
Lahden kaupunginmuseolla on Askon kalusteisiin liittyvä tietopalvelusivu, josta kannattaa kysyä tätä asiaa:
http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/historiallinen-museo/kokoelmat/kys…
Facebookissa olevan kyseistä kalustoa koskevan joulukalenterikilpailun https://www.facebook.com/askohuonekalut/photos/a.554678084543564.133727…
vastauksissa puhutaan varsin yksimielisesti 80-luvusta. Oikea vastaus julkistetaan lähipäivinä. Suunnittelijaa ei ole kukaan maininnut.
Kuvauksesi sopii italialaisen Leonardo Sciascian (1921 – 1989) novelliin Pitkä matka (Il lungo viaggio). Novelli on julkaistu suomeksi kokoelmassa Viininkarvainen meri ja muita kertomuksia (suom. Soma Rytkönen, Eurographica, 1987). Teokseen on suomennettu kolme kertomusta Sciascian teoksesta Il mare colore del vino (1973).
Viininkarvainen meri ja muita kertomuksia löytyy kyllä HelMet-kirjastojen kokoelmista, joskaan ei enää Rikhardinkadun kirjastosta.
http://www.amicisciascia.it/leonardo-sciascia/le-opere/narrativa/il-mar…
http://www.amicisciascia.it/
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5836#.Vtxe6mBf3Sc
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
Voit lukea vanhojen Helsingin Sanomien mikrofilmattuja numeroita Pasilan kirjaston lehtiosastolla.
Kirjastossa on digitaalinen mikrofilmien lukulaite. Laitteella voi skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle. Voit tulostaa mikrofilmiltä myös paperikopioita (0,50 € / kopio, koko A3). Voit varata itse koneen osoitteesta https://varaamo.hel.fi/. Valitse Pasilan kirjasto ja Mikrofilmien lukulaite. Henkilökunta opastaa sinua tarvittaessa laitteen käytössä.
Mikäli sinulla on lisää kysyttävää, voit ottaa yhteyttä suoraan Pasilan kirjaston lehtiosastolle. Kirjaston yhteystiedot löydät HelMet-palvelusivustolta valikosta Kirjastot.
http://www.helmet.fi/fi-FI
René Goscinnyn ja Jean-Jacques Sempén teoksessa Pikku Nikke (Le Petit Nicolas, 1960) tulee Niken luokalle englantilainen oppilas George Macintosh, joka saa lempinimen Djodjo. Kirjan kuudes kappale on nimetty Djodjon mukaan. Kimmo Korhosen suomennoksessa vuodelta 1977 Georgen lempinimi on tosiaankin Soosi.
http://franceinfo.us/03_books/books/sempe_petitnicolas.pdf
http://joklaaja.blogspot.fi/2015/05/sempe-goscinny-pikku-nikke.html
https://finna.fi
Sempé- Goscinny: Pikku Nikke (WSOY, 1977)
Martin Millerin teosta Das wahre "Drama des begabten Kindes" : die Tragödie Alice Millers, wie verdrängte Kriegstraumata in der Familie wirken (2013) ei ole suomennettu.
https://www.worldcat.org/
https://finna.fi
Suomessa avioliittolaki vuosina 1930-1985 velvoitti naisen ottamaan puolisonsa sukunimen. Poikkeuksen muodosti pieni osa naisista, joilla oli perusteita käyttää omaa nimeään. Kyse oli usein esimerkiksi taiteilijoista. Ennen vuoden 1930 avioliittolakia naisilla oli enemmän päätösvaltaa sukunimen valinnassa, ja silloin nainen säilyttikin usein sukunimensä avioliiton solmimisen jälkeen. Näin oli ennen kaikkea Itä-Suomessa. Länsi-Suomessa sukunimikäytäntö poikkesi siten, että puolisonsa kotitilalle isännäksi tuleva vävy otti vaimonsa perheen nimen.
Lisätietoa sukunimikäytäntöjen historiasta:
https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68577/29871
Tekijänoikeuslainsäädäntö koskee kaikkea julkaisemista, siis myös sosiaalista mediaa.
Tekijänoikeuslaki, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Sanasto, tietoa tekijänoikeudesta, https://www.sanasto.fi/tietoa-tekijanoikeuksista/
Sitaattioikeuden perusteella voi teosta siteerata asiallisesti. Siteerauksen voi tehdä, jos sitä hyödynnetään omassa tekstissä, esimerkiksi tutkimuksessa tai kirjallisuusarvotelussa. Lisäarvon tuominen omaan tekstiin ei riitä perusteluksi, Sanaston sivulla annetaan esimerkiksi proosapätkän painaminen tuotekatalogiin tai runon julkaiseminen omaa blogia piristämässä: ne eivät täytä kriteerejä. Käsittääkseni Facebookissa tai Instagrammissa mainitunlainen julkaiseminen on...
Todennäköisesti kyseessä on äänite Otavan kirjallinen äänilevy 17, jolla Aino Kallas esittää runoja ja katkelmia teoksistaan. Äänite sisältää runot Joutsenlaulu, Pastorale, Vapaa, Yö Kassarissa, Luomisen henki sekä katkelman näytelmästä Mare ja hänen poikansa ja katkelman romaanista Sudenmorsian. Tieto tästä äänitteestä löytyi äänitetietokanta Fonosta (www.fono.fi). Tietokannan mukaan äänitteen julkaisija on Kustannusosakeyhtiö Otava ja julkaisuvuodeksi on merkitty 1961 (kylläkin kysymysmerkin kanssa). Pääkaupunkiseudulla Otavan kirjallinen äänilevy-sarjaa on Tikkurilan kirjaston musiikkivarastossa, mutta juuri kyseinen osa 17 valitettavasti puuttuu. Äänite on saatavissa Kansalliskirjastosta, Unioninkatu 36, kuunneltavaksi paikan päällä....
Helmet-kirjastojen kirjastojärjestelmän toiminnassa on tosiaankin ollut häiriö, joka on aiheuttanut sen, että osassa 2.8. - 12.8. sekä 13.8. varaushyllyyn otettujen niteiden tiedoissa näkyy liian lyhyt noutoaika.
Ongelmasta on ilmoitettu järjestelmäntoimittajan tekniseen tukeen ja siellä vikaa selvitellään kiireellisenä toimeksiantona.
Pahoittelemme järjestelmäviasta aiheutuvaa haittaa.
Joseph Finderiltä on Paranoian lisäksi suomennettu kolme kirjaa: Punainen tori klo 11.00 (1991), Operaatio Oraakkeli (1994) ja Nollahetki (1997). Vangin 322/88 vaiheista kansainvälisen terrorismin ja suuren rahan maailmassa kertoo Nollahetki.
Kirjastokortin saa esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun henkilötodistuksen ja ilmoittamalla yhteystietonsa. Alle 15-vuotias tarvitsee huoltajan takauksen. Kirjastokortin saadessaan asiakas sitoutuu noudattamaan kirjaston käyttösääntöjä.
Kysymäsi pannu näyttää kuvassa ihan tavalliselta emaliselta kahvipannulta, joten on luultavaa, että sillä voi keittää esim. vettä ihan normaalisti levyllä. Voit kuitenkin varmistaa asian kysymällä suoraan Arabialta (www.arabia.fi), sivun alaosassa on Ota yhteyttä- linkki.
Voit mennä kannettavan kanssa Helsingin kaupunkirjaston Kohtaamispaikkaan, joka on tietokoneiden käytön neuvonnassa paras paikka. Voit ottaa yhteyttä myös netin kautta: http://www.hel.fi/hki.Kirjasto/fi/Etusivu.
Kohtaamispaikan osoite: Lasipalatsi, Mannerheimintie 22-24, 2 krs.
Sophie Kinsellalta ilmestyy syksyllä 2015 kirja nimeltä "Kadonnut. Audrey". Tarkempaa tietoa Otavan sivuilla: http://www.kauppakv.fi/sis/Otava/tuote/9789511291732.
Aiemmin Kinsellan kirjoja on julkaissut suomeksi WSOY. Himoshoppaaja-sarja on julkaistu jo aiemmin pokkareina kokonaan, mutta painokset on myyty loppuun. Uusin julkaisukierros alkoi 2015, ja siinä on ilmestynyt toistaiseksi kolme osaa, Himoshoppaajan salaiset unelmat, Himoshoppaaja vierailla mailla ja Minishoppaaja. Uusista julkaisuista en löytänyt tietoa, mutta voit kysyä niistä suoraan kustantajalta. Yhteystietoja löytyy sivulta http://www.wsoy.fi/kustantamo/yhteystiedot/.
Myös vielä suomentamattomien kirjojen mahdollisesta julkaisusta voi kysyä kustantajilta eli edellä...
Voisiko kyseessä olla sitaatti Paavo Haavikon Rauta-ajasta (s.41) "On niillä se ero, miehellä ja naisella, että mies kulkee vaatteet päällä, mutta nainen on alasti vaatteittensa sisällä."