Ilmeisesti puhutaan Koineeta. Siitä wikipwedia:
Koinee-kreikka (muinaiskreikaksi Κοινὴ Ἑλληνική, Koinē Hellēnikē, yhteinen kreikka) oli muinaisen kreikan kielen sekamurre, joka edustaa kreikan kielen kehityksen toista vaihetta. Koineeta käytettiin noin vuosina 300 eaa. - 500 jaa. Se kehittyi klassisesta kreikasta ja loi pohjan nykykreikalle. Sitä voidaan kutsua myös hellenistiseksi tai yleiskreikaksi tai Uuden testamentin kreikaksi.
Koinee oli kreikkalaisten ensimmäinen yhteinen murre ja demoottisen kreikan merkittävin seuraaja. Kieli on merkittävä länsimaisen sivistyksen kannalta, sillä se oli paitsi ensimmäinen "kansainvälinen" kieli tai lingua franca myös Uuden testamentin ja koko kristillisen Raamatun alkuperäinen kieli ja kristinuskon...
Kirjaston kesätyöpaikat tulevat maaliskuun alussa Helsinki rekryn sivuille http://www.hel.fi/hki/rekry/fi/etusivu
Tarkka päivä ei ole tiedossa eikä myöskään kesätyöpaikkojen määrä. Joka tapauksessa niitä tulee olemaan vähemmän kuin edellisinä vuosina.
Kesällä kirjastoissa työskentelee myös Seure henkilöstön vuokrauspalvelun kautta hankittuja kesäsijaisia.
Helsingin kaupunginkirjaston henkilöstöyksikkö vastasi kysymykseen.
Kyseessä ei ole kirja, vaan artikkeli Avec-lehden vuoden 2010 kolmannessa numerossa (sivut 40-41).
Kyseistä lehteä ei löydy HelMet-kirjastoista, mutta Espoossa sitä pääsee lukemaan ja lainaamaan Leppävaarassa sijaitsevasta Laurea-kirjastosta.
http://www.laurea.fi/fi/leppavaara/kirjasto/Sivut/default.aspx
https://laurus.amkit.fi/index.html
Tällaisia kirjoja ei valitettavasti löytynyt. Kirjat ja joululehdet, joista kuvia etsiskeltiin, olivat joko kuvattomia, tai harvat kuvat olivat piirrettyjä. Yksittäisiä kuvia varmasti on esimerkiksi aikakauslehdissä, mutta niiden löytäminen on hankalaa.
Googlen kuvahaun kautta löytyi jonkin verran kuvia, esim. nämä:
https://www.google.fi/search?q=koulun+joulujuhlat&rls=com.microsoft:fi-…
https://www.google.fi/search?q=koulun+joulujuhlat&rls=com.microsoft:fi-…
Ylen Elävästä arkistosta löytyy joitakin koulujen joulujuhla -videoita:
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/aihe/kansakoulu
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#aihe/joulujuhlat
Uskallan väittää, että oli tällainen väite esitetty missä tahansa, siihen on syytä suhtautua epäillen. Jotta tällaisen väitteen totuudellisen voisi selvittää, täytyisi olla ensinnäkin käytettävissä yksiselitteinen määritelmä käsitteelle "huippumalli". Pitäisi siis olla kansainvälinen yksimielisyys siitä, milloin mallintöitä tekevä henkilö muuttuu "huippumalliksi" ja milloin tai millä ehdoilla hänestä sitten taas tulee tavallinen tai entinen malli.
Toiseksi tarvittaisiin vertailukelpoinen tilastotieto jokaisen vertailussa mukana olevan maan "huippumallien" lukumäärästä jonain tiettynä hetkenä. Tällaisen tilastotiedon saatavilla olo kuulostaa epätodennäköiseltä, kun kysymyksessä on niinkin paljon makuasioihin nojautuva ilmiö kuin muoti ja...
Fennicasta Suomen kansallisbibliografiasta löytyy suomeksi julkaistu kirjallisuus https://finna.fi .
Tämän mukaan ensimmäinen käännös on vuodelta 1969 Saatana saapuu Moskovaan, suomentanut Ulla-Liisa Heino.
Vuonna 1990 ilmestyneessä novellihakemistossa on mainittu Bulgakovilta novellikokoelma Kohtalokkaat munat, 1975(ei sisällä novellia Kohtauksia Moskovasta) ja teoksessa Neuvostoproosaa 1, vuodelta 1969 on novelli Tsitsikovin seikkailut (toim. ja suom. Esa Adrian).
Etsitty kuvakirja on nimeltään yksinkertaisesti Tytti. Tämä Rauha Kilven kirjoittama ja Jarl Berglundin kuvittama runomuotoinen kirja ilmestyi Kirja-Könnin Satuikkuna-sarjassa vuonna 1948.
Linkistä löytyy pdfohje varaamisesta.
http://www.kyyti.fi/sites/default/files/liitteet/verkkokirjasto_varaami…
Ohjeessa on selitetty kuvakaappauksien avulla varauksen tekoa ja termien merkitystä.
Tuo prioriteetti tarkoittaa sijaanne varausjonossa.
Kovin monia norjalaisia naisdekkaristeja ei ole suomennettu.
Norjalainen rikosromaani, joka eniten viittaisi antamiisi vinkkeihin, on Karin Fossumin Mustat sekunnit. Trondheim ei kuitenkaan tässä kirjassa ole tapahtumapaikka. Saman kirjoittajan Toisenlainen rakkaus -kirja voisi sopia myös, koska siinä on Huseby-niminen kaupunginosa, joka on Trondheimissa sekä kaapattu poika ja yksinäinen pedofiili. Takaa-ajoa veneellä siinä ei kuitenkaan ole.
Espoon kirjakokoelma on lahjoitettu Kulturkontakt Nordsille https://www.kulturkontaktnord.org/fi/kirjasto . Hakemalla kirjaston luettelosta löytyy paljon norjankielisiä dekkaristeja, myös suomentamattomia (hae: deckare JA norge).
Myös Dekkarinetti-sivustoa ylläpidetään. Siellä on kirjailijoiden ja...
Chick lit –termiä on hankala suoraan suomentaa, usein suomenkielisessäkin puheessa käytetään alkuperäistä englanninkielistä termiä. Joskus tosin kuulee puhuttavan myös ”sinkkukirjallisuudesta”, sillä useimmiten chick lit –kirjojen päähenkilönä on juuri 20-30 –vuotias sinkkunainen.
Maria Säkön mukaan ”chick litille ei ole olemassa tarkkaa määritelmää. Joillekin se tarkoittaa miehenmetsästyksestä kertovaa höttöä. Jotkut niputtavat siihen lähes kaikki teokset nuorehkon naisen itsensä etsimiskirjoista arkisiin perhekuvauksiin.” (Ylioppilaslehti, 30.11.2007) Joidenkin keskeisimpien chick lit –kirjailijoiden (kuten Helen Fieldingin, Marian Keyesin, Sophie Kinsellan ym) romaaneissa päähenkilöt vanhenevat kirjailijoidensa mukana ja myös aiheet...
Patentti ja rekisterihallituksen kaupparekisterin arkistosta saattaisi löytyä kaivattua tietoa.
https://www.finna.fi/Record/narc.VAKKA-199514.KA_VAKKA-1257580.KA
Tunnetummista yrityksistä on tehty myös kirjoja:
esim. Vuokko : Vuokko Nurmesniemi - pukuja ja kankaita / [toimitus: Marianne Aav, Eeva Viljanen] 2007
Marimekko : suuria kuvioita / Esa Koivuranta, Kati Pehkonen, Tuija Sorjanen, Annina Vainio ; valokuvaajat & kuvatoimitus: Nina Karlsson, Otto Ponto ; taustatoimittajat: Kaisa Läärä, Karoliina Kantola, Päivi Kerola Kirja | Into | 2015
Myös Wikipedia tuntee monia yrityksiä.
Sen tiedot kuitenkin kannattaa varmistaa jostain toisesta lähteestä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_vaatetusalan_yritykset
Helsingin yliopiston kirjaston sivuilta löytyy käyttösäännöt osiosta tieto:
"Kaikilla on oikeus käyttää Helsingin yliopiston kirjastoa. Käyttösäännöt koskevat paikalliskäytön ohella myös e-aineistojen etäkäyttöä." sekä "•Kirjastokortin voi saada henkilö, joka on täyttänyt 15 vuotta, jolla on suomalainen henkilötodistus ja katuosoite Suomessa. Poikkeuksena ovat yliopistossa vierailevat vaihto-opiskelijat ja tutkijat, joilla on mahdollisuus saada kortti em. ehdoista riippumatta"
Eli peruskäyttö on maksutonta kaikille suomalaisille, jotka asuvat Suomessa.
Jos haluat kopioita aineistosta tai kaukolainoja, on palvelu maksullista.
Hinnaston löydät linkistä:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/asioi/hinnasto/
Nimeä ei löydy meidän käytössämme olevista sukunimikirjoista täällä kirjastossa.
Väestörekisterikeskuksen sivujen (www.vrk.fi) Nimihaku-osiosta selviää, että nimeä on nykyisin käytössä alle viidellä henkilöllä.
Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä sukunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä.
Kotimaisten kielten keskus, Kotus,(www.kotus.fi) antaa nimistöneuvontaa. Heidän sivuiltaan löytyy Chat, suomalaisittain Tsätti, josta voit kysellä sanasta ja sen merkityksestä tarkemmin.
Hilja Kallioniemi-Byströmin kirjoja näyttää olevan suomeksi vain
Polvesta polveen, joka on myös Oulun kaupunginkirjastossa.
Ruotsiksi on Oulussa Bära eller brista. Kaukolainaksi voidaan
tilata Ett år i Järvi, Prästgårdsfönstret, Såsom du har sagt,
Bondefolk ja Byn.
Internetin hakupalvelimista parhaan tuloksen antoi Google. Sieltä löytyi viite Helsingin Sanomien
artikkeliin Juha K. Tapiosta, Oulun kaupunginkirjastossa tehty luettelo paikallisista kirjailijoista
sekä Utopia 98 -tapahtuman esittely (Juha K. Tapio oli kutsuttu Ranskaan Utopia-festivaaleille vuonna
1998). Noiden viitteiden tiedot sinulla jo taitaa ollakin.
Ainakin kaikkiin isompiin kirjastoihin tulee Kirjallisuusarvosteluja-lehti. Vuonna 1996 lehden B-osiossa
on useampiakin sanomalehtiarvosteluja Frankensteinin muistikirjasta.
Jos haluat ottaa kirjailijaan suoraan yhteyttä, sinun kannattanee kääntyä Oulun kaupunginkirjaston
puoleen, saadaksesi yhteystiedot.
Ymmärtäisin tämän niin, että reellä kirkkoon matkaava seurue poimii jalkaisin taivalta taittavan Miinan kyytiin ja tälle tilaa tehdäkseen Taavetti ja Tiina saavat siirtyä reestä "kannoille" eli jalaksille seisomaan.
Kun itse olin koulussa 1950-1960-luvuilla, spartalaiset tosiaan esitettiin jollain lailla ihailua ansaitsevina. Syynä lienee ollut nuoren tasavallan alusta alkaen vallassa ollut sotilaallista rohkeutta ja kurinalaisuutta ihannoinut kulttuuri, jonka edistäjät näkivät antiikin Kreikan Spartassa sopivan kasvatuksellisen esikuvan. Todellisuudessa Sparta oli väkivaltainen ja eristäytynyt sotilasvaltio, joka perustui maaorjuuteen ja kansalaisten tiukkaan kontrolliin. Nykytermein Sparta oli epähumaani sotilasdiktatuuri.
Uskoakseni tämä spartalaisuuden ihailu on kuitenkin nykyään jo varsin harvinaista ja esiintyy lähinnä yhteyksissä, joissa kehutaan jonkun tyytymistä hyvin vaatimattomiin olosuhteisiin. Enää ei siis ihailla spartalaisten...
Kyllä liittyvät.
Alkua tarkoittavat ruotsin begynnelse ja englannin beginning ovat johdettu verbeistä begynna ja begin (aloittaa). Molemmat ovat samaa germaanista alkuperää.
Ruotsi kuuluu pohjoisgermaanisiin kieliin ja englanti puolestaan länsigermaanisiin. Koska molemmat ovat germaanisia sukulaiskieliä, on niillä paljon sanastollisia yhtäläisyyksiä. Monilla kielten sanoilla on sama muinainen alkuperä.
Begynna-verbi esiintyi samassa muodossa jo keskiaikaisessa muinaisruotsissa. Ruotsiin se on tullut keskialasaksan sanasta beginnen, josta vielä vanhempi muinaisalasaksalainen muoto on biginnan.
Kyseinen muinaissaksalainen biginnan näyttäisi olevan myös englannin begin-verbin alkuperä. Varhaiskeskiaikaiseen muinaisenglantiin sana tuli...
Kysymyksen sitaatti ei tarkalleen ottaen ole peräisin Dahlin kirjasta, vaan sen vuonna 1971 tehdystä ensimmäisestä elokuvaversiosta. Tarinan loppu poikkeaa näissä huomattavasti toisistaan. Gene Wilderin näyttelemän Wonkan hiljaa kuiskaama repliikki kuuluu elokuvan avainkohtaukseen, jossa Jali epäitsekkäällä teolla osoittaa hyvyytensä ja näin palauttaa suklaatehtailijan uskon ihmiskuntaan. Kirjassa Jalista tulee voittaja ilman tällaista viimeistä koetusta ja sen juoneen tuomaa ylimääräistä dramatiikkaa.
Tallennetta elokuvasta ei ikävä kyllä ole käytettävissäni, joten en voi tarkistaa, kuinka sen suomennoksessa Wonkan repliikki on käännetty.
Wonkan lausahdus on itse asiassa hieman muunneltu lainaus Shakespearen...
