Aiheestasi löytyi aika paljon artikkeliviitteitä. Voit hakea niitä Aleksi-lehtitietokannasta seuraavilla hakulausekkeilla: ensimmäinen haku= seikkailumatk* tai elämysmatk*; toinen haku = seikkailukasv*. Aleksi-tietokantaan pääset Helsingin kaupunginkirjaston etusivulta (www.lib.hel.fi)kohdasta lehdet /aleksi /www-liittymä. Huom! Koska tietokanta on maksullinen siihen pääsee vain kirjaston työasemilta, et mistä tahansa nettikoneelta. Helsingin kaupunginkirjaston plussa-tietokannasta ei löytynyt yhtään kirjaa, joka olisi käsitellyt aihettasi.
Jane Campionin elokuva Yön kirkas tähti perustuu John Keatsin samannimiseen sonettiin. Runo on luettavissa Jaakko Tuomikosken suomennoksena teoksista John Keats: Runoelmia (1917) ja Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 : englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (1933).
Edgar Allen Poen runosta Korppi (The Raven) on tehty useampikin elokuva. Korppi-runo sisältyy esimerkiksi teoksiin Korppi ja Kultakuoriainen ja muita kertomuksia (WSOY, 1992) ja Tämän runon haluaisin kuulla 2 (2. painos, 1987, Tammi)
Rob Epsteinin ja Jeffrey Friedmanin elokuva Huuto perustuu Allen Ginsbergin runoon Howl, jonka suomennos on luettavissa esimerkiksi teoksesta Maailman runosydän (toim. Hannu Tarmio, WSOY, 1998).
Kotimaisia elokuvia...
Outi Lauhakangas mainitsee tämän ilmeisesti bulgarialaista alkuperää olevan sanonnan kirjassaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset käsitellessään huijaamista tarkoittavaa "kusetusta". Hänen mukaansa "lisää saippuaa isännän silmiin" on sukua "silmään/linssiin virtsaamiselle" - kummassakin on tavoitteena toisen näkö- eli arviokyvyn hämärtäminen omien tarkoitusperien edistämiseksi.
Toppilansalmi - Hietasaari. Rakennusinventointi 1992 -julkaisussa (Oulun kaupunki, sarja A 109/1992) mainitaan osoitteessa Vaaskiventie 1 sijaitseva huvila, jonka on rakennuttanut oululainen merikapteeni ja joka on myöhemmin siirtynyt Oulasvirran suvun omistukseen. Nykyisin rakennus on tiettävästi kaupungin omistuksessa ja se on saanut huonon kuntonsa vuoksi purkuluvan.
Huvilan runko-osat ovat vuodelta 1878. Lisärakennus on valmistunut 1920. Rakennusinventoinnin mukaan "Hirsirunkoinen, kiviperustuksien päällä oleva huvila on ulkoa vuorattu ja maalattu punamullalla. Rakennus on säilyttänyt hyvin alkuperäiset piirteensä ja kerroksellisen rakenteensa."
Erinomaisen katsauksen vanhaan oululaiseen huvilakulttuuriin saa Kaarina Niskalan...
Kirjaston lähteistä en onnistunut tietoa löytämään. Suomi-Venäjä -seurasta annettiin muutamia linkkejä venäjän- ja englanninkielisiin sivustoihin, joista voisi löytyä tietoa:
https://ru.russianarts.online/114267-kakie-byvayut-matryoshki/ -
https://www.vipdoll.ru/%D0%B8%D1%81%D1%82%D0%BE%D1%80%D0%B8%D1%8F-%D0%BC%D0%B0%D1%82%D1%80%D0%B5%D1%88%D0%BA%D0%B8/
https://en.wikipedia.org/wiki/Matryoshka_doll
Pelkän kuvan perusteella ei voi sanoa mitään varmaa, mutta kyseessä voisi ehkä olla sinilimaseitikki Cortinarius salor. Sienestä on vain yksi epävarma havainto Suomesta, Vihdistä, ei siis kovinkaan kaukaa omasta havaintopaikastasi.
Lisätietoa:
https://en.wikipedia.org/wiki/Cortinarius_salor
https://laji.fi/en/taxon/MX.71736
Vielä 1200-luvulla Suomenlahden latinankielinen nimi oli Mare Estonum ("Vironmeri"). Keskiajalla Suomi oli vain yksi maakunta muiden maakuntien joukossa (nykyisin Varsinais-Suomena tunnettu alue). Kun Ruotsin valtakunnan itäisiä osia ja sittemmin Suomen suuriruhtinaskuntaa ruvettiin kutsumaan kokonaisuudessaan Suomeksi, ruvettiin lahtea samalla kutsumaan sen nykyisellä nimellä.
Olaus Magnuksen Carta Marinassa (1539) merialueen nimenä on Mare Finonicum. Waghenaerin 1590-luvulla ilmestyneessä Thresoor der Zeevaertissa lahdella on kaksi nimeä: pohjoisessa Finnicus Sinus ja etelässä Mare Livonicum eli Lifflandtsche See. 1700-luvulla nykyinen nimi on jo vakiintunut: Jonas Hahnin kartassa 1750 nimi kuuluu jo Finska Wiken. Suomeksi nimi...
Kyseessä on Elina Vaaran runo ”Balladi”. Se löytyy ainakin CD-levyltä Sydänyön lauluja (Lintu, 2008) Pekka Ristolan säveltämänä ja Timo Kaitaron esittämänä. Nuotit löytyvät teoksesta Sininen laulu : runoja ja sävelmiä (Musiikki Fazer, 1977).
Ilmeisesti myös Einari Marvia on säveltänyt kappaleen, mutta se taitaa löytyä esitettynä ainoastaan vanhalta C-kasetilta Einari Marvian lauluja I. Esittäjä on mezzosopraano Eeva-Liisa Saarinen. Tieto löytyy arkistoluettelosta osoitteesta https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/94602/688a%20Marvia.pdf?sequence=2. Kasettia ei näytä listatun Kansalliskirjaston tietokantaan, eikä sen nuotteja ole ilmeisesti julkaistu.
Lemmenlaiva-sarjassa poikettiin Suomessa kahdeksannen tuotantokauden kaksiosaisessa jaksossa Skandinavian kierros (Scandinavia cruise). Mukana on kuvaa Esplanadin puistosta, joka sarjassa tosin on sijoitettu Osloon. Skandinavian kierros esitettiin Suomessa ensimmäisen kerran MTV3:n ohjelmistossa 13. ja 14. marraskuuta 1996. Yhdysvalloissa jakson ensiesitys oli 2. helmikuuta 1985.
Jaksoa varten Lemmenlaiva tekijöineen poikkesi maahamme kesäkuussa 1984. Vierailusta raportoi Katso-lehti numerossaan 26/1984 (Lemmenlaiva piipahti).
Getty Images -kuvapalvelusta löytyy pieni valikoima valokuvia Lemmenlaivan Suomen-visiitistä.
Lähteet:
Katso 26/1984
Katso 46/1996
"Lemmenlaiva" Scandinavia Cruise: Girl of the Midnight Sun/There'll Be Some...
Ymmärsin, että kysymys koski kaunokirjallisuutta. Listasin tähän joitakin Grönlantiin sijoittuvia ja sitä sivuavia kirjoja.
HISTORIALLISIA ROMAANEJA
Norjalainen kirjailija Kim Leine on elänyt osan elämästään Grönlannissa. Hän on julkaissut kaksi 1700-luvun Grönlantiin sijoittuvaa historiallista romaania. Niissä kuvataan tanskalaisten siirtokuntien alkuvaiheita Grönlannissa. Mukaan lähtee myös valistuksen ja kristinuskon innoittamia pappeja. Kristinusko ja valistus kohtaavat alkuperäiskansan maailmankuvan ja tietäjät.
Ikuisuusvuonojen profeetat (2014)
Punainen mies, musta mies (2019)
JÄNNITYSTÄ
Tanskalaisen jännityskirjailija Mats Peter Nordbon dekkarit Tyttö ilman ihoa (2018) , Kylmä pelko...
Tekemänne Seksiä-lista on sinällään erittäin hyvä. Sateenkaarikirjoista lisävinkkejä voi katsoa Kuopion kirjaston nuorten virtuaaliselta sateenkaarilistalta . Tietokirjoihin voisi lisätä Nathalie Simonsonin Maailman tärkein kirja ja Riikka Virtasen #hyväälovee. Kaunokirjallisuudesta Jyri Paretskoin K15-sarja sopii kokonaisuudessaan tähän aihepiiriin, samoin Vilu Varennon Be Cool, jäykkänä Jenkeissä, ja menneiltä vuosilta Anna-Leena Härkösen Häräntappoase ja Tuija Lehtisen Pesää!
Kirjoja, joissa aikuiset tuomitsevat nuorten seurustelun uskonnollisilla perusteilla ovat esimerkiksi Elizabeth Acevedo: Runoilija X ja Marja-Leena Tiaisen Kahden maailman tyttö, selkoversio Tyttö lukitussa huoneessa....
Olisikohan tässä kyse Oulun seudun murteen mukaisesta rappaamisesta. Jukka Ukkolan Oulun murteen sanakirja antaa rapa-sanalle merkityksen "kaavin, raaputin". Sen mukaisesti rapata olisi "kaapia, raaputtaa" (Ukkolan sanaluettelossa "raaputtaa, harjata"). Kaapia-sanaa käytetään usein juuri merkityksessä "syödä lautanen puhtaaksi", niin kuin seuraavassa esimerkkivirkkeessä: "Leipää käytetään Euroopassa perinteisesti aterian lisukkeena, eräänlaisena syötävänä lusikkana: leivällä on tavallista lusikkaa helpompi kaapia kastikkeen, keiton tai öljyn loput lautaselta." (Joonas Konstig, Pyhä ruoka [kursiivi lisätty]) Siinä missä muut saavat lautasensa tyhjiksi kaapimalla, Oulun murteen puhujat voisivat hyvinkin tehdä sen rappaamalla...
Helmet-kirjastoissa aikuisen kortille lainatun aikuisten aineiston (kirjan tai muun aineiston) myöhästymismaksu on vuorokaudessa 20 senttiä lainalta.
Myöhästymismaksujen enimmäismäärä lainalta on kuusi euroa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelusta löytyy tietoa vain nimistä, jotka Suomessa on annettu. Tarkkaa tietoa siis siitä, kuinka monta Adea tällä hetkellä on elossa, ei löydy. Lisäksi mikäli nimeä on annettu vain vähän, tarkkaa lukemaa ei ole mainittu tietosuojasyistä. Nimipalvelun mukaan nimeä on annettu 1800-luvulta lähtien alle 84 ihmiselle.
Nimipalvelu: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Molempien nimien kantamuoto on Johannes. Juho ja Juhani viettävät molemmat nimipäiväänsä juhannuksena 24.6. Vielä 1800-luvulla päivälle ei ollut merkitty nimipäivän viettäjien nimiä, vaan päivä oli almanakassa nimellä Johannes Kastajan päivä. Juhani lisättiin nimipäiväkalenteriin vuonna 1950, mutta Juho-nimen lisäämisvuodesta ei ole selkeää kirjallista tietoa (kts. lähteet). Vuoden 1945 nimipäiväalmanakasta Juho kuitenkin löytyy, mikä tarkoittaa, että se on lisätty kalenteriin nimipäiväuudistuksessa joko vuonna 1929 tai 1945.Mahdollista lisätietoa voi kysyä Helsingin yliopiston almanakkatoimistosta.Lähteet:Saarikalle, Anne. Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007.Vilkuna, Kustaa. Etunimet. 4. uud. laitos. Otava,...
"Silloin kun aurinko kirkkain ois..." ja "Tulit tuoni sä armoton..." ovat molemmat 1900-luvun alkupuolella suosittuja sanomalehtien kuolinilmoituksissa käytettyjä värssyjä, joista löytyy useita sanamuodoltaan hieman toisistaan poikkeavia variaatioita. Ensin mainitun alkuperää en valitettavasti pystynyt jäljittämään, mutta jälkimmäisen säkeet ovat alun perin runosta Armaani haudalla, jonka sotkamolaisen Hilja Parraksen aviopuoliso oli Kajaanin Lehdessä 20.6.1906 julkaistun kirjoituksen mukaan tämän hautajaistilaisuudessa luettavaksi sepittänyt.
20.06.1906 Kajaanin Lehti no 49 A - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Ehyt ry:n ja A-klinikkasäätiön Lahjoita lämpöä -kampanja kerää esimerkiksi villasukkia, lapasia ja pipoja asunnottomille ja vähäosaisille. Keräysaika on ollut vuosittain syksyllä, oletettavasti myös tänä vuonna. Villasukat juuri asunnottomille kannattaakin laittaa talteen tätä ajankohtaa ajatellen.Tässä lisäksi joitain muita tahoja, jotka ottavat vastaan villasukkia ympäri vuoden:Sytomyssy-keräyksen kautta voi auttaa sytostaattihoitoja saavia syöpäpotilaita. SytomyssyHUS | FacebookSuomen Punainen Risti toimittaa villasukkia ja -vaatteita kylmiin maihin. Vaate- ja tavaralahjoitukset - Punainen RistiPunaisen Ristin kautta villasukkia voi lahjoittaa myös erilaisia vaikeuksia kohdanneille nuorille. Nuorelle apua arjen ongelmiin - Punainen...
Säkeet ovat ruotsalaisen virsirunoilijan Lina Sandellin. Suomennos sisältyy evankeliseen laulukirjaan Siionin kannel. Vuoden 1910 laitoksessa se alkaa "Kun nuoruuden aika on ruusuinen, ja riemuinen on joka puoli" (322), vuoden 1961 uudistetussa laitoksessa "Kun nuoruuden aika on ruusuinen / ja riemukas sen joka puoli" (436) , vuoden 1999 laitoksessa "Kun nuoruuden aika on ruusuinen / ja onnelliselta se näyttää, -- " (298). Alkuperäinen suomennos on Emanuel Tammisen, 1999 julkaistu uudistettu suomennos Eija Harmasen. Vuoden 1961 laitokseen laulujen kieliasun nykyaikaistamisesta vastaavien nimiä ei erikseen mainita.
