Asia näyttää kiinnostaneen muitakin, keskustelua (joka tosin menee syrjään asiasta)
http://keskustelu.suomi24.fi/t/2461437/saaristoni
Kirjan suomennos (Elvi Sinervo) on muuten kolmisenkymmentä sivua laajempi kuin alkuteos ja siinä tekijä liikkuu selvästi paikallistetussa ympäristössä eli Inkoon Barösundin maisemissa. Samassa yhteydessä käsitellään kuitenkin myös Bengtskärin majakkaa, joka sijaitsee melko etäällä Barösundin maisemista.
Ehkä Tikkanen on kuitenkin kirjailijan vapaudella koonnut kirjansa materiaalin eri puolilta Suomen saaristoa.
Tikkanen, Henrik
Minun saaristoni. - Tammi, 1970
Lahden pääkirjaston Media- ja musiikkipalveluiden äänitysstudion käyttäminen on maksutonta. Tarvitset palvelun käyttämiseen Lahden kaupunginkirjaston kirjastokortin. Lainaus Lahden kaupunginkirjaston verkkosivuilta:
"Voit varata studion käyttöösi paikan päällä tai soittamalla numeroon 03-8125 531. Studion käyttämiseen tarvitsen oman kirjastokortin. Studion ensimmäinen käyttökerta on opastettu, jonka jälkeen voit työskennellä omatoimisesti. Voit varata kerralla yhden ajan ja edellinen aika on käytettävä ennen uuden ajan varaamista."
http://lastukirjastot.fi/109905/fi/articles/lahden-musiikkiosaston-stud…
Kysymäsi kirja löytyy kyllä suomalaisistakin kirjastoista ainakin Helsingin kaupunginkirjastosta. Voit käydä täyttämässä kaukolainalomakkeen aikuisten osaston tietopalvelussa. Porin kaupunginkirjastossa kotimainen kaukolaina maksaa 20 mk.
Ylen Rouva Ruudulta on kysytty samaa asiaa http://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/… . Vastauksessa sanotaan, että Ruusun ajan (MTV 1990-91) ulkokuvat on otettu sarjan kirjoittajan Raija Orasen entisen kotitalon pihalla Helsingin Toukolassa. Ruususen perheen kodin sisäkuvat tehtiin MTV:n studiolla.
Siinä määrin lähelle Lauri Pohjanpään esikoiskokoelmaan Mielialoja sisältyvää Lauantai-ilta-runoa ja sen toiseksiviimeistä säkeistöä kysymyksen tekstikatkelman alku osuu, että tarjoan sitä, vaikkei tässä hymyhuulin luoksesi tullakaan:
Näin minä kerran kuolla tahdon
hiljaa niinkuin tuuli,
katsoen kauas taivaan ruskoon,
onnen hymyssä huuli,
--
Lauantai-illan voi löytää myös esimerkiksi sellaisista Pohjanpään valittujen runojen kokoelmista kuin Valitut runot ja Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954.
Virhe on vähän kummankin. Ainakin syyllistä on varmasti vaikea ilman muita silminnäkijöitä selvittää.
Laki sanoo: "35 § Ajoneuvon siirtäminen sivusuunnassa
Ajoneuvolla saa lähteä liikkeelle tien reunasta, vaihtaa ajokaistaa tai muuten siirtyä sivusuunnassa vain, jos se ei vaaranna turvallisuutta eikä haittaa tarpeettomasti muuta liikennettä." Finlex
Auli Palomäki Iltasanomista on myös pohtimut tätä kysymystä. Hän on päätynyt samanlaiseen tulokseen:"Kaistanvaihto säännösten mukaan taustapeilistä ja muulla sopivalla tavalla on varmistauduttava, että kaistan vaihtaminen tai muu ajoneuvon siirtäminen sivusuunnassa voi tapahtua vaaratta ja muita tarpeettomasti estämättä. Kun kaksi ajoneuvoa pyrkii samanaikeisesti esimerkiksi...
Kyseessä on Elina Vaaran runo ”Balladi”. Se löytyy ainakin CD-levyltä Sydänyön lauluja (Lintu, 2008) Pekka Ristolan säveltämänä ja Timo Kaitaron esittämänä. Nuotit löytyvät teoksesta Sininen laulu : runoja ja sävelmiä (Musiikki Fazer, 1977).
Ilmeisesti myös Einari Marvia on säveltänyt kappaleen, mutta se taitaa löytyä esitettynä ainoastaan vanhalta C-kasetilta Einari Marvian lauluja I. Esittäjä on mezzosopraano Eeva-Liisa Saarinen. Tieto löytyy arkistoluettelosta osoitteesta https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/94602/688a%20Marvia.pdf?sequence=2. Kasettia ei näytä listatun Kansalliskirjaston tietokantaan, eikä sen nuotteja ole ilmeisesti julkaistu.
E. A. Saarimaan Nummisuutarit-selitysten mukaan 'riisi' tarkoittaa näsiää (Daphne mezereum). Sinikka Piippo huomauttaa Suomen luonnon lääkekasveissaan, että vanhemman väen keskuudessa näsiä tunnetaan yhä vanhalla nimellään 'riidenmarjana'. Näsiän lisäksi Kiven riisi-sana voi tarkoittaa myös ketunliekoa (Lycopodium selago). Riisi-sanaa onkin meillä käytetty monenlaisista ihmisten ja eläinten taudeista sekä monien niiden hoitoon lääkkeinä käytettyjen kasvien tai kasviaineiden nimissä (Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3).
Aleksis Kiven tuotannossa riisivettä ja riidenmarjoja käytetään etenkin viinanhimon suitsimiseen: "Kivi oli oppinut omalta äidiltään juomahimon parantamisen riisivedellä. Riisivedellä...
"Lukemisella" tarkoitetaan tässä tapauksessa opiskelemista, eli "lukenut" ihminen tarkoittaa opiskelemalla tietoa saanutta ihmistä.
Kielitoimiston sanakirjassa mainitaan verbin "lukea" toisena merkityksenä "opiskella". Ilmaus "lukea kieliä" tarkoittaa "opiskella kieliä", ja ilmaus "lukenut mies" tarkoittaa "oppinutta miestä", niin sanakirja kertoo.
Sananmukaisesti käsitettynä "lukenut" tarkoittaa nimenomaan lukemalla opiskellutta ja sitä kautta tietoa saanutta, oppineisuutta kerännyttä ihmistä.
lukea - Kielitoimiston sanakirja
Veroasioista tietoa löytyy Verohallinnon sivustolta vero.fi.
Sivulla Sometulot on tieto, että jos saa ulkomaiselta sivustolta tuloja henkilöasiakkaana, verot maksetaan Suomeen.
Mikäli toimii osakeyhtiön alla, ohjeet löytyvät tältä sivulta, mutta tässäkin tapauksessa verot maksetaan Suomeen.
(viitattu 14.6.2023)
Toisten luomiin teoksiin liittyy aina tekijänoikeus.
Tekijänoikeuksiin liittyvä tieto on koottu musiikin kohdalla Gramex- ja Teosto-sivustolle. Linkki Gramex.fi, Linkki Teosto.fi
Yhdessä nämä toimijat ovat Musiikkiluvat.fi sivustolla. "Musiikin käyttölupa tarvitaan myös, kun musiikkia esitetään julkisesti esimerkiksi keikoilla, konserteissa, festivaaleilla, yritysten pikkujouluissa tai asiakastilaisuuksissa. Musiikinkäyttöluvat tapahtumiin saat edelleen Teostosta. Musiikinkäyttölupa tarvitaan, vaikka tapahtumaan ei ole pääsymaksua."
Miksi lupa pitää maksaa? "Kaikkien sivistysmaiden lakien mukaan luovan työn tekijälle ja yrittäjälle kuuluu korvaus siitä, että hänen työnsä tulosta käytetään. Musiikkiluvan hankkiminen on...
Kaikkialla Pirkanmaalla ei siirrytty peruskouluun samanaikaisesti. Suuressa osassa maakuntaa koulunuudistus tapahtui vuonna 1976, mutta aiemminkin peruskoulun aloittaneita kuntia Pirkanmaalta löytyy: esimerkiksi Kangasalla alettiin peruskoulua käydä jo syyslukukaudella 1973. Ensimmäinen pirkanmaalaisikäluokka, jolle peruskoulu oli kotikunnasta riippumatta tarjolla ensimmäisestä luokasta alkaen, olivat siis koulunsa syksyllä 1976 aloittaneet eli vuonna 1969 syntyneet lapset.
Tekijällä on tekijänoikeudet luomiinsa hahmoihin ja miljööseen. Tekijänoikeus on Suomessa voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta. Tämän jälkeen voi laillisesti käyttää toisen henkilön henkilöitä tai miljöötä. Esimerkiksi Sherlock Holmes -hahmon tekijänoikeudet ovat rauenneet, joten hänestä voi laillisesti kirjoittaa kuka vaan ja myös julkaista teoksensa.
Jos kirjoitat vain omaksi ja kavereiden iloksi, etkä aio sitä julkaista, puhutaan fanifiktiosta. Joillekin kirjailijoille fanifiktion kirjoittaminen heidän teoksistaan on suuri kunnianosoitus, eikä se haittaa heitä. Fanifiktiota julkaistaankin internetissä varsin paljon, eikä siitä ole nostettu oikeusjuttuja. Fanifiktiosta voi lukea vaikka seuraavat Ylen jutut: Fanifiktio...
On olemassa pari eri laulua jotka mainitsevat oravan puussa tai pesässä. Kansanruno löytyy kirjasta Eläinrunojen kirja (1997), jonka on toimittanut Satu Koskimies. Tämä on myös laulettuna, ja viitteenä laulun tekijään on Tupu Savonen (1959) - Oravalla puussa - YouTube
Toiseksi löytyy "Laulu oravasta"-runo Aleksis Kiven romaanista Setisemän Veljestä (1870) - http://runosto.net/aleksis-kivi/muut/laulu-oravasta/. Tämä löytyy laulettuna esimerkiksi täältä - Laulu oravasta - Mikko Perkoila - YouTube
Kolmantena löytyy "Oravan pesä - Kas, kuusen latvassa oksien alla" jonka on säveltänyt P.J. Hannikainen (1854-1924) ja sanoittanut Immi Hellén (1861-1937). Tämä löytyy laulettuna täältä - Oravan pesä - YouTube
...
Kysymäsi kaltaista jakelulista-osoitetta ei ole eduskunnan sivuilla, joten jokainen sähköpostiosoite täytyy kirjoittaa erikseen.
Kansanedustajien osoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)eduskunta.fi ja eduskunnan sivuilta löytyy lista kansanedustajista aakkosjärjestyksessä: https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/Kansanedustajat-aakko…;
Veikko Huovisen teos Puukansan tarina on käännetty englanniksi (Tale of the forest folk , translated by Tim Steffa, 1994). Teoksessa Finnish short stories (translated by Inkeri Väänänen-Jensen with K. Börje Vähämäki, 1982) on englanninnos Huovisen novellista Onko tukka kauniisti (Is my hair beautiful?). Novelli on teoksesta Rasvamaksa (1973).
Veikko Huovisen teoksia ei ole käännetty lainkaan italiaksi tai ranskaksi.
Suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä eri kielille voi etsiä Suomen kansallisbibliografia Fennicasta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
Kansallisbibliografia Fennica
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokanta
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun...
Hei,
villisikaa on Suomen metsästysmuseon artikkelin mukaan tavattu Suomessa 1970-luvun alusta lähtien: https://www.metsastysmuseo.fi/possuilua/.
Villisian hyökkäyksen aiheuttamat kuolemat menisivät kuolemansyyluokituksessa luokkaan W55 Nisäkkään aiheuttamaan kuolema. Tilastokeskuksen Kuolemansyytilastosta löytyy tilastotietoa kuolemista kuolemansyiden mukaan tietokantataulukosta 11be -- Kuolleet tilaston peruskuolemansyyn (ICD-10, 3-merkkitaso), iän ja sukupuolen mukaan, 1998-2022. Taulukon tiedoissa ei ole eroteltu eri eläimiä, mutta Tilastokeskuksen aineistossa villisian aiheuttamia kuolemia ei ajanjaksolla 1998-2022 ole ollut.
Molemmat tavat ovat mahdollisia. Kielitoimiston ohjepankki kertoo, että kun ilmauksessa on lukusana (kaksi päivää ennen), se on tavallisimmin perusmuodossa, mutta myös partitiivia käytetään (kahta päivää ennen).Kielitoimiston ohjepankki: Ajan ja määrän ilmauksia: toisen kerran vai toista kertaa, viikko vai viikon kerrallaan?
Ari Haasion kirjassa "Kotimaisia dekkarikirjailijoita", (2001), on artikkeli Pirkko Arhipasta. Artikkelissa on sekä elämäkertatietoja että teosesittelyjä. Kirjaa on saatavissa useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa, sekä lainattavia että käsikirjastokappaleita, joita voit lukea kirjastossa. Saatavuuden voit tarkistaa osoitteessta http://www.helmet.fi .
Google-haulla löysin myös verkosta useita Pirkko Arhippaa käsitteleviä artikkeleita. Ohessa linkit muutamiin artikkeleihin, joista uskoisin sinulle olevan hyötyä:
http://www.koulukanava.fi/aidinkieli/kirjallisuus/dekkari/arhippa.htm
http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/2001/1/muut/haastattelu.html
http://www3.soneraplaza.fi/ellit/artikkeli/0,2208,2009_32884,00.html
http://www....