Valitettavasti emme pysty yksilöimään tietojasi emmekä tarkistamaan, onko kirja palautunut.
Mihin kirjastoon lähetit kirjan?
Normaalitilanteessa Helmet-kirjastoissa postin mukana palautunut laina palautetaan heti, kun se on saapunut kirjastoon.
Mikäli kirja näkyy edelleen tiedoissasi, voit lähettää kirjan tiedot (kirjan nimi + viivakoodi), niin voimme tarkistaa, onko kirja mennyt palauttamatta hyllyyn.
Laajimmat valikoimat noista aiheista lienevät Pasilan kirjastossa, jossa on muutenkin suurin kokoelma tietokirjallisuutta. Osa vanhemmasta aineistosta saattaa olla HelMet-kirjavarastossa, joka sijaitsee Pasilassa ja josta saa kirjoja Pasilan kirjaston aukioloaikana pyytämällä niitä palvelutiskiltä.
Pasilan jälkeen eniten kyseisiä kirjoja on varmasti muissa suurissa kirjastoissa eli Rikhardinkadun, Itäkeskuksen ja Kallion kirjastoissa.
Kirjoja voi etsiä osoitteessa http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/. Kirjoittamalla sopivan asiasanan – kuten horoskoopit tai unet – saa näkyviin aihetta käsitteleviä teoksia. Parhaat tulokset saa, kun valitsee kohdasta ”Muut hakutavat” hakutavaksi ”Asiasana”. Silloin haku kohdistuu vain aiheutta...
Pasilan kirjastossa, Myllypuron mediakirjastossa ja Kaupunkivertaalla on asiakkaiden käytössä VHS-DVD-digitointilaite. Samoin sellainen on Espoon Entressen, Sellon, Nöykkiön ja Tapiolan kirjastoissa, Vantaalla Tikkurilassa ja Kauniaisten kirjastossa. Tällä laitteella voi siis siirtää VHS-kasetilla nauhoittansa DVD-levylle. Opastusta alkuun pääsemiseksi saa kirjastosta. Alla vielä tiedot kirjastoista:
http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=VHS-DVD+-dig…
Hei!
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen liitteessä ( http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja… )kerrotaan näin:
"Velkasaldon enimmäismäärä
Lainausoikeuden menetät, kun velkasaldosi on 30,00 euroa tai enemmän.
"
Kaikki kaukolainaus toimii kirjastojen välillä, joten oikea paikka kysyä tästä asiasta on tämä Suomi-instituutin kirjasto tai jokin muu Tukholman isompi kirjasto. Suomen ja Ruotsin välillä toimii kyllä kaukopalvelu, mutta ei välttämättä kaikkien kirjastoyksiköiden välillä. Helsingin kaupunginkirjasto on Suomen puolella hyvä ehdokas.
Ennen kaukolainapyyntöä täytyy kuitenkin löytää julkaisu, jossa on haettu versio, sillä useimmat joululaulukokoelmat eivät sisällä sekakuorosovituksia vaan yksinkertaisemman nuotinnoksen. Näin on myös näiden kahden suositun laulun kohdalla.
Maasalon laulu löytyy sekakuoroversiona kokoelmasta "Joulun aikaan : 150 joululaulua sekakuorolle" (1998), mutta tässä ei ole Collanin Sylvia-laulua. Näin on monen muunkin...
Samoin kuin Suomessa, naapurimaittemme yleisten kirjastojen kotisivuilla on hankintaehdotuslomakkeita tai palautelomakkeita, jota voi käyttää hankintaehdotuksen tekoon kirjastolle. Esimerkkinä alla Tukholman ja Tallinnan kaupunginkirjaston lomakkeet.
https://biblioteket.stockholm.se/info/kontakt/ink%C3%B6psf%C3%B6rslag-o…
http://keskraamatukogu.ee/meist/raamatukogust/kusimus-voi-ettepanek/
Suomesta käsin hankintaehdotuksia ei ulkomaille juuri kannata tehdä ellei ole muuttamassa kyseiseen maahan. Toisin kuin kirjoja, CD-levyjä ei toimiteta kaukolainaksi maasta toiseen.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy Tampereen Kaakelitehtaan hintaluettelo vuodelta 1905, 1906 (täydennysosa vuoden 1905 luetteloon) sekä luettelo vuodelta 1909. Teokset kuuluvat kotiseutukokoelmaan, joten niitä ei lainata kotilainaan. Vuoden 1909 luettelo löytyy digitoituna internetistä Tampereen kaupunginkirjaston sivuilta osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/digiaineisto/kaakelitehdas/. Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista löytyy hintaluettelo vuodelta 1910, osoitteesta http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/345938#?page=1
Fennicasta Suomen kansallisbibliografiasta löytyy suomeksi julkaistu kirjallisuus https://finna.fi .
Tämän mukaan ensimmäinen käännös on vuodelta 1969 Saatana saapuu Moskovaan, suomentanut Ulla-Liisa Heino.
Vuonna 1990 ilmestyneessä novellihakemistossa on mainittu Bulgakovilta novellikokoelma Kohtalokkaat munat, 1975(ei sisällä novellia Kohtauksia Moskovasta) ja teoksessa Neuvostoproosaa 1, vuodelta 1969 on novelli Tsitsikovin seikkailut (toim. ja suom. Esa Adrian).
Kirja saattaisi olla Kersti Juvan Seikkaileva leikkimökki. Se on ilmestynyt alun perin vuonna 1956, mutta siitä on ilmestynyt useita painoksia, viimeisin vuonna 1973. "Hittisen perheen lasten rakas leikkimökki on vanha linja-auto Pelitoosa, jolla sisarukset lähtevät etsimään isäänsä. Matkatessaan ympäri Suomea he tapaavat monenlaisia ihmisiä ja kokevat seikkailuja."
Hei! Nämä virkkeet ovat myös tässä saksankiel. pokkarissa s. 128. Englannista saksaksi kääntänyt Fr. von Wurzian.
"Ich kan nicht arbeiten, wenn mir nicht sehr, sehr warm ist. Aber Sven Hjerson hackt allmorgendlich das Eis in seiner Wanne auf."
Chick lit –termiä on hankala suoraan suomentaa, usein suomenkielisessäkin puheessa käytetään alkuperäistä englanninkielistä termiä. Joskus tosin kuulee puhuttavan myös ”sinkkukirjallisuudesta”, sillä useimmiten chick lit –kirjojen päähenkilönä on juuri 20-30 –vuotias sinkkunainen.
Maria Säkön mukaan ”chick litille ei ole olemassa tarkkaa määritelmää. Joillekin se tarkoittaa miehenmetsästyksestä kertovaa höttöä. Jotkut niputtavat siihen lähes kaikki teokset nuorehkon naisen itsensä etsimiskirjoista arkisiin perhekuvauksiin.” (Ylioppilaslehti, 30.11.2007) Joidenkin keskeisimpien chick lit –kirjailijoiden (kuten Helen Fieldingin, Marian Keyesin, Sophie Kinsellan ym) romaaneissa päähenkilöt vanhenevat kirjailijoidensa mukana ja myös aiheet...
Sirkka Turkka aloittaa Mies joka rakasti vaimoaan liikaa -kokoelmansa (Tammi, 1979) ensimmäisen runon näin: "En koskaan vastaa kirjeisiin, saati, että aloittaisin / itsenäisen kirjeenvaihdon." Voisikohan hän ehkä olla etsitty runoilija?
Hilja Kallioniemi-Byströmin kirjoja näyttää olevan suomeksi vain
Polvesta polveen, joka on myös Oulun kaupunginkirjastossa.
Ruotsiksi on Oulussa Bära eller brista. Kaukolainaksi voidaan
tilata Ett år i Järvi, Prästgårdsfönstret, Såsom du har sagt,
Bondefolk ja Byn.
Laulu on Mel Tormen säveltämä Joululaulu. Sitä ovat esittäneet lukuisat esittäjät, mutta Paula Koivuniemen versioita emme onnistuneet löytämään. Laulu alkaa sanoin "Hiljaa leijaa maahan hiutaleet", ja muistamasi kohta menee tarkalleen näin: "...niin toivon, että suurilla, pienilläkin joulu lämpöinen ois". Suomenkieliset sanat ovat Riikkamaria Paakkunaisen.
Alta löytyvät Suvi Teräsniskan ja Anne Mattilan versiot:
https://www.joululaulu.fi/hiljaa-leijaa-maahan-hiutaleet/
Ymmärtäisin tämän niin, että reellä kirkkoon matkaava seurue poimii jalkaisin taivalta taittavan Miinan kyytiin ja tälle tilaa tehdäkseen Taavetti ja Tiina saavat siirtyä reestä "kannoille" eli jalaksille seisomaan.
Seitsemän kynttilää sisältyy Helli Kaikkosen kirjaan Tähtien värilyhdyt y.m. esitystehtäviä lasten koulujuhliin (Kuva ja sana, 1955). Kuvaelman henkilöt ovat Rakkaus, Innostus, Rohkeus, Rauha, Usko, Toivo ja Ilo (valkopukuisia tyttöjä palavat kynttilät kädessä) sekä Viha (mustapukuinen olento).
Vaareineen metsätietä kulkeva Paavo-poika löytyy K. Hämäläisen runosta Paavon mietteet, sen toisesta säkeistöstä. Sävellys on J. N. Lahtisen. (https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-88-vuotiaan-aitini-puolesta?from=term/195555)
Aukusti Salon ja Urho Somerkiven Meidän lasten aapisessa on runo Tikka ja paimenpoika. Aapinen julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna ja sittemmin siitä otettiin lukuisia painoksia. Kyse on kaiketikin Salon ja Somerkiven aapisesta. Meidän lasten aapinen kuuluu verkkokirjastoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata sen lainattavaksi omaan lähikirjastoosi.
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Kirjastokino ei ole vielä saatavissa helmet-kirjastoissa. Neuvottelut ovat meneillään, mutta aikataulusta ei ole tietoa. Se on siis tulossa pääkaupunkisudulle.
Kirjastokino on jo koekäytössä mm. Turun seudulla (Vaski-kirjastot) ja Kouvolan seudulla (Kyyti-kirjastot).
Sitä voivat käyttää ne, joilla on ao. alueen kirjastokortti. Helmet-kortilla se ei vielä onnistu.
Hei,
Tässä muutamia Kyyti-kirjastoista löytyviä tietokirjoja aiheesta.
1. Sosiaalisesti kontrolloitu, hauraasti autonominen : nuorten toimijuuden rakentuminen etsivässä työssä / Tarja Juvonen. (2015, 243 s.)
2. Etsivän katse : etsivä nuorisotyö ammattina ja ammattialan kehittäminen - näkökulmia käytännön työstä / Anne Puuronen. (2014, 124 s.)
3. Etsivässä työssä / Jaakko Kaartinen-Koutaniemi (toim.) ; [julkaisija:] Nuorten keskus. (2012, 104 s.)
4. Tappelusta jutteluun : nuoren kohtaamisen taito / toimittaneet Timo Purjo, Jani Kuusela. (2009, 239 s.)
5. Hengailua, kohtaamisia ja yhdessä olemista : nuoruuden elementtejä ja työmuotoja julkisissa ja puolijulkisissa...
Ensio Itkonen meni mukaan isänsä 20-luvulla perustaman autokoulun toimintaan vuonna 1952. Onni Itkonen kehotti poikaansa suorittamaan ajo-opettajan tutkinnon. Ennen kuin meni varsinaiselle autokoulun opettajakurssille, Enska aloitti valmistavan kurssin kirjeopistossa. Hän ei kuitenkaan ehtinyt saada opettajan papereita käteensä, kun isä-Itkonen kuoli ja Enska joutui suoraan autokoulun johtajaksi. Tampereen yliopistossa hän suoritti vuonna 1972 aikuisopetuksen approbaturin.
Lähde:
Veli-Matti Kunnari, Ensio Itkonen : ajoneuvoksen albumi
