Kappale on nimeltään "Onnellinen" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Raul Reiman. Se alkaa: "Tämä päivä toi sydämeeni rauhan". Kertosäkeessä lauletaan: "Olen onnellinen, kuulkoon maailma sen". Laulun on levyttänyt Eila Pienimäki.
Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin Reiman, Raul: "Lauluja" (Fazer, 1983). Eila Pienimäen esitys löytyy ainakin LP-levyltä Pienimäki, Eila: "Eila Pienimäki" (Finnlevy FL5101, 1982) ja YouTubesta (https://www.youtube.com/watch?v=zxgMunqE5nM).
Varmasti on tarkoitettu sanan nykyään harvinaisempaa merkitystä rajapyykki. "Pyykki vars. maanm. rajan pääte- t. taitepisteen paikkaa osoittava kivinen, kallioon merkitty t. paaluista tehty rajamerkki. Rajapyykki." Kotimaisten kielten keskuksen sanakirja
Lause siis tarkoittaisi suunnilleen Raja on vedetty ja pysyy paikoillaan.
Rakolla tosiaan tarkoitetaan sekä nesteen täyttämiä pussimaisia sisäelimiä (kuten virtsarakko tai sappirakko) ja nestettä sisältävää muodostumaa ihon pintakerroksen alla (rakkula). Molemmille yhtäläistä on siis, että ne ovat nesteen täyttämiä.
Sanan rakko alkuperä on etymologisen sanakirjan mukaan epäselvä. Sillä on kuitenkin vastineita useissa sukukielissä. On epäilty, että sen alkumuoto olisi heikkoa tai haurasta merkitsevä brakon, mutta tätä ei ole yleisesti hyväksytty rakko-sanan alkuperän selitykseksi.
Lähteet
Kielitoimiston sanakirja: rakko https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/rakko?searchMode=all
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (6. painos, 2013)
Säähistoriamme vahvin ehdokas etsityksi vuodeksi lienee 1867. Talvi oli sinä vuonna poikkeuksellisen ankara: vielä maaliskuussa eteläisimmässäkin Suomessa mitattiin alle –30°C:n lämpötiloja ja huhtikuussakin oli vielä parinkymmenen asteen pakkasia. Toukokuu oli kylmä, joten lumi väheni hitaasti. Vielä kesäkuun puolella oli metsissä ja soilla suuret määrät lunta sekä monet järvet jäässä.
Touko-kesäkuun vaihteesta löytyy useita mainintoja hevoskyydeistä järvien jäillä. 28.5. matkattiin hevosella Impilahdesta suoraan Laatokan yli Käkisalmeen. Lahden seudulla ajettiin Vesijärven yli reellä ja hevosella vielä 29.5. Parikkalassa ajettiin hevosella kirkon läheisellä järven selällä 2.6. Tohmajärvellä taivallettiin hevospelillä jäätä pitkin 4.6....
Bensatankin korkin sijainti tosiaankin vaihtelee. Minkäänlaista vedenpitävää sääntöä sille, miksi osassa autoista se on oikealla ja osassa vasemmalla, ei ole.
Tankin korkin paikkaa määrittää se, miten auto on suunniteltu ja missä kohtaa autoa itse bensatankki sijaitsee. Osa auton valmistajista sijoittaa korkin aina samalle puolelle autoa mallista riippumatta, osa valmistajista vaihtelee korkin paikkaa.
Lähteissä, joita tutkin, oli hieman vaihtelevia ja ristiriitaisiakin arvioita siitä, vaikuttaako tankin paikkaan se, minkäpuoleinen liikenne auton valmistusmaassa on. Esimerkiksi Tekniikan maailmassa sanotaan, että "korkin paikan voi myös päätellä valmistusmaan liikenteen puoleisuuden mukaan: esimerkiksi saksalaisissa autoissa täyttöaukko...
Kyllä on. "Jättiläisvalas Jonas" oli esillä Puutorilla syyskuussa 1973, ks. ilmoitus Turun Sanomissa 22.9.1973. Jonaksen lisäksi Puutorilla on ollut esillä myös toinen valas nimeltään Goliath, se oli näytteillä toukokuussa 1959 (TS 16.5.1959). Molempia valaita kierrätettiin eri maissa ja kaupungeissa ja eri ihmisillä on niistä vaihtelevan tarkkoja muistoja, ks. esim. blogikirjoitus https://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2020/08/valasmuistoja-pitkin-suomea.html
Tieto pitää paikkansa. Soitto aikaisempien osien kustantaja Wsoy:lle varmisti asian. Teos ilmestyy Yhdysvalloissa vasta ensi keväänä, ja suomennosta joudutaan odottamaan ainakin vuoden 2002 kesään asti.
Varastokirjastosta Kuopiosta löytyy teossarja Henrik Ibsen's Gesammelte Werke, johon myös kysytty näytelmä sisältyy. Kirjan voi pyytää sieltä kaukolainaksi.
Kaukolainatilauksen voi tehdä missä tahansa kaupunginkirjaston toimipisteestä.
Huom.: teos on painettu fraktuuralla, vanhalla saksalaisella kirjasinlajilla.
Finnairin sivuilla kerrotaan, että reitti Helsingistä Frankfurtiin on 1538 km pitkä.
http://www.finnair.fi/web/finnair/scripts/template_2level_white.jsp?BV_…
Ihan tuolla nimellä ei runoa löytynyt, mutta voisiko kyse olla jommasta kummasta seuraavista:
Saima Harmaja : "Rajalla" (löytyy mm. kirjoista "Tämän runon haluaisin kuulla 1-2")
tai
Arvi Kivimaa : "Rajan lapsi" (Löytyy teoksista "Runo on vapaa" ja "Sotatalvi")
Yleisissä kirjastoissa oleva kansallispukuja käsittelevä aineisto löytyy esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 asiasanalla kansallispuvut, esim. Lehikoinen Leena-Liisa, Mervi Kurula: Kansallispukuja Suomesta, video Suomalainen kansallispuku : kaiken kansan merkkivaate, Yleisradio, 1996, Paritasku ja punapaita : Pohjois-Suomen kansallispuvut, 1997. (Viitteitä Introsta tuli noin 50.)
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-sivustossa http://www.makupalat.fi on monia hyödyllisiä linkkejä kansallispukuihin, esim. http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/esitteet.htm .
Linkkejä kansallispukuihin voit katsoa myös linkkikirjastosta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat....
Suomeksi Annie Daltonin Enkeliakatemia-kirjoja on julkaissut WSOY. Tämän kevään ennakkotiedoissa ei ole häneltä uusia kirjoja. Kannattaa ottaa kustantajaan suoraan yhteyttä ja toivoa kirjojen kääntämistä!
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
Kirjstot.fi ei hallinnoi kirjasto.fi-sivua, joka on yksityisen henkilön pyörittämä palvelu. Palaute kannattaa lähettää kirjasto.fi:n, yhteystiedot löytyvät täältä, http://www.kirjasto.fi/index.php?PHPSESSID=ad84fc9eeab6658e2852ffbc98ed… .
Kokeilitko Kirjastot.fi -sivuston monihaku Frankia http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/ ? Valitsemalla alueeksi Pohjois-Pohjanmaan, löytyy Oulun kaupunginkirjastosta Ludith Levinen Not buing it https://oukasrv6.ouka.fi/Intro?formid=find2&sesid=1313824606&ulang=fin . Tosin lainassa, eräpäivä 25.8.
Frankissa voi etsiä myös muiden Suomen kirjastojen tietoja. Silloin löytyy useampia Levinen kirjoja.
Mikäli Levinen teoksia ei ole omassa kirjastossasi, voit pyytää kirjastoasi kaukolainaamaan niitä.
Hei,
olemme yrittäneet etsiä vastausta, mutta toistaiseksi ilman menestystä.Yritämme kuitenkin edelleen.
Kerrottiinko ohjelmassa tarkemmin kakusta, esim. ostettiinko se konditoriasta vai leivottiinko niitä myöskin kotona? Saksassa on erittäin runsas ja monipuolinen konditoriaperinne ja varsinkin suuritöisimmät leivonnaiset on usein ostettu valmiina.Jos Hitlerin mukaan nimetty kakku on kuulunut noihin valmiina ostettaviin, ei sen reseptiä enää taida löytyä.
yst. terveisin
Marja Immonen
Bradley Smith on julkaissut 1997 kirjan The Billboard Guide to Progressive Music (ISBN 0-8230-7665-2). Siinä on levytiedoissa mainittu myös julkaisukuukausi, ei tosin kaikista. Tämän tiedon sain Kouvolan kirjastosta, jossa kirja on käsikirjastossa lukukappaleena. Piki-haussakin teos löytyy, mutta ei tietoa siitä, onko se saatavissa.
Elonkehä-lehti tulee seuraaviin Helmet-kirjastoihin:
Espoon Sello, Rikhardinkadun kirjasto, Arabianrannan kirjasto ja Tikkurilan kirjasto. Ainakaan kuluvan vuoden numerot eivät ole lainattavissa, mutta niitä voi lukea kirjastossa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Selonkeh%C3%A4__Ff%3Afacetco…
Kirja Ryttylän työväenyhdistys ry 70-vuotta (Soile Varis, 1998) löytyy Riihimäen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta. Siinä ei ole henkilöhakemistoa, mutta ainakaan selailun perusteella kysymäsi henkilön nimeä ei kirjasta löytynyt.
Voit pyytää halutessasi kirjan kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
Jos lähdette hakemaan kyseistä teosta, on suositeltavaa, että soitatte ensin Pasilan kirjaston yhteydessä olemaan kirjavarastoon (puh. 09 3108 5230) ja pyydätte tarkistamaan, että kyseinen teos on paikalla. Samalla voitte pyytää varamaan teoksen nimellänne. Teos toimitetaan saman tien Pasilan kirjaston lainaustoimistoon, josta voitte noutaa sen.
Pasilan kirjaston yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Syynä on ilmeisesti se, että Suomesta kattohaikaroille löytyy niukasti pesimiseen sopivia kosteikkoja salaojitusten vuoksi. Näin arvellaan osoitteesta http://yle.fi/uutiset/pikkuharvinaisuus_kattohaikara_saapunut_jo_suomee… löytyvässä Ylen uutisessa. Virossa on tarjolla kattohaikaroille mieluisia kosteikkoja, ja siellä ne pesivätkin.
Eipä silti, kattohaikaroita on ennen pesinyt runsaasti Ruotsissakin, jopa tuhansia yksilöitä 1800-luvulla. Ruotsissa on käynnistetty ohjelma, jonka avulla kattohaikarat yritetään saada takaisin Ruotsiin. Asiasta löytyy tarkempaa tietoa englanniksi osoitteesta http://storkprojektet.se/sida_historik_english.shtml.