Vox Romana oli latinan oppikirjana kouluissa tuohon aikaan. Alkuperäisen Vox Romanan ovat luoneet Päivö Oksala ja Veikko Väänänen, siinä oli otteita roomalaisten kirjailijoiden teksteistä ja lisäksi erillinen sanasto- ja selitykset -kirja,
Vox Romana : excerpta e scriptoribus latinis, https://finna.fi/Record/vaarakirjastot.90995?sid=4079705318
Vox Romana: sanasto ja selitykset, https://finna.fi/Record/helka.995599743506253?sid=4079705318
Selitysvihko osa 1 pitäisi löytyä Heili-kirjastosta, joten sitä tutkimalla voisit tarkistaa, onko kyseessä käyttämäsi kirja. Valitettavasti tuota tekstiosaa ei ole Heili-kirjastossa, joten se pitäisi tilata kaukolainana, mutta ehkä jo selitysosan tutkiminen varmistaa asian...
Se, että vasemmasta on tullut "oikea" käsi pitää rannekelloa, juontaa juurensa ihmisten oikeakätiseen enemmistöön (85-90%). Perinteiset mekaaniset rannekellot suunniteltiin oikeakätiselle käyttäjälle: vetonuppi oli kello kolmen kohdalla, ja kun kelloa piti vasemmassa kädessä, se oli helppo vetää ja asettaa oikeaan aikaan oikealla kädellä poistamatta kelloa ranteesta. Oikeassa kädessä olevan "oikeakätisen" kellon vetonupin käsittely vasemmalla kädellä on paljon hankalampaa. Jotkut luksuskellojen valmistajat ovat sittemmin tuoneet markkinoille myös vasenkätisiä malleja.
Moni vasenkätinen rannekellon käyttäjä pitää kuitenkin kelloaan kaikesta huolimatta oikeassa kädessä, koska ei-hallitseva käsi saattaa tuntua luontevammalta paikalta...
Kansansävelmä tunnetaan Suomessa nimellä Intiaanien laulu. Kappaleen ovat esittäneet eri tallenteilla vuodesta 1966 alkaen ainakin seuraavat: Lapsikuoro Satulaulajat, Paukkumaissi, Marina ja Marino, Lauri Holma, Mieskuoro Weljet, Mari Palo, sekä yksi tunnistamaton esittäjä.
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=intiaanien+laulu&cultu…
Aristoteleen kantapään toimituksesta kerrottiin, että musiikin Hammond-uruille on säveltänyt Jouni Kenttämies (Yle) ja juonnot lukee Hellevi Härkönen (Yle).
https://areena.yle.fi/podcastit/1-2750116
Heimo on kansatieteessä tarkoittanut sukujen tai klaanien ryhmää, joita yhdistää naapuruus, kieli ja kulttuuri. Käsitettä kuitenkin pidetään laajalti vanhentuneena, ja tutkimuksessa sen (samoin kuin rodun) onkin korvannut etnisen ryhmän käsite. Etnistä ryhmää luonnehtivat muun muassa yhteinen alkuperä ja kulttuuri, ryhmäidentiteetti ja muista etnisistä ryhmistä poikkeava elämäntapa. Heimo-termiä ei nykytutkimuksessa enää käytetä.
Saamelaiset on yksi kansa, joka elää neljän kansallisvaltion alueella ja puhuu yhdeksää eri saamenkieltä.
Saamelaisia on vanhemmassa kirjallisuudessa jaoteltu eri ryhmiin muun muassa kulttuurin, kielen ja perinteisten elinkeinojen mukaan, ja on puhuttu esimerkiksi metsälappalaisista, porosaamelaisista,...
Mika Sundqvistin sävellyksestä "Merikarvian Kari" näyttää olevan vain yksi taltiointi. Tekijänä on laulaja Leena Kristiina eli Kristiina Ronimus, ja kappale on julkaistu kasetilla Lintutanssi vuonna 1982. Tätä harvinaista julkaisua ei löydy kirjastoista. Kappaletta ei ole myöskään tällä hetkellä missään suoratoistopalvelussa.
Tätä kirjaa ei ole suomennettu ainakaan toistaiseksi. Kansallisbibliografiamme Fennican mukaan Wintersonilta on suomennettu seuraavat teokset: Ihoon kirjoiteettu (Written on the body), Taidetta ja valheita (Art and lies) ja Uskallus ja intohimo (The Passion). Näitä kaikkia on hankittu myös kirjastoihin.
Internetin http://www.alltheweb.com/ , hakupalvelulla asiasanalla kirjastovene löytyi Paraisten kaupunginkirjaston sivu http://www.kustnet.fi/blanka/parainensuo.htm, josta löytyi tieto Kirjastovene - Suomen ainoa - käy Paraisten eteläisessä saaristossa 5 - 6 kertaa vuodessa.
Lehtiartikkelitietokanta Aleksista löytyi artikkeli Hyytiäinen, Eija: Kirjoja virtaa saaristoon : Suomen ainoa kirjastovene seilaa Paraisten vesillä, Turun sanomat, 1998-07-16.
Etsimäsi kirja on varmaankin Philip Rothin Mieheni oli kommunisti (WSOY, 2002), joka on trilogian toinen osa. Ensimmäinen osa on Amerikkalainen pastoraali ja kolmas Ihmisen tahra, jonka pohjalta Robert Benton ohjasi vuonna 2003 samannimisen elokuvan (alkuteos The Human Stain). Jos tahdot nähdä, missä pääkaupunkiseudun kirjastoissa kirja on saatavana, käytä Helmet-aineistohakua osoitteessa www.helmet.fi
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin kyseistä kirjaa ei sisälly. Helsingin yliopiston kirjastoissa kirjaa on useita kappaleita. Heidän tietokannastaan Helkasta, voitte etsiä lisätietoja. Helkaan pääsette esim kirjaston koneen kotisivulta http://www.lib.hel.fi valitsemalla kohdasta Hakemisto Helka.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy asiasanalla 'tanssiterapia' seuraavat teokset:
Jalka potkee, mieli notkee: liikunta mielenterveyden tulkena (SMS-tuotanto, 1995),
Esitttävän taiteen psykologia (Puijo, 1997) sekä
Wilson, Glenn, Mieli ja taide (Mielenterveyden keskusliitto, 2000).
Teoksissa, jotka käsittelevät musiikki-, luovuus-, draaama- tai taideterapiaa saattaa olla mainintoja myös tanssiterapiasta.
Aineiston saatavuustiedot voit tarkistaa esim. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta osoitteesta
http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2&sesid=1083748127 tai tiedustelemalla kirjastosta.
Keski-Suomen kirjailijat ry:ltä kannattaa tiedustella, yhteystiedot löytyvät täältä, http://www.kirjailijatalo.org/keski-suomen-kirjailijat/
Kirjasammosta löytyy Keski-Suomen kirjailijat ry:n luettelo kirjailijoista,
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha%253AInstance_ID1242645297225
Hankintajärjestelmästämme näkyy, että kyseistä levyä on tilattu useaan pääkaupunkiseudun kirjastoon. Kirjastoon aineisto saapuu kuitenkin aina hitaammin kuin kauppoihin ja teokset täytyy vielä viedä rekisteriin, luetteloida, leimata, tarroittaa ja niin edelleen, ennen kuin ne ovat hyllyssä asiakkaan lainattavissa. Kärsivällisyyttä siis!
Kirjasto 10:n studiossa voit tehdä esimerkiksi puhe-, laulu- ja instrumenttiäänityksiä, räpätä, kirjoittaa biisejä, säveltää, sovittaa ja editoida sekä miksata ja masteroida omia tuotoksiasi. Studion ikäraja on 15 vuotta ja käyttäjien tulee hallita studiotekniikan ja -ohjelmien perusteet. Kirjasto 10:stä voit varata myös ajan musiikkiteknologille, joka opastaa käyttämään studion laitteita ja ohjelmistoja. Ota yhteyttä Kirjasto 10:een ja kysy lisää p. (09) 310 85000.
Lisätietoja:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/studio/
http://www.lib.hel.fi/kirjasto10/
Hei, Jyväskylän seurakunnan antaman tiedon mukaan tällaisia laitteita ei ole käytössä. Maapohjatutkimukset (kairaukset, kalliosyvyydet yms.) tehdään jo siinä vaiheessa kun hautausmaa perustetaan.
Kivenlahden kirjastossa ei ole palautusluukkua. Lähimmät palautusluukut löytyvät Soukan ja Nöykkiön kirjastoista.
Soukan kirjaston osoite on Soukantie 4 ja Nöykkiön kirjasto löytyy osoitteesta Oxfotintie 4.
En ole itse ainakaan kuullut tällaisesta. On myös vaikea kuvitella, miten tällainen hakemisto olisi rakennettu. Nykyajan nuotinnusohjelmilla voidaan mikä tahansa sävelmä tulostaa missä tahansa sävellajissa ja tätä ominaisuutta myös käytetään, kun kustantajat tekevät suosituista sovituksista versioita erivireisille soittimille.
Mutta jos tarkoitetaan originaalisävellyksiä, joiden pitäisi olla jossain tietyssä - ilmeisesti harvinaisessa - sävellajissa jostain syystä, en keksi muuta tapaa kuin googlaamalla kyseisen sävellajin englanninkielisellä nimellä. Esimerkiksi haku "B flat" tuottaa 1,8 miljoonaa osumaa, joista osa viittaa suoraan tiettyyn sävellykseen, jonka nimessä kyseinen sävellaji esiintyy.
Mutta on valtavasti musiikkia, jonka...
Kyseisestä onnettomuudesta löytyy tarkka selostus Jaakko Hyvösen teoksesta "Kohtalokkaat lennot 1918-1939 - ilmavoimiemme lentotoiminnassa surmansa saaneet ja laskuvarjolla pelastautuneet" (1987), jonka sivuilla 154-156 tapauksesta kerrotaan.
Lisäksi onnettomuudesta mainitaan muun muassa Pertti J. Halisen teoksessa "Kaakkois-Suomen Kotkanpojat" (1999) sivulla 19.
Hyvösen teos on saatavissa esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Molemmat teokset löytyvät myös Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston kokoelmista.
Ystävällisin terveisin,
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Sinä voit lainata kirjoja suomalaisista kirjastoista kaukolainaamalla. Kaukolainaus tehdään oman lähikirjaston kautta, eli mene ruotsalaisen kotikuntasi kirjastoon ja kysy minkälainen käytäntö heillä on.
Kirjastokorttia suomalaiseen kirjastoon et voi saada. Yleensä kirjastokortin saamiseen vaaditaan osoite Suomessa.
