Hei!
Kiitos kysymyksestä. Kirjastoaineiston vieminen ulkomaille tapahtuu omalla vastuulla. Kadonneen aineiston lainaaja tietenkin korvaa kirjastolle. Kysymys turvatarkastuksesta onkin vähän monimutkaisempi. Voin omasta kokemuksesta sanoa, että kirjaston kirja aiheutti hälytyksen kirjakaupan hälytysportissa joskus 2000-luvun alussa. Kirjassa oli kuitenkin selvät kirjaston merkinnät ja totesin vartijalle, että kirja on Bibliothèque finlandaisen. Nykyisin kirjaston aineistossa ei ainakaan Helsingissä ole hälytyksiä. Aikoinaan kirjaston aineistossa oli hälytykset ja voi poikkeustapauksessa olla vielä niin, että aineistossa on vielä vanhoja hälytystarroja. Turvatarkastuksessa kirjat ovat käsimatkatavaroissa ja ne näkyvät läpivalaisussa...
Kirjailijan nimeen liittyvät Asteri-tiedot tarkoittavat eri toimijoita erottavia Asteri-tietokannan tunnuksia. Kyseessä on identifioiva tunnus, jota käytetään Aleph-ohjelmalla luetteloivissa kirjastoissa. Asteri-tunnus löytyy myös Suomessa auktorisoiduista nimenmuodoista Kanto-tietokannassa (esim. Jari Tervon Asteri-id on 000060762). Asteri-tunnuksia ei Helmet-tietokannassa ole viety vanhempiin teoksiin, joista ne puuttuvat. Asteri-tunnisteita Helmet-hakuun on tullut keväästä 2021 alkaen.
Suomalaisten sijoituksista Billboard-listoilla ei todennäköisesti ole olemassa erillistä seurantaa tai tilastointia, ainakaan helposti verkossa saatavilla.
Listoja on myös useita erilaisia, ne löytyvät osoitteesta Chart Landing Pages – Billboard. Esimerkiksi Billboard 200 -listalla (Billboard 200 – Billboard) seurataan myydyimpien ja nykyään myös streamatuimpien albumien sijoituksia viikottain. Hakutoiminnolla listauksia pystyy selaamaan ainakin 1960-luvulle asti. Sivustolla voi myös kokeilla yleisesti hakea suomalaisia artisteja ja uutisia, mutta erillistä artistiluetteloa tuloksista ei saa.
Billboardin listoista on julkaistu kirjoja, esimerkiksi Billboard's hottest hot 100 hits | Kyyti-kirjastot | Finna.fi. Kirjat...
Kotimaisten kielten keskus eli Kotus tarjosi tähän asiaan seuraavanlaista vastausta:
"[...] peräinen-loppuisten yhdyssanojen loppuosa peräinen (jota ei yleiskielessä enää itsenäisenä sanana tavata, Nykysuomen sanakirjassa sana on vielä) on ollut merkitykseltään hyvin konkreettisesti perässä tai jäljessä oloa tarkoittava, tämän pohjalta muodostetut yhdyssanat ovat jo monimerkityksisempiä. Esimerkiksi saviperäinen tarkoittaa savista tai savipitoista maata, kreikkalaisperäinen Kreikkaan tai kreikan kieleen palautuvaa asiaa tai sanaa jne.
Seikkaperäinen-sana merkitsee nykyisin yksityiskohtaista, perusteellista tai perinpohjaista:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/seikkaper%C3%A4inen?searchMode=all
Vasta 1800-luvulla karjalasta...
FAS-oireyhtymästä ja FAS-lapsesta löytyi Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi) kaksi teosta: A-klinikkasäätiön vuonna 1999 julkaisema kirja FAS-lapsi - raskaudenaikaisen alkoholinkäytön riskit ja tekijältä Michael Dorris The broken cord -niminen teos. Lisäksi ainakin Alta Vista-hakupalvelusta löytyy useita linkkejä haettaessa hakusanalla FAS-oireyhtymä.
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html voit etsiä Veikko Huovista käsitteleviä teoksia kirjoittamalla asiasana kenttään Huovinen, Veikko http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 . Löydät esim. teokset
- Liukkonen, Tero: Veikko Huovinen : kertoja, veitikka, toisinajattelija. Hki : SKS, 1997.
- Huovinen, Veikko: Muina miehinä : kirjailijan muistelmia. Hki : WSOY, 2001.
Aineiston varaamiseen ja lainojen uusimiseen internetin kautta tarvitset lainaajatunnuksesi ja salanumeron. Salanumeron saat käydessäsi kirjastossa.
Kajaanin kaupunginkirjaston sivuilta löytyvät monipuoliset sivut Veikko Huovisesta http://www.kajaani.fi/kirjasto/huovinen/ .
Puukon valmistusta käsitellään esim. Ilari Mehtosen "Puukkoseppä" ja P. Väyrysen "Puukonrakentajan opas" -nimisissä kirjoissa, jotka löytyvät luokasta 65.2.
Etsimäänne teosta löytyy Kansalliskirjaston kokoelmista sekä Museoviraston kirjaston kokoelmista. Ongelmana on se, että niitä ei anneta kotilainaan. Tällaisessa tapauksessa lähikirjasto voi tiedustella, saako teoksia lainattua niin, että niitä käytäisiin lukemassa paikallisessa kirjastossa (eli ei siis lainattaisi kotiin).
Polkupyörien korjaus- ja huoltoliikkeistä voisi saada tietoa ja renkaita ostettua tai tilattua. Myös nettihuutokaupassa on tarjolla hyvin paljon kaikenlaista, sieltäkin voisi etsiä: http://www.huuto.net/fi/ .
Kirjassa Helsinki kieliyhteisönä, toimittaneet Kaisu Juusela ja Katariina Nisula ( Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, 2006) käydään läpi Helsinkiä monimurteisena ja monikielisenä kaupunkina. Kirjassa on mm. Leif Höckerstedtin artikkeli Helsingforssvenskan- vem är du?
Heikki Paunonen on kirjoittanut kieleen liittyviä kirjoja esim. Kielellä on merkitystä: näkökulmia kielipolitiikkaan ( Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2010), Stadin mestat, osat 1-3 ( Edico, 2010), Suomen kieli Helsingissä ( Helsingin yliopisto, 1995) ja Vähemmistökielestä varioivaksi valtakieleksi: helsinkiläissuomen historiasta ja nykymuuntelusta ( Helsingin kaupunki, 1993)
Kirjojen saatavuustiedot http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target...
Ihan satavarmasti tähän ei kirjoja näkemättä voi vastata, mutta Harlequin Teenin tiedoista huomasin, että sen korkeudeksi ilmoitettiin 21 senttiä, eli se on siis normipokkaria isompi. Se selittäisi myös miksi sivumäärä on vähäisempi kuin toisessa versiossa.
Ikävä kyllä HelMet-haussa ei ole sellaista toimintoa, jonka avulla pystyisi hakemaan kaiken tietyntyyppisen tietyssä kirjastossa hyllyssä olevan aineiston. Niinpä siis Puistolan kirjaston hyllyssä tällä hetkellä olevia bestsellereitäkään ei valitettavasti pysty tietokannasta hakemaan.
On toki mahdollista hakea esimerkiksi kaikki Puistolan kirjaston kokoelmaan kuuluva kaunokirjallisuus (tai kaikki Puistolan kirjaston kokoelmaan kuuluva tiettyä aihepiiriä käsittelevä kirjallisuus jne.), mutta teosten tämänhetkinen saatavuus täytyy kuitenkin tarkastaa kunkin teoksen kohdalta erikseen.
Vanamo-kirjastojen asiakkailla on mahdollisuus lainata ja lukea kirjoja Ellibs-lainausjärjestelmän kautta. Ohjeet löytyvät Vanamo-kirjastojen kotisivuilta: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/ekirjat. Äänikirjoja ei Ellibsin kautta ole kuitenkaan vielä tarjolla. Äänikirjoja tarjoaa Celia-kirjasto, jonka asiakkaita ovat he, joille tavallisen (painetun) kirjan lukeminen on vaikeaa. Lisätietoja asiakkuudesta saat Celian verkkosivuilta www.celia.fi.
Vanamo-kirjaston kotisivuilta pääsee myös valtakunnalliseen eKirjastoon (http://ekirjasto.kirjastot.fi/), jonne Celia on antanut vapaasti kaikkien käyttöön muutaman äänikirjan. Katso sivu http://ekirjasto.kirjastot.fi/aanikirjat .
DIY näyttää olevan vakiintuneempi termi.
MAKER tuo esiin kaikenlaista tekemistä.
DIY-kulttuurista löytyy helposti esimerkkejä jopa Google-haulla ja Wikipediasta.
Hieman pätevämpää määrittelyä voi löytää DOAJ-tietokantapalvelusta, jossa on vapaita kokotekstiartikkeleita tieteellisistä lehdistä.
Myös EBSCO-tietokanta löytää artikkeleita molemmista, mutta sen käyttö on rajoitettua. Löytyy tosin esim. Helmet-haun liitteenä pääkaupunkiseudun kirjastokorteilla toimivana.
Espoon kaupunginkirjaston Pajat ja Helsingin kirjaston Kaupunkiverstaat ovat myös osa tätä kulttuuria.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pajat_ja_verstaat
Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen yhteisen Finna-palvelun kautta löytyy monenlaista tietoa ja mm.vanhoja kuvia Pajusaaresta hakusanoilla Kemi Pajusaari. Tulosta voi halutessaan rajata esim. aineistotyypin tai aiheen mukaan. Alla linkki tulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=pajusaari+kemi&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc
Lapin kirjaston aineistotietokannan kautta löytyy myös kirjoja Pajusaaresta:
https://koha.lapinkirjasto.fi/cgi-bin/koha/opac-search.pl?q=pajusaari&idx=kw
Lainattavia kirjoja tai muuta materiaalia voit kysyä kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
Näyttää siltä että noihin mainitsemiisi luettelointiin liittyviin asioihin liittyviä yksityiskohtia on viime aikoina pohdiskeltu aika vähän, koska ainakaan suomen kielellä en käytössäni olevista artikkelitietokannoista (Aleksi, Arto, Kati) löytänyt oikeastaan mitään. Yksi englanninkielinen aihettasi jollakin tavalla sivuava kirja löytyy Tampereen yliopiston kirjastosta:
Guidelines for subject authority and reference entries, München : Saur, 1993.
Lisäksi löysin informaatiotutkimuksen virtuaalikirjastosta yhden osoitteen, josta voisit itse kokeilla hakea tietoa: http://www.itcompany.com/inforetriever/cat.htm
Toimii tosin vain englannin kielellä. Ehkäpä sitten Suomalaiset luettelointisäännöt ovat tällä hetkellä paras lähde tällaisille...
Valitettavasti ei (paitsi jos hänen vanhempansa on kirjastossa töissä)
Kirjasto ei voi maksaa taksvärkin vaatimaa palkkaa 7 luokkalaiselle.
Tet-harjoittelijoita kyllä otamme.
Marja-Leena Tiaisen tuotannosta löytyy mielenkiintoisia nuortenkirjoja, esimerkiksi Khao Lakin sydämet, jonka päähenkilö Emma palaa Thaimaahan, missä hän lomaili lapsena perheensä kanssa tsunamin iskiessä.
Kirsikka Saaren Hölmö nuori sydän kuvaa nykynuorten elämää Itä-Helsingissä.
Käännöskirjallisuuden puolelta suosittelen John Greenen tuotantoa, esim. Tähtiin kirjoitettu virhe.
Säeromaanin muotoon kirjoitettu Sarah Crossanin Yksi kuvaa vaikuttavalla tavalla siamilaiskaksosten sisaruutta.
Lisää kirjavinkkejä löytyy esimerkiksi osoitteesta kirjasampo.fi