Entisaikaan niin sanotut vauvankatsojaiset olivat kastejuhlia merkittävimpiä tapahtumia. Vieraat kävivät tervehtimässä äitiä ja vauvaa ja toivat lahjoja, ruokaa, vaatteita tai rahaa. Vauvankatsojaisilla oli eri puolilla Suomea erilaisia nimityksiä. Karjalassa niitä kutsuttiin rotinoiksi, Pohjanmaalla pirtittämiseksi, Savossa saunaisiksi. Myös varpajaisilla on alun perin tarkoitettu juhlia, joissa äitiä ja vauvaa katsomaan tulleille tarjottiin kahvia tai viinaa.
Miehet ovat elvyttäneet varpajaiset - tai varpaiset - ja nykyisin sana tarkoittaa tuoreen isän miespuolisille ystävilleen järjestämiä juhlia, ravintolailtaa tai kotibileitä. Juhlan nimi viittaa lapsen varpaisiin. Myös Saksassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Virossa tunnetaan...
Erilaiset lapsen syntymään liityvät ennustukset ovat hyvin yleisiä, samoin ns. heiluritekniikalla tehdyt ennustukset. Periaatteessa heilurina voidaan useissa tapauksissa käyttää mitä tahansa esinettä, mutta tietenkin avioliittoon ja lasten syntymiseen liittyvissä ennustuksissa sormus on koettu voimakkaaksi taikaesineeksi, liittyyhän siihen muutenkin paljon avioliittosymboliikkaa.
Suuren ennustuskirjan (Predicting your future) ja Leea Virtasen Nykymagian käsikirjan mukaan tämä kysymäsi ennustus eri variaatioineen (montako lasta, poika vai tyttö) tunnetaan maailmalla yleisesti. Itsekin muistan törmänneeni siihen mm. englanninkielisissä romaaneissa.
Lohjan kaupunginkirjastossa löytyy eri toimipisteistä monenlaisia kirjoja ennustamisesta....
Rahanarvonkertoimet, joilla eri vuosien markka voidaan muuttaa vuoden 1998 markoiksi löytyvät Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 1999 sivulta 654. Vuoden 1950 kerroin on 0,176 kun vuoden 1998 kerroin on 1. Vuoden 1963 rahauudistus on tässä otettu huomioon.
Kirjaston kirjat voi toki palauttaa jo ennen eräpäivää ja heti, kun ne on lukenut. Eräpäivä on vain viimeinen takaraja, jolloin kirjat täytyy palauttaa tai uusia, jotta muutkin kirjaston asiakkaat voivat niitä lainata. Usein kirjoja palautetaankin kirjastoon jo ennen eräpäivää.
Joissakin erityisen suosituissa kirjoissa saattaa olla tavallista lyhyempi laina-aika, jotta muutkin kiinnostuneet saisivat ne nopeasti lainattaviksi. Helsingin kaupunginkirjastossa tällaiset lainat on merkitty bestseller-tarralla, niiden laina-aika on vain viikko, eikä bestsellereitä voi uusia. Myös suosituissa uutuuslevyissä on vain viikon laina-aika tavallisen neljän viikon sijaan. Siten yksi ainoa asiakas ei voi pitää hallussaan levyä kokonaista neljää viikkoa...
Runomittoja voidaan luokitella niiden ominaisuuksien mukaan. Perustavanlaatuinen ero on jako poljennollisiin ja poljennottomiin runomittoihin. Poljennolliset jaetaan edelleen neljään eri runojalkaan, jotka ovat jambi, trokee, daktyyli ja anapesti. Tällaisia runoja (etenkin ääneen) lukiessa huomaa heti niiden poljennon, rytmin, joka syntyy painollisten ja painottomien, eri pituisten tavujen vaihtelusta.
Runojaloista jambi ja anapesti ovat nousevia mittoja, trokee ja daktyyli laskevia. Nouseva vaikutelma syntyy siitä, että säe alkaa painottomalla tavulla, jota seuraa painollinen. Tuttu esimerkki jambista on Suvivirsi: jo JOUtui ARmas AIka. Laskevat runomitat alkavat puolestaan painollisilla tavuilla. Kalevalamitta, nelipolvinen trokee, on...
Kyseessä on Claes Anderssonin runo Det vi saknar mister vi aldrig kokoelmasta Dikter från havets botten (1993). Laura Virkki on suomentanut runon ja suomennos on luettavissa antologiasta Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (toimittaneet Hannele Koivunen ja Laura Virkki, 1997), s. 99.
https://www.kirjastot.fi/kysy/loviisassa-puiston-penkkiin-kiinnitetty-c…
Suosittuja helppolukuisia kirjasarjoja lukemaan oppineelle ovat mm.
Tammen Keltanokka ja Kirjava kukko-sarja. (www.tammi.fi)
WSOY:n Werneri-sarja (www.wsoy.fi)
Lisäksi Mäkelällä on sopivia ensikirjoja mm. Hyppivä sammakko-sarja, Sininen, punainen, keltainen ja vihreä banaani-sarjat (www.kustannusmakela.fi/)
Lavahypnotisoija Olliver Hawk eli oikealta nimeltään Olavi Erkki Vilhelmi Hakasalo on kirjoittanut itsestään kirjan: Hakasalo Olavi, Olliver Hawk – mestarihypnotisoija (1967). Lisäksi hänestä on artikkeli Aikamerkki-lehdessä (1985, nro 4, s. 26-27): Mäkelä Matti, ”On vain niin hyvä olla…” – ”viimeinen elossaoleva suuri hypnotisoija” Olliver Hawk eli Olavi Hakasalo. Kirja on ainoastaan Oulun kaupunginkirjaston pääkirjaston varaston kokoelmissa ja Aikamerkki-lehti on Kuopiossa Varastokirjastossa.
Hänestä on kysytty tällä palstalla ennenkin. Tässä osa aiempaa vastausta:
Kuuluisa suomalainen lavahypnotisoija oli Olavi Hakasalo alias Olliver Hawk (1930 -1988). Hän tuli suurelle yleisölle tutuksi 1960-luvulla aloittamillaan esityskiertueilla....
Kyseessä lienee Aili Runnen laulu Laps olen Karjalan. Laulu alkaa sanoilla "Laps olen köyhän, kauniin Karjalan...". Haku onnistuu monien kirjastojen tietokannoissa ihan laulun nimelläkin, ja laulu löytyy esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 2.
Shalom,
On totta, että Raamatun alkukieli on heprea, mutta se koskee kristittyjen osalta vain Vanhaa testamenttia, joka oli Jeesuksen ja apostolien Raamattu ja edelleenkin juutalaisuuden pyhä kirja (tanach= torah + nevi'im + ketuvim). Viittaamasi Raamatunkohta on Uudesta testamentista 1. Korintolaiskirjeestä (1 Kor.13:13), joka on kirjoitettu alunperin kreikaksi. On olemassa ns. jerusalemilainen koulukunta, joka väittää, että osa Uuden testamentin kirjoista, nimenomaan evankeliumeista, olisi alunperin kirjoitettu arameaksi, joka oli siihen aikaan yleinen puhekieli, mutta niitä ei ole ainakaan säilynyt, joten väitettä ei ole voitu "vedenpitävästi" todistaa. Paavalin kirjeet on joka tapauksessa kirjoitettu kreikan kielellä.
Pyytämäsi kohta...
Suomen sanojen alkuperä -kirjassa on pirssi-sanalle löydetty seuraavanlaisia merkityksiä uudemman merkityksen "taksi" lisäksi:
"vaja, katos, puutavaran välivarasto, lautatarha"; kaakkoismurteiden pirsa tarkoittaa "lautatarha, laivojen purku- ja lastin myyntipaikka, polttopuukauppa"; venäjän birza tarkoittaa "seisontapaikka, asemapaikka (esim. ajureita varten)"
Kansanperinteen sanakirjassa on myös annettu samantapainen merkitys:
"ajurien tai työväen odotus- ja seisontapaikka, ajuriasema, (viljan, halkojen) lastaus- ja purkauslaituri, halkotarha".
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja 2. SKS 1995.
Vuorela, Toivo: Kansanperinteen sankirja. WSOY 1979.
Apua!Orkesterin muodostivat seuraavat muusikot:
Alanko, Ismo
Akimof, Liisa
Amberla, Tuula
Hakulinen, Jussi
Heinäsirkka
Holm, Kari
Järvenpää, Sakke
Koskela, Kisu
Kuosmanen, Saku
Laaksonen, Pepe
Leskinen, Juice
Loueranta, Ila
Lähteenmäki, Toni
Maijanen, Pave
Muhonen, Sallamaari
Mustajärvi, Pate
Mäki-Laurila, Side
Neumann
Nevalainen, Mikko
Oliver, Twiggy
Pelle Miljoona
Pellonpää, Matti
Popp, Outi
Ruusukallio, Sami
Salmirinne, Kepa
Siivonen, Harri
Soisalo, Saara
Sumén, Jimi
Syrjä, Aku
Syrjä, Martti
Syrjä, Pantse
Sytelä, Vesa
Tiikeri, Tiina
Tikanmäki, Anssi
Torvinen, Juha
Valtonen, Mato
Valtonen, Puntti
Varonen, Tumppi
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Pakkalan toimittaman Sukunimet-teoksen mukaan sukunimi Malkki on yksi Malakias-nimen muodoista. Sukunimeksi Malkki on päätynyt isän- tai talonnimen välityksellä. Malkkeja asuu eniten Kangaslammella, Heinävedellä, Varkaudessa ja Savonlinnassa. Kerimäellä talonnimi Malkkila esiintyy jo vuonna 1660. Nykysuomen sanakirja ei tunnista sanaa malkki. Malkio sen sijaan tarkoittaa kansanrunoudessa poloista. Malko tai malka taas on katon harjalta räystäälle kulkeva riuku, joka estää kateaineen irtoamisen.
Lähteet: Mikkonen, Pirjo-Paikkala, Sirkka: Sukunimet, Otava, 2000
Nykysuomen sanakirja 2: WSOY, 1985
Yleisradion toimittaja Aune Haarla on sanoittanut Metsäkukkia-valssin (silloin tosin Aune Ala-Tuuhonen -nimisenä). Valssi (ei siis tango) on alunperin kansansävelmä, ja sen ovat esittäneet ja levyttäneet useat laulajat, tunnetuimpana varmaankin Olavi Virta. Olavi Virran esityksen voi kuunnella vaikkapa Youtube-versiona:
http://www.youtube.com/watch?v=OwagHwI0jJo
Aune Haarlan sanoituksia ei ole painettu kirjaksi, mutta nuottikokoelmasta "Suomipopin helmiä 10: Rakkauslauluja romanssista kolmeen pieneen sanaan" löytyvät mm. Metsäkukkia-kappaleen sanat. Kokoelma löytyy Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2083698__Ssuomipopin%20hel…
Tietoa Aune Haarlasta löytyy esimerkiksi suomalaisen populaarimusiikin...
Muistovärssyjä on koottu useille internetsivustoille. Löysin pari kappaletta, joissa mainitaan puun kaatuminen:
Positiivareiden sivulla on lyhyt "Kun suuri puu kaatuu, metsässä on pitkään aution näköistä". Tälle mietelauseelle ei ole löytynyt tekijää. Positiivareiden värssypankki: https://www.positiivarit.fi/kategoria/varssypankki/osanotto/.
Hilja Haahdin runon ensimmäistä säettä on käytetty muistovärssynä. Runo alkaa sanoilla "On kaatunut honka, korkea, tuuhea, ylväs". Se löytyy ainakin Haahdin Valitut runot -teoksesta (v. 1963) sivulta 289 sekä sivulta, jolle on koottu runoja ja muistovärssyjä http://onnitteluruno.blogspot.com/2011/05/muistovarssyja-kirjoittanut-hilja.html.
Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjassa (v. 2000) kerrotaan näin:
Nimi LAVI (156) esiintyy Suomen keskiajan lähteissä usein, mm. 1419 Olaus Laweson Kokemäellä, 1424 katsastusmies Lafwe Karjaalla, 1418 Lawe Puthahalta Vehmaalla. Sukunimenä Lavi esiintyy ainakin Lappeella (1664 Jören Lawj) ja Vehkalahdella. Eurajoella sen pohjalta on saatu talonnimi: 1550 Mons Lauila, 1552 Gres, Mons ja Thomas Lauilan. Sukunimijohdin -nen on liittynyt siihen Oulunsuussa: 1651 Thomas Lavinen. Lave lienee muinaistanskalainen muoto skandinaavisesta Laghe-nimestä. Sitä on pidetty myös lyhentymänä jostain skandinaavisesta -laf-loppuisesta henkilönnimestä. Sekä C.-E. Thors että Viljo Nissilä ovat olettaneet sen olevan skandinaavisen Olav, Olaver -nimen muunnos. Etelä-...
Kyseessä on Rooman sopimuksen allekirjoittamisen 50. vuosipäivän kunniaksi liikkeelle laskettu juhlaraha. Kolikkoon on kuvattu kuuden perustajajäsenvaltion allekirjoittama sopimuskirja, jonka taustalla oleva kuvio viittaa Michelangelon suunnittelemaan Campidoglion aukioon Roomassa.
Raha on laskettu liikkeelle maaliskuun lopulla (Suomessa 1,4 miljoonaa kpl), mutta sitä on jo myynnissä nettihutokaupoissa. Tarjoukset liikkuvat tällä hetkellä 2,10 - 6 eurossa.
Lisätietoa asiasta sekä kuvat ja kuvaukset liikkeellelaskijamaiden juhlarahasta: Euroopan unionin virallinen lehti 21.3.2007, C65/3
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/site/fi/oj/2007/c_065/c_06520070321…
