Lyhenteen pitäisi olla "vuln. sclop." Latinan sana vulnus tarkoittaa haavaa, sclopetum taas kiväärin tai haulikon kaltaista ampuma-asetta. Sclopetum-sanasta johdettu adjektiivi on sclopetarius, joten lyhenne olisi avattuna vuln(us) sclop(etarium). Kyseessä on siis ampumahaava.
Suhtautuminen lähisukulaisten välisiin liittoihin on ollut historian aikana vaihtelevaa. Joissakin uskonnoissa lähisukulaisten välisiä liittoja on suvaittu, kuten varhaisessa juutalaisuudessa, buddhalaisuudessa ja zarathustralaisuudessa. Esimerkiksi ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan (1. Moos. 20:12) Abraham meni naimisiin sisarpuolensa Saaran kanssa. Joissakin uskonnoissa tällaiset liitot ovat taas olleet kiellettyjä.
Ilmeisesti jo varhaiset ihmiset tunnistivat sisäsiittoisuuden vaarat. On olemassa jonkinlaista todistusnäyttöä siitä, että varhaiset ihmiset pyrkivät välttämään lähisukulaisen kanssa pariutumista.
https://www.cam.ac.uk/research/news/prehistoric-humans-are-likely-to-have-formed-mating-networks-to-avoid-inbreeding...
Kokeilepa uutta Sanojen aika - kirjailijatietokantaa osoitteessa http://kirjailijat.kirjastot.fi . Tietokanta on vielä keskeneräinen, mutta Tove Janssonista löytyy hyödyllisiä tietoja. Valitse alapalkista kirjailija, pääset henkilötietoihin, tietoihin tuotannosta, kirjallisuuslähteisiin sekä nettisoitteisiin.
Mikäli sinulla on mahdollisuus käydä kirjastossa, kannattaa vielä tutkia muutamaa kirjaa:
Kruskopf, Erik: Kuvataiteilija Tove Jansson. WSOY, 1992 sekä Örjasaeter, Tordis: Tove Jansson Muumilaakson luoja. WSOY, 1987. Kirjastossa voi selailla myös Kirjallisuusarvosteluja-lehtiä, joihin on koottu lehtiarvosteluja kirjailijoiden teoksista.
Petronius Arbiterin Satyricon-romaanista on säilynyt katkelmia, joista on suomennettu Trimalkion pidot. Sitä voi lainata useista Helsingin kirjastoista.
Emma-gaalan juntajina toimivat Jenni Ahola ja Simo Frangen. Emma-gaala oli Yleisradio TV2:n ohjelmistoa. TV2:n tiedotuksesta arveltiin MTV:n eli Music Television juontajien olleen Kicki ja Amelia. Eli Amelia olisi näin ollen etsimäsi tummaihoinen pitkä nainen.
Eeva Aarrevaaran kirjoittamassa Perinnerakentajan oppaassa (1995) käsitellään lisärakentamista ja maalaistaloja. Minulla ei ole nyt tilaisuutta tarkistaa, onko siinä mukana kuvallisia malliratkaisuja. Sen sijaan Humberto Cifuentesin teoksessa Puutalon laajentaminen (1979) on 15 kuvitettua malliratkaisua 1 1/2 -kerroksisen ja ns. ruotsalaisen talon laajentamiseksi. Helena Kantolan kirjoittamassa teoksessa Perusparannuksen mallisuunnitelmia (1981) esitetään malliratkaisuja kolmeen viime sotia seuranneen jälleenrakennuskauden tyyppitaloon. yleisperiaatteet ovat sovellettavissa koko pientalokantaamme.
Kysymyksestänne ei käy ilmi, minkälaiseen taloon hirsisiipeä rakennetaan. Teoksessa Peruskorjauksen puurunkotyöt (1987) on myös jonkinlaisia...
Asiaa kannattaa kysyä Yleisradion sivuilta löytyvästä Kysy digi-tv:stä -palvelusta. Se löytyy täältä:
http://www.digitv.fi/WebForm.asp?path=1;4052;7626;3433
Jämijärven kunnan asukastiedot vuodelta 1939 saa varmimmin Jämijärven kunnan kunnalliskertomuksesta, joista on painettu vain vuodet 1934-1938. Tämän saa nähdäkseen kansalliskirjastosta (yhteystiedot: http://www-db.helsinki.fi/cgi-bin/thw/?${APPL}=kirjastot&${BASE}=kirjastot&${THWIDS}=2.42/1216119162_247014&${MAXHITS}=1000&${HTML}=docusup&${THWURLSAVE}=42/1216119162_247014&${TRIPSHOW}=form=1 ).
Jämijärven kunnankirjastosta (http://www.jamijarvi.fi/palvelut/kirjasto ) voi tiedustella muita, painamattomia kunnalliskertomuksia ja niiden saamista kaukolainaksi muualle Suomeen. Jämijärven kunnankirjaston aineistotietokannasta (http://weborigo.pori.fi/jamijarvi/ ) ei löydy kunnalliskertomuksia, mutta silti niitä kannattaa...
Katsoin Frankista http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/ josta löytyy kirjastojen aineistoa. Turun kaupunginkirjastossa on
Beat poets, 1961. Mikäli olet kiinnostunut em. teoksesta, voit pyytää lähikirjastoasi kaukolainaamaan sen.
Ilmestynyt on esimerkiksi:
- Beat voices : an anthology of beat poetry, 1996
- Beat poems (Everyman's library pocket poets) 2002
Erillisiä teoksia beat-runoilijoilta kirjastoissa, on esimerkiksi seuraavilta tekijöiltä: Ginsberg Allen, Kerouac Jack, Corso Gregory .
Muista on tietoa esimerkiksi Oulun kaupunginkirjastosta löytyvässä
teoksessa Penguin book of the beats.
Netissä on sivusto, josta voit etsiä yksittäisiä runoja
http://www.poemhunter.com
Hei!
Valitettavasti joudut vielä odottamaan, kunnes Nuori Montalbano saadaan kirjastoon lainattavaksi. Voimme hankkia kirjaston kokoelmaan aineistoa, jolla on lainausoikeus. Lainausoikeudelliset aineistot tulevat hankittavaksi myöhemmin kuin kauppojen hyllyihin ilmestyy samat elokuvat tai tv-sarjat. Näitä emme voi kuitenkaan kirjastoon hankkia, koska niistä puuttuu lainausoikeus.
Halutessasi voit tehdä hankintaehdotuksen ja varata aineiston itsellesi.
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/acqusition-suggestion
Melinda-tietokannan mukaan virjan viides painos on lainattavissa Centria-ammattikorkeakoulun, Haaga-Helian, Lapin korkeakoulun, Laurea-ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston, Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastoista. Jos tämä uudempi painos käy, voit tilata kirjan oman kirjastosi kaukopalvelun kautta.
Jos ehdottomasti tarvitset neljännen painoksen, voit tilata senkin kirjastosi kaukopalvelun kautta Ruotsissa. Libris-tietokannan mukaan neljättä painosta näkyy olevan ainakin kolmessa ruotsalaisessa kirjastossa. Kirjastot, josta kirjan pitäisi löytyä ovat Högskolan i Halmstad, Linnéuniversitetet, Universitetsbiblioteket Kalmar ja Umeå universitetsbibliotek.
Ota yhteyttä omaan lähikirjastoosi ja pyydä...
Kaikkia kristittyinä itseään pitäviä koskevaa vastausta tuskin voi antaa, mutta ainakin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon näkökulmasta tämä sianlihan syöntikielto kuulunee niiden asioiden joukkoon, jotka tulkitaan historiallisiksi ohjeiksi, ei hengellisiksi määräyksiksi. Kun sianlihan käsittelytekniikka on parantunut 2000 vuoden aikana riittävästi, käyttökieltoon ei ole nähty enää käytännöllistä syytä.
Toisaalta on todennäköistä, että tällainen pragmaattinen asenne on kiistanalainen sellaisen mielestä, joka haluaa tulkita Raamattua kirjaimellisesti. Todennäköisesti myös Suomessa on kristittyjä, jotka lukevat kolmannen Mooseksen kirjan lukua "Puhtaat ja saastaiset eläimet" siten, että saastaisina kiellettyjä ovat mm. kameli, tamaani,...
Tämän A.V. Koskimiehen tekstin on säveltänyt myös Leevi Madetoja ja sen englanninkielisen käännöksen pitäisi löytyä levyn Madetoja, Leevi, säv. : Meet the composer : complete songs for male voice choir. Finlandia Records, p1997. tekstiliitteeestä nimellä The Land of Ten Mighty Streams. Levy on saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1388632__Smeet%20the%20com…
Valitettavasti levytystä ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy. Itse asiassa en löytänyt mitään tietoja laulusarjan levytyksistä, vaikka sitä onkin esitetty eri maissa.
Laulusarjassa tenori on Mandelštamin roolissa, kertoja edustaa Anna Ahmatovaa ja käyttää omaa äidinkieltään. Esim. Venäjällä kertojan roolissa esiintyi Alla Demidova, Englannissa Vanessa Redgrave, Ranskassa Marie Barrault ja Marthe Keller. Nämä tiedot löytyivät Stsedrinin 75-vuotishaastattelusta 27.12.2007 Nevskoje vremja -lehden sivuilta. http://nvspb.ru/stories/rodionshedrinluchshevsegorabot/?version=print
Nuotti on olemassa Schottin julkaisemana,tuotenro ED 9625, tosin sitä ei ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Venäjänkielinen alkuteos on nimeltään Vek moj, zver’...
Sillä, että jokin dokumentti on kotiseutukokoelmassa, ei ole tekijänoikeuden näkökulmasta mitään merkitystä. Digitoinnin luvanvaraisuus riippuu kokonaan siitä, mitä näille kaseteille on taltioitu, samoin se, voiko digitoinnin tuloksia lainata asiakkaille.
Lähtökohtana on, että tavallisella kunnankirjastolla ei ole mitään tekijänoikeuden suojaaman sisällön kopioimisen oikeutta (digitointi on aina kopioimista). Maakuntakirjastoilla on rajoitettu oikeus mm. säilyvyyssyistä valmistaa turvakopioita, mutta näitä kopioita ei saa antaa lainaksi, vaan niitä käytetään kirjaston tiloissa.
Kotiseutukokoelmiin sisältyy usein itse tehtyjä äänityksiä ja kuvataltiointeja, joiden tekijänoikeudellisen suojan selvittäminen voi olla erittäin työlästä ja...
Hei! Heinolasta löytyy Talonrakentajan käsikirja: 7 Muuratut tulisijat vuosilta 2001 ja 2008. Huhtikuussa koko Päijät-Hämeen kirjastojen tietokannat yhdistyivät ja samalla alkuivat seutukuljetukset kirjastojen välillä, joten tämän ansiosta on mahdollista saada myös muualta Päijät-Hämeestä aineistoa Heinolaan maksutta. Esimerkiksi Lahdessa on kyseistä teosta myös tuoreempana painoksena vuodelta 2012.
Ludwig Wittgensteinin Bemerkungen über die Philosophie der Psychologie on julkaistu suomeksi nimellä Huomautuksia psykologian filosofiasta 1 ja 2. Kyseinen katkelma löytyy ensimmäisestä osasta ja kuuluu Heikki Nymanin suomentamana näin:
"Kun ilmeikkäästi lukiessani lausun tämän sanan, se on niin sanoaksemme merkityksensä täyttämä. Voisimme kysyä: "Miten näin voi olla"?" (Sana 'voi' on kursivoitu.)
Wittgenstein, Ludwig: Huomautuksia psykologian filosofiasta 1. (toim. G. E. M. Anscombe ja G. H. von Wright, WSOY, 1988)
Valitettavasti Rolf Ernstin säveltämän ja Aarne Salosen sanoittaman foxtrotin Naantali - Uusikaupunki sanat tai nuotti ei ole saatavilla.
https://finna.fi
https://finna.fi/