Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Voisitko suomentaa mulle Annie Lennoxin No More I Love You’s biisin sanat ? 729 Käännösten laatiminen ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun. Jos laulusta olisi olemassa julkaistu suomenkielinen versio, sitä tietysti etsisimme mahdollisuuksien mukaan, tosin laulujen suomenkieliset versiot eivät välttämättä ole suoria käännöksiä alkuperäisestä sanoituksesta. "No more I love you's" -kappaleesta en löytänyt suomenkielistä versiota.
Ruotsalainen Sally Salmisen Katrina -kirjan filmatisointi on vuodelta 1943, ohjaus Gustaf Edgren. Miksi sitä ei ole esitetty Suomen televisiossa? Kyllä tuosta… 729 Gustaf Edgrenin ohjaaman "Katrinan" Suomen ensi-ilta on ollut 10.10.1943 elokuvateatteri Maximissa Helsingissä. Vuoden 1943 jälkeen elokuvaa ei tosiaan ole esitetty Suomen televisiossa tai uusintana elokuvateattereissa: https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_185823 Syytä on hankala selvittää, mutta se saattaa liittyvä elokuvan esitysoikeuksiin.  Kannattaa laittaa elokuvasta ohjelmatoive Yleisradiolle: https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi  
Minne voisi palauttaa vanhoja eri maiden kolikoita 729 Suomen pankin kirjastosta vastattiin, että Suomen pankki ei tällä hetkellä vastaanota ulkomaisia rahoja. Kannattanee kysyä numismaattisista yhdistyksistä. 
Ovatko ilmaukset kuluttua/päästä tällaisessa yhteydessä länsi- ja itämurteisiin liittyvä ilmaus vai ovatko niiden juuret jossakin muussa asiassa? 729 Kielitoimiston sanakirjassa sana kuluttua määritellään "ajasta: jnk jälkeen, perästä, päästä. Lähdemme matkalle viikon kuluttua." Linkki sanakirjaan Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanasta päästä. " kuluttua, perästä pää (Agr; yl.) ’Kopf; Ende’, johd. ja sijam.: päätä pahkaa; yhtä päätä, täyttä päätä; päästä ’kuluttua, perästä’, päin, (käydä) päinsä, päinvastoin, päinmakuu, päittäin; (pilan) päiten; päistikkaa; ‑päinen: kalju-, terävä-, pienipäinen; päätön, päähine, päihtyä (KPohjanm, paik. hämmurt. PSm), päistyä (Peräp Länsip, paik. Pohjanm), päissään; päihittää (...
Onko viisikko kirjojen kertoja kaikkitietävä- vai hänkertoja? 729 Tutustuin Viisikkoihin hieman uudelleen ja mielestäni niissä täyttyy kaikkitietävän kertojan tunnusmerkit. Kaikkitietävä kertoja on nimensä mukaisesti kaikkitietävä eli tietää kaikkien hahmojen ajatukset. Lyhyellä otannalla Viisikoissa näyttäisi olevan juuri näin, kertoja tietää mitä kenenkin mielessä liikkuu. Viisikot on kirjoitettu hän-muotoon eli vielä tarkemmin kyseessä on kaikkitietävä kolmannen persoonan (hän) kertoja. Vanhoissa klassikoissa onkin monesti käytetty juuri kaikkitietävää kolmannen persoonan kertojaa. Jos Viisikot olisivat pelkkiä hän-kertojallisia kirjoja, niin silloin näkökulma olisi rajatumpi eli tiedettäisiin esimerkiksi vain yhden hahmon ajatukset ja näkökulma olisi hänen.
Mistä löydän nuotit kappaleeseen Daniela. Laulun on levyttänyt ainakin Markku Aro ja Finlanders yhtye? 729 Hei, Finna-tietokannan mukaan Zdenko Runjicin säveltämän, Chrisse Johanssonin suomeksi sanoittaman ja Nacke Johanssonin sovittaman Daniela-laulun nuotti (3-4 sivua) olisi saatavana esimerkiksi Mikkelin kaupunginkirjastossa sekä muutamassa muussa kirjastossa. Nuotin on vuonna 1979 (1980) julkaissut Musiikki Fazer ja se sisältää sanat, melodian, kosketinsoitinsäestyksen ja sointumerkit. Kappaleen alkuperäisnimi on Danijela. Sinulla on mahdollista saada nuotti kaukolainaksi lähikirjastosi kautta. Kaukopalvelu on maksullista toimintaa. Tarkempia tietoja kaukopalvelusta ja nuottien tilaamisesta saat, kun otat yhteyttä lähikirjastoosi.    
Kenen kirjoittama lastenloru: "Äiti kerro satu mulle, vyyhtiä kun pidän sulle. Kerro vaikka viisi kuusi, ollessani kerinpuusi. Oli kerran silkun salkun nuori… 729 Immi Hellénin runo "Äidin apulainen" vastaa kuvausta. Runo alkaa: "Äiti, kerro satu mulle, minä lankaa kerin sulle." Äidin apulainen on nimeltään Erkki. Vanhin löytämäni julkaisu, jossa runo on, on "Walistuksen lasten lehti" vuodelta 1917 (nro 20). Lehdessä kirjoittajaksi on merkitty "I. H." Onnet-tietokannan mukaan kirjoittaja on Immi Hellén. Runo on myöhemmin julkaistu myös ainakin Aukusti Salon kirjassa "Lapsuuden kultamailla : alkukoulun ja kodin lukukirja II" (Otava, 1919) ja Aukusti Salon kirjassa "Uusi aapinen ja lukukirja" (Otava, 1922).   Lähteitä: Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta: https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta Äidin apulainen -runo: Digi.kansalliskirjasto.fi, Walistuksen...
Meillä täällä Suomessa on kuuluja teatterisukuja, esim. Palot, Salmiset, Roineet, Rinteet...jne. Mutta mitä vastaavanlaisia sukuja on ulkomailla, vaikkapa… 729 Englantilaisista näyttelijä perheistä ja suvuista löytyy Wikipedia-artikkeli. Heitä on listattu siinä 161 perhettä. Linkki englanninkieliseen Wikipediaan.Ruotsalaiset ovat ujompia listaamaan julkkiksiaan. Femina-lehden artikkelista löytyi kaksi kuuluisaa näyttelijäsukua Ekman ja Olin. Linkki sivustolle.Filmitietokanta IMDB on listannut maailmanlaajuisesti näyttelijöitä, joiden lapset ovat myös näyttelijöitä. Linkki IMDB:n sivulle.Myös People-lehti on tehnyt samanlaista listausta Hollywood-näyttelijöistä. Linkki sivustolle.
Onko vuoden kevään 1988 tai syksyn 1987 vuoden ylioppilaskokeita erityisesti reaaliaine koetta 729 Kirjastohaulla löytyi tällainen teos: Yo-reaalikoe vuosina 1975-1989 ja edelleen. Offset YM, 1989.Ylioppilastutkintolautakunta ei tekijänoikeussyistä ole julkaissut vanhoja ylioppilaskokeita julkisesti - sen vanhat ylioppilaskokeet sisältävä Examina-verkkopalvelu on tarkoitettu vain opettajille. Eri tekijät (esim. aineyhdistykset) ovat voineet julkaista yo-koekysymyksiä omissa julkaisuissaan, mutta tämä ei ole ollut mitenkään säännönmukaista. Ilmeisesti Ylioppilastutkintolautakunta antaa koekysymyksiä ja vastauksia vain tutkimuskäyttöön, mutta toki sieltäkin voi vielä kysymyksiä tiedustella.Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aika-ajoin kysytty yo-kokeista, kysymykset ja vastaukset löytyvät täältä. 
Olen kuullut joskus leikkimielisen muistopuheen. Sen kohde oli ”Joku Toinen”. Nyt tämä oli kuollut. Syynä oli, että häntä pyydettiin jatkuvasti tekemään työ… 728 Olisiko tämä "Joku muu"-henkilölle sopiva muistopuhe? Joku Muu on poistunut keskuudestamme Järkyttyneenä otimme viime viikolla vastaan tiedon, että yrityksemme kunnioitettu ja arvostettu jäsen, Joku Muu on poistunut keskuudestamme. Jonkun Muun poismeno ei ole korvattavissa. Hän on ollut yrityksemme kantavia voimia jo vuosikymmeniä. Hän teki aina paljon enemmän yhtiön hyväksi kuin hänen osalleen kohtuudella olisi kuulunut. Aina kun tehtävä, joka piti hoitaa, projekti joka piti vetää, työryhmä, joka kaipasi sihteeriä tai joku kiireellinen, tärkeä työ, oli kaikkien huulilla heti sanat: "Eikö Joku Muu voisi mennä?" On yleisesti tiedossa, että Joku Muu oli yhtiön historian ahkerimpia jäseniä. Aina kun tarvittiin vapaaehtoisia, kaikki...
Mitä tarkoittaa sanonta ”kuhan on hänessään”? Ymmärrän sanonnan käyttöyhteyden ”ei se niin tarkkaa ole”, mutta mitä tarkoittaa, että jokin asia on ”hänessään”? 728 Kielikello : kielenhuollon tiedotuslehti 3/1990 Irmeli Pääkkönen: Onko ihminen aina hän; onko hän aina ihminen? "Ihminen ei siis ole aina hän. Mutta on totta toisinkin päin: hän-sanaa käytetään joskus muusta kuin ihmisestä.  Tavallisessa puhekielessä hän saattaa kohdistua viittaamaan sellaiseen asiaan, jota pidetään vähämerkityksisenä  tai ainakin epämääräisenä: sanomme tiedä häntä, kukapa hänen tiennee. Jossakin päin Itä-Suomessa olen lapsuudessani  kuullut sanottavan summittaisuuden ilmauksena koha hää o hänessä, siis jossakin siellä päin, ei hyvin tarkkaan kohdalleen aseteltuna,  esimerkiksi taitamaton parsimus sukan kantapäässä tai koristekiehkura täytekakun päällä". Toivo Lyyra kirjassaan Tolkku - karjalaista...
Onko tutkittua tietoa keskiajan eurooppaliasista kansainvaelluksista? Miksi eri kansat lähtivät liikkeelle? 728 Kansainvaelluksia on historiassa useina eri aaltoina. Suurin niistä ajoituu Rooman valtakunnan loppuvuosiin ja keski-ajan alkuun.  Tutkittua tietoa on tarjolla monissa historiankirjoissa esim. Edward Gibbon:Rooman valtakunnan rappio ja tuho. 2. osa. Luvut XVII - XXVI tai Grimberg:Kansojen hisoria osa 7 Vesa Jaakkola tiivistää hyvin kansainvaellusten syitä Salon Seudun Sanomissa 29.9.2015: " Kirjoitetussa historiassa varsinaiset kansainvaellukset ajoittuvat kahdelle kaudelle: ensin 3:nnelle – 5:nnelle vuosisadalle ja toinen kaudelle 500 – 900. Sen jälkeenkin monet kansat ovat siirtyneet alueilta toisille moniin suuntiin, useista syistä. Pakottavista syistä kuten sodista on seurannut pakolaisuutta. On toisaalta tavoiteltu parempaa...
Mistä on Dostojevskin sitaatti, "ilman puhdasta sydäntä ei täydellistä tietoisuutta synny" 728 Kysymyksen Dostojevski-sitaatti on romaanin Kirjoituksia kellarista I osan luvusta XI: "Te kerskailette tietoisuudellanne mutta te epäröitte vain, sillä vaikka teidän järkenne toimiikin, sydämenne on irstauden synkentämä, ja ilman puhdasta sydäntä ei täydellistä, oikeaa tietoisuutta synny." (suomennos Esa Adrian)
Minulla olisi dvd ja bluray leffoja ja sarjoja, jotka haluaisin lahjoittaa kirjastolle. Ottaako kirjasto vastaan vai lahjoitanko ne johonkin muualle? 728 Kirjasto ei voi ottaa vastaan elokuvalahjoituksia, sillä lainattavilla elokuvilla tulee olla hankittuina myös erilliset lainausoikeudet. Kuluttajamyynnissä olleilla elokuvilla näitä ei ole. Kiitos ajatuksesta!
Millainen oli Kansanhiihtosysteemi1950-luvun lopulla? Millaisia kannustuspalkintoja lapser saivat suoritusten keräämisestä? 728 Katsoin Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä ja aikakauslehdistä artikkeleita kansanhiihdosta. Muutamassa jutussa käsitellään kansanhiihtoa, mutta palkinnoista ei ole mainintaa. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot Ylen Elävässä Arkistosta löytyy kuntoliikunnan uranuurtaja Frans Saastamoinen haastattelu, jossa hän kertoo kansanhiihdosta.
Me pojanklopit tehtiin n. 70 vuotta sitten ruutia. Valmistusaineet salpietari, hienoksi jauhettu puuhiili ja apteekista (?) ostettu ”hekapitti”. Muistaakseni… 728 Kyseessä oli ilmeisesti Fekabit-niminen rikkaruohomyrkky, ks. https://www.heimovanhin.fi/3-osa-omatekoiset-raketit/https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=fekabit&startDate=1940-01-01&orderBy=RELEVANCE 
Vuosia sitten kuulin biisin, jossa laulettiin jotain seuraavaa:"...hirvipari suolle meni, hirviparin kiima eli...Sinä lähdit pois" tms. Tyyliltään voisi olla… 728 Laulu on Arja Saijonmaan vuonna 1969 levyttämä "Kuumana kesänä kuudestoista tammikuuta" (tai "Kuumana kesänä 16. tammikuuta"). Sen on säveltänyt Esko Linnavalli ja sanoittanut Jukka Virtanen. Laulu alkaa: "Toissa vuonna kuudestoista tammikuuta lumi suli kesken hiihtoretken". Laulun sanoitus sisältyy Jukka Virtasen kirjaan "Omat ja käännetyt" (Paasilinna, 2011, s. 39). Kirjan mukaan laulu on elokuvasta "Pohjan tähteet" (tai "Pohjantähteet"), mutta sitä ei mainita Elonetin kuvailutiedoissa (https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_117783?imgid=1).Laulu on julkaistu singlenä, jonka A-puolella on Saijonmaan esittämä laulu "Mies" (Scandia KS817, 1969). Fennon (https://fenno.musiikkiarkisto.fi) mukaan laulu on julkaistu myös c-...
Mistä kirjakaupasta saisin (August Bebel) Nainen ja sosialismi -kirjan? 728 Kirjaa ei saa kirjakaupoista (lähteenä FinnBooks-cdrom = kirjakaupoista saatavana olevat kirjat), mutta sitä kannattaa kysellä antikvariaateista. Kirjan saa lainaksi Helsingin kaupunginkirjastosta, katso aineistotietokanta http://www.libplussa.fi/.
Mistä eri lähteistä löytyisi tietoa Raija Orasesta? Kaikki mahdolliset lähteet ovat hyväksi! 728 Voit etsiä tietoja Raija Orasesta netistä esim. Googlen kautta http://www.google.fi/ kirjoittamalla hakusanaksi "raija oranen". Kirjailijan kustantaja on Gummerus. Kustantajan antamia tietoja voit lukea osoitteesta http://www.gummerus.fi/ BTJ Kirjastopalvelun julkaisemissa teoksissa Kotimaisia nykykertojia (1997) ja Kotimaisia naisviihteen taitajia (1999) on lyhyehköt artikkelit Orasesta.
Kuulin huhua että yhdysvallat olisi poistaneet salausmenetelmänsä käytöstä. Mistä voisi saada asialle varmistuksen tai lisätietoja? 728 Salausmenetelmistä ja niiden käytöstä löytyy tietoa Viestintäviraston sivuilta osoitteesta http://www.ficora.fi/index/palvelut/palvelutaiheittain/tietoturva/salau… Voit lähettää kysymyksesi Viestintävirastoon. Viestintäviraston asiakaspalvelu on avoinna viraston aukioloaikoina arkisin klo 8.00 - 16.15. Puhelinnumero on (09) 6966 500, http://www.ficora.fi/ .