Kaivattu kirja lienee saksalaisen naturismin merkkihenkilöihin kuuluvan Richard Ungewitterin Alastomuus historiallisessa, terveydellisessä, siveellisessä ja taiteellisessa valaistuksessa.
Laura Latvalan Pikku-Marjan eläinkirjasta runoa ei valitettavasti löytynyt. Kahdessa eri kirjoittajan runossa esiintyy Tauno ja toisen tekijän runossa varsa nimeltä Lento. Hilja Haahden runossa Niityllä kokoelmasta Tauno ja Tellervo kerrotaan niityllä laukkaavasta varsasta ja Taunosta. Martti Korpilahden runossa Pienen varsan laulu on varsa nimeltä Lento. Nämä runot löytyvät Tuula Korolaisen ja Riina Tuluston kokoamasta Pieni aarreaita 3;Runoaitta. Kyseistä runoa en valitettavasti löytänyt. Runon alkuperää voisi kysyä esim. Suomalaisen kirjallisuuden seuralta tai tuntisiko joku palstamme lukijoista runon.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1077689__Spieni%20runoaitt…
http://www.finlit.fi/
Opastettuja norpparetkiä tehdään pääasiassa touko- ja kesäkuussa, jolloin on suurin todennäköisyys nähdä saimaannorppa.
Norppamatkat järjestää yön yli kestäviä retkiä esitteensä mukaan myös heinäkuussa.:
http://koti.suursaimaa.com/juhata/norppamatkat/matkaindex.htm
Myös muun muassa nämä yritykset järjestävät opastettuja norpparetkiä:
http://www.oravivillage.com/fi/Aktiviteetit/Kesa/Safarit-ja-norpparetket
http://www.goexperience.fi/aktiviteetit/Norpparetki.php
http://www.lakelandgte.fi/norpparetket/
Helsingin kaupungin katuosastolla tunnetaan Helsingin katujen nousut ja laskut. Sieltä vastattiin, että Porthaninkadun kaltevuusprosentti vaihtelee 5,5 % – 6,3% välillä. Kaupunkikaduissa on hyvin harvoin yli 10 % nousuja.
Tilastokeskuksen sivuista löytyy tilastollinen tieto Suomessa kuolleista henkilöistä. Tiedon kuolleista henkilöistä esimerkiksi Väestörekisterikeskuksen Osoitepalvelupuhelimesta puh. 0600 0 1000. Tieto voidaan saada myös ottamalla yhteys maistraattiin (yhteystiedot osoitteesta maistraatti.fi). Listaa kuolleista helsinkiläisistä henkilöistä ei anneta.
Tilastokeskus:
http://www.tilastokeskus.fi/meta/til/kuol.html
Väestörekisteri:
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/default.aspx
Espoossa (sekä Kauniaisissa ja Vantaalla) luokan perässä olevat kirjaimet ovat yleensä pääsanan kolme ensimmäistä kirjainta. Eli yleensä tekijän sukunimen kolme ensimmäistä kirjainta.
Kirjan kielen voi varmistaa klikkaamalla Helmet-haun vasemmasta palkista hakurajoitteeksi suomi tai katsomalla kirjan tietoja niteiden alla.
Tervetuloa seikkailemaan Espooseen.
Keskisuomalainen on luettavissa Helsingissä Pasilan, Kallion, Itäkeskuksen, Malmin, Rikhardinkadun, Töölön ja Vuosaaren kirjastoissa sekä Kirjasto 10:ssä. Säilytysajat vaihtelevat kirjastoittain. Pisimpään (kolme kuukautta) lehden vanhoja numeroita säilytetään Pasilan kirjastossa.
Espoossa Keskisuomalaista voi lukea Sellon ja Tapiolan kirjastoissa. Vantaalla lehti tulee Martinlaakson, Myyrmäen ja Tikkurilan kirjastoihin.
Säilytysajat voi tarkistaa Helmet-luettelosta.
Keskisuomalaista voi lukea Helmet-kirjastoissa myös ePress-palvelun kautta. Palvelua voi käyttää kirjaston asiakaskoneilla tai langattomasti omilta tai kirjaston mobiililaitteilta kirjaston langattomassa verkossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.epress.fi/
http://www....
Muinaisuutemme jäljet on tuore yleisesitys esihistoriastamme ja keskiajasta. Se painottuu arkeologiseen tutkimukseen mutta sivuaa myös uusinta kielitieteellistä tutkimusta. Teos on julkaistu 2015.Kielitieteellinen yleisesitys Suomen esihistoriasta on jo 20 vuotta vanha Häkkinen: Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa vuodelta 1996.Arkeologian tutkimusmenelmiin voi tutustua vuonna 2014 ilmestyneessä kirjassa Johdatus arkeologiaan.
Kolme muistojen kapsäkkiä on valmiina ja on niitä enemmänkin tulossa. Eli nämä kolme ovat ihan normaalisti lainattavissa. Ne ovat: vanhan tawaran kapsäkki, "kun minä olin pieni" -kapsäkki sekä pula-ajan kapsäkki. Löytyvät ihan Kyydistä hakemalla. Jos tarvitset tarkempaa tietoa sisällöistä ota yhteyttä kirjastonhoitaja Raija Hasuun puh.0206155786 tai raija.hasu@kouvola.fi
Kirjastokimpalla viitataan kunnan- ja kaupunginkirjastojen väliseen yhteistyöhön, jonka tavoitteena on hyödyttää alueen kirjastoja ja asiakkaita. Yleensä kaikki kirjastokimppaan kuuluvat kirjastot käyttävät samaa kirjastojärjestelmää ja samalla kirjastokortilla voi lainata teoksia kaikista kimppaan kuuluvista kirjastoista. Tällä hetkellä Suomessa on yhteensä 30 kirjastokimppaa. Kirjastokimppoja ovat esimerkiksi Varsinais-Suomen alueella sijaitseva Vaski-kirjastot sekä pääkaupunkiseudulla sijaitseva HelMet-kirjastot. Kaikki kirjastot eivät kuitenkaan kuulu kirjastokimppoihin. Esimerkiksi Someron, Kirkkonummen ja Sotkamon kirjastot eivät kuulu mihinkään kirjastokimppaan.
Ajankohtaisin tieto kirjastoista ja kirjastokimpoista löytyy kirjastot....
Tommy Tabermannin runoudesta ei löytynyt tutkimuksia. Mainitsemasi pro gradu -työ koski hänen romaaniaan Suudelma (Sinikka Heikkinen: Luokkaankuulumispoikkeamat Tommy Tabermannin romaanissa Suudelma, Tampereen yliopisto, 1984). Lyhyt Ritva Haavikon esittely hänen runoudestaan löytyy teoksesta "Miten kirjani ovat syntyneet 4: Virikkeet, ainekset, rakenteet" (2000), samoin Helena Saariston toimittamasta kirjasta "Suomalaisia nykylyyrikoita" (1986).
Lehtiartikkeleita hänestä löytyy jonkin verran, esim. Turun kaupunginkirjaston käsikirjaston kirjailijalehtileikkeistä sekä myös CD-ROM-artikkeliviitetietokannoista Aleksi ja CD-Kati.
Internetistä löytyy myös henkilötietoja ja haastatteluita Tabermannista, esim. http://www.tommytabermann.net/ ja...
Valitettavasti tätä Matti Mikkolan ja Eppu Kososen säveltämää ja Paula Vesalan sanoittamaa laulua Sydän vähän kallellaan ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina, joten ainoa keino voi olla yrittää kysellä sitä suoraan tekijöiltä tai kustantajalta (Warner).
Heikki Poroila
Voisit soveltaa kirjastojen luokitusta yksinkertaistaen. Luokituskaaviot ovat verkossa käytettävissä, esim. yleisten kirjastojen luokitus http://finto.fi/ykl/fi/. Minusta näyttäisi siltä, että sinulla on jo hyvä järjestys tuossa kysymyksessäsi valmiiksi ajateltuna: runot, proosa, elämäkerrat, uskonnollinen kirjallisuus, dekkarit, matkakertomukset, valokuvateokset. Kotikirjastosi sinun kannattaa järjestää oman näkemyksesi mukaan, aihepiirit jaoteltuna niin, että ne ovat mielestäsi loogiset ja hyvin valitut, niin, että löydät kirjat helposti. Aiheen mukaisesti järjestät sitten vielä tekijän mukaan aakkosiin.
Ainakin parilla verkossa toimivalla antikvariaattisivustolla on myynnissä lautapelejä. Alla linkit näihin:
https://www.antikvaari.fi/tuotteet_uusimmat.asp?tryhma=59
https://www.antikvariaatti.net/kerailyesineet/pelit?q.type=7&q.category=658&q.seller=&q.language=&q=&sort=newest
Sivujen kautta löytyvät tiedot peliä myyvästä antikvariaatista, jonne voi pelin myynnistä ottaa yhteyttä.
Olisikohan kyseessä ehkä Oiva Paloheimon runo Kadonnut enkeli kokoelmasta Vaeltava laulaja? Siinä runon kertojaminä muistelee lapsuuttaan ja häntä niityllä joka puolelta saartaneita voikukkien untuvapalloja. Yhtä sellaista katsellessaan hän näkee untuvapallon takana pojan, "ikäänkuin / minä itse olisin siinä / noin maannut hymyssäsuin". Kertoja puhaltaa pallon hajalle ja poika katoaa. Toisen pallon luona hän näkee pojan taas, nyt itkuisena. "Hänen silmänsä rukoilivat: / Älä puhalla, oi et saa, / joka ainoa särkyvä pallo / sun sydäntäs haavoittaa." Runon minä hajottaa tämänkin pallon; poika on jälleen poissa eikä tule enää. "Mitä tehnyt mä olinkaan. / Yhä etsin kyynelsilmin / hänen hyviä kasvojaan."
Kysymyksesi liittyy tietokonepeleihin ja yksittäisiin peliohjeisiin, joihin kannattaa etsiä neuvoa netistä löytyvistä keskustelufoorumeilta.
Näitä ovat esim. http://www.suomipelit.com/index.php?c=keskusteluaiheet&id=2&s=1, http://www.peliplaneetta.net/keskustelut/, http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=105
Myös Makupalat -linkkikirjastosta löytyy laajalti linkkejä erilaisiin pelisivustoihin, http://www.makupalat.fi/
Valitettavasti Wallace Stevensin runon 'Notes toward a supreme fiction' suomennosta ei löytynyt. Se ei sisälly Jukka Kemppisen suomentamaan kokoelmaan 'Tämän ilmaston runot'. Runoa ei mainita myöskään Lahden kaupunginkirjaston kokoamassa käännösrunojen tietokannassa, jossa on tiedot useista muista Stevensin eri antologioissa tai Parnassossa julkaistuista runoista.
(http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…)
Sitä on yksi kappale pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen (eli HelMet-kirjastojen)kokoelmissa. Kyseinen kirja löytyy Pasilan kirjavarastosta. Sen voi käydä hakemassa sieltä tai sen voi varata itse www.helmet.fi:n kautta. Myös kirjaston henkilökunta tekee pyydettäessä varauksen. Kirja toimitetaan asiakkaan pyytämään HelMet-kirjastoon.
Kirja on Kirjapajan kustantama.
