Molempien Kemijokien suussa sijaitsee Kemi-niminen kaupunki. Vienan Kemi mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran 1400-luvulla, Suomen Kemi 1300-luvulla. Molemmat ovat siis hyvin vanhoja.Suomen murteiden sanakirjan mukaan kemi tarkoittaa mm. kenttää tai niittyä. Vienan Kemin nimi on venäjäksi Кемь (Kem), mistä voisi ehkä päätellä, että nimen taustalla ei ole sama murresana kuin Suomen puolella.Lisätietoa:https://fi.wikipedia.org/wiki/Kemi_(Viena)https://fi.wikipedia.org/wiki/Kemin_historiaKemi Suomen murteiden sanakirjassa
Lyhenne pod tulee sanoista print on demand, mikä tarkoittaa tarvepainatusta. Edition tarkoittaa painosta. Kyseessä on siis kirja, jota on painettu sillä hetkellä tarvittu määrä. Esimerkiksi Wikipediasta löytyy lyhyt katsaus mm. tarvepainatuksen eduista: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarvepainatus.
Samantapaiseen kysymykseen on vastattu viime vuonna, eikä tilanne vaikuta tästä valitettavasti muuttuneen. Yksittäisiä kirjoja voi ostaa ja ladata lukulaitteelle useilta eri tahoilta (esim. https://www.ellibs.com/fi/, https://www.adlibris.com/fi/kampanja/e-kirjat, https://www.suomalainen.com/collections/e-kirjat. Sen sijaan Suomessa toimivista kuukausimaksullisista e-kirjapalveluista mikään ei tarjoa mahdollisuutta lukea e-kirjoja lukulaitteilla. Storytelin kirjoja tosin voi lukea heidän omalla Storytel Reader -lukulaitteellaan, mutta sen valmistus on lopetettu (https://support.storytel.com/hc/fi/articles/13875414424732-Miksi-Storytel-Readerin-valmistus-lopetetaan). Myöskään kuntien yhteisen E-kirjaston aineistoja ei ole...
Valitettavasti emme onnistuneet selvittämään laulun tekijää tai esittäjää.
Tunnistaisikohan joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon esittäjästä voi kirjoittaa tämän vastauksen perään kommenttina.
Varhaisin auton suunnanosoituslaite oli tiettävästi J. B. Freemanin vuonna 1893 auton perään asentama rulla, johon kytketyn narun avulla se saatiin näyttämään sanoja "stop", "vasemmalle" ja "oikealle". Tätä seurasivat erilaiset mekaaniset varret, jotka työntyivät ulospäin vastaavalle puolelle autoa kuin kuljettaja siirsi säätövipua. Vuoteen 1905 mennessä tällaiset semaforit olivat muuttuneet pneumaattisesti toimiviksi ja itsepalautuviksi F. Bergerin keksinnön mukaisesti.
Kolme vuotta myöhemmin italialainen Alfredo Giansanti Barrachini käytti erillisiä semaforivarsia, jotka oli valaistu sisäpuolelta sähkölampuilla. Vaikka hän alun perin käytti varsia vaijereilla, niissä oli mahdollisuus myös sähkön avulla tapahtuvaan nostoon. Vuonna...
Kyseessä on ilmeisesti Karhunlapset-kappale. Kappaleen sanat löytyvät esimerkiksi Lauluaarteiden kirja -nuottikokoelmasta. Kappale löytyy myös nuottikokoelmista: Lasten toivelaulukirja, Iloinen lauluretki: päiväkerholauluja ja -leikkejä 2, Lasten kultainen laulukirja 1 sekä Antila: Tule leikkimään.
Viron kielessä ei ole äng-äännettä. N-kirjainta seuraava g lausutaan k:ksi. Ääntämisohjeita löytyy esim. Ylen sivuilta:
Ääntäminen | Kielet | Oppiminen | yle.fi
On koko joukko eri lauluja, joiden nimi on Jos sinut saan.
On Olavi Virran esittämä laulu, joka on käännös kappaleesta Be My Love (säv. Nicholas Brodzsky, suom. Kaarlo Valve). Sama sävelmä tunnetaan myös Saukin suomennoksena nimellä Rakkahin, ja tämä versio on nuottina mm. kokoelmassa Suuri toivelaulukirja 9.
Nuotin saatavuus Outi-kirjastoista
Mitään muista hakuun tarttuneista Jos sinut saan -laulusta ei valitettavasti ole julkaistu nuottina:
- Reino Markkulan sävellys ja Saukin sanoitus, levyttänyt mm. Four Cats (1965) ja Esa Nieminen (1994). Laulun alkusanat ovat Jos kuu katoaa.
- Simo Silmun sävellys ja sanoitus, levyttänyt Yölintu-yhtye (2007).
- Jukka Kilposen sävellys ja sanoitus. Esittäjä on Loikkarit-yhtye (1995).
- Beni...
Aarne Saarinen selvittää isänsä kansalaissodan aikaisia vaiheita muistelmissaan seuraavasti:
"Viidettä vuottaan käyvän pojan maailmaa ei synkennetty kertomuksilla kansalaissodan tapahtumista, ja vasta vuosia jälkeenpäin sain tietää – ja ymmärsin – että isäni oli siirtynyt muiden punapakolaisten joukossa Neuvosto-Venäjälle. Sieltä hän palasi pian takaisin ja joutui lyhyeksi ajaksi vankileirille."
Kansalaissodan alkaessa Saariset asuivat Säkkijärvellä, minne lyijykaivoshanke oli tuonut kivenhakkaaja Armas Saarisen perheineen Helsingistä. Kun Armas Suomeen palattuaan vangittiin, Aarne, hänen isosiskonsa Impi ja kolmatta lastaan odottava Mari-äiti palasivat Helsinkiin. "Muistan, ettei isä ollut matkalla mukana", Aarne kertoo.
Jo...
Heimo on kansatieteessä tarkoittanut sukujen tai klaanien ryhmää, joita yhdistää naapuruus, kieli ja kulttuuri. Käsitettä kuitenkin pidetään laajalti vanhentuneena, ja tutkimuksessa sen (samoin kuin rodun) onkin korvannut etnisen ryhmän käsite. Etnistä ryhmää luonnehtivat muun muassa yhteinen alkuperä ja kulttuuri, ryhmäidentiteetti ja muista etnisistä ryhmistä poikkeava elämäntapa. Heimo-termiä ei nykytutkimuksessa enää käytetä.
Saamelaiset on yksi kansa, joka elää neljän kansallisvaltion alueella ja puhuu yhdeksää eri saamenkieltä.
Saamelaisia on vanhemmassa kirjallisuudessa jaoteltu eri ryhmiin muun muassa kulttuurin, kielen ja perinteisten elinkeinojen mukaan, ja on puhuttu esimerkiksi metsälappalaisista, porosaamelaisista,...
Ilmeisesti nimellä ei ole syvempää merkitystä. Sanaleikki syntyi Kaurismäen ja Antti Lindqvistin keskustelussa, ja nimi innosti tekemään elokuvan. Kaurismäki väitti aikoinaan pyrkivänsä elokuvassa järjettömyyden kohottamiseen taiteeksi. Luultavasti nimi on osa elokuvan laskelmoitua järjettömyyttä.Lähteet:https://seura.fi/tv/calamari-union-komedia-sai-alkunsa-ja-nimensa-sanaleikittelysta/https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_100394
Oulun kaupungin kirjastosta löytyy teos "In-line-skating, the skills for fun and fitness on wheels" (Mark Powell ja John Svensson). Teoksessa neuvotaan mm. käännöksiä, liukumista jne ja ainakin kappaleessa 10 käsitellään aiheita "tricks and dance".
Oulusta löytyy myös teos "1st in-line" (Mark Heeley), jossa on kappale "specialist skating". Mikäli olet jo nämä vaihtoehdot tarkastanut, kannattaisi varmaankin etsiä internetin eri hakupalveluista (Alta Vista, Lycos, Excite, Infoseek) tietoa hakusanoilla blading, rollerskating, roller blading, tricks, artistic roller skating. Varsinaisen temppuiluun erikoistunutta teosta en löytänyt ainakaan pääkaupunkiseudun kokoelmatietokannasta.
Äiti Teresasta eli Agnes Gonxha Bojaxhiusta löydät tieto seuraavilta internetsivuilta:
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19970907/vapa/970907va01.ht… ,
http://tiira.cedunet.com/koulut/euralukio/uskonto/ue2/teresa/teresa.html . Äiti Teresasta on kirjoitettu myös useita kirjoja: Spink, Kathryn: Äiti Teresa , Porter, David: Äiti Teresa- varhaiset vuodet, Le Joly, Edward: Äiti Teresan salaisuus. Näiden kirjojen saatavuuden ja lisää kirjoja aiheesta voit katsoa Plussa-ainesitotietokannasta http://www.libplussa.fi/.
Luonnontieteellistä kirjoista tai sanakirjoista en löytänyt vasarasimpukan latinankielistä nimeä. Netissä
osoitteessa: http://www.fmnh.helsinki.fi/users/haaramo/Metazoa/Protostoma/Mollusca/B… vasarasimpukat ovat malletiidae.
Lisäksi kirjassa The Encyclopedia of Shells löytyy vasarasimpukoista seuraavat tiedot:
Family MALLEIDAE
Genus MALLEUS Lamarck
Malleus albus Lamarck (White Hammer Shell)
Malleus malleus Linnaeus (Black Hammer Shell)
Kyseisessä kirjassa on kuvia ja muutakin tietoa vasarasimpukoista.
Hei,
Kirkkonummen kunnankirjastosta löytyy ruotsinkielinen elämäkertateos: STOLPE, SVEN: JEANNE D'ARC. Lyhyet henkilötiedot löytyvät esimerkiksi seuraavasta teoksesta: NENONEN: Historian suursanakirja, 1998. Laajempia artikkeleita löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
1. OTAVAN SUURI MAAILMANHISTORIA : OSA 9, ss. 99-109
2. GRIMBERG : KANSOJEN HISTORIA : 9, ss. 391-416
3. OTAVAN SUURI ENSYKLOPEDIA : 3, s. 2367
4. COLE : MATKAOPAS HISTORIAAN : RANSKA, ss. 68-70
5. THE NEW ENCYCLOPAEDIA BRITANNICA... : MACROPAEDIA 10, ss. 225-228
Muistakin yleistietosanakirjoista löytyy tietoja Jeannesta, mutta näillä pääset jo varmaan hyvin alkuun. Kaikki yllä olevat kirjat kuuluvat Kirkkonummen kirjaston kokoelmiin.
Helsingin seudun kirjastoista...
Polkupyörän historiasta löytyy tietoa mm. teossarjasta TEK Tekniikan tietokeskus osa 6, sivulta 35 alkaen. Suomen historiasta löytyy tietoa teoksesta Kuva, Heikki: Kaksipyöräisten vuosisata-- polkupyörä- ja mopediteollisuuden ja -kaupan vaiheet Suomessa, ilm.1988, 416 s. Näiden teosten saatavuuden pääkaupunkiseudulla näet nettiosoitteessa
http://www.helmet.fi/ .
Leosta ei tosiaankaan ole kyse. Tolstoi, johon viitataan ”Jevgeni Oneginin” neljännen laulun 30. säkeistössä, oli pietarilainen mitalitaiteilija, kuvanveistäjä ja taidemaalari Fjodor Petrovitš Tolstoi (1783 – 1873). Runoelman selityksissä sanotaan, että Puškin arvosti häntä suuresti. Venäjänkielisessä alkutekstissä puhutaankin ”Tolstoin ihmeitä tekevästä siveltimestä”.
Tietoja Googlesta löytyy sivuilta Kaikki Googlesta http://www.google.fi/intl/fi/about.html
Siellä kerrotaan, että Googlen hakemisto käsittää yli miljardi url:ia,
http://www.google.fi/intl/fi/why_use.html
Googlelle voi esittää myös lisäkysymyksiä, yhteystiedot http://www.google.fi/intl/fi/contact/index.html .
Sitä, miten paljon maailman informaatiosta löytyy Internetistä on mahdoton arvioida. Googlen indeksoimien sivujen määrä on todella suuri, mutta en usko, että kukaan pystyy laskemaan, kuinka paljon maailmassa on yhteensä informaatiota yleensä painetussa, suullisessa taikka muussa muodossa.
Valitettavasti Helmet-haussa vanhaa listaa ei säilytetä, vaan uusi uutuusluettelo tulee aina edellisen päälle. Helmet-haun voi järjestää uusimmat listauksessa ensimmäiseksi, toivottavasti näin löydät jotain uutta kiinnostavaa.
Asiakassähköposteja lähettävässä Portalifyssä on mahdollisesti ollut elo-syyskuun vaihteessa häiriöitä, postia on ollut tuolloin jumissa. Pahoittelumme teknisestä viasta aiheutuneesta häiriöstä.
