Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilla on tietoa vuotuisjuhlista ja nuuttipukeista http://www.finlit.fi/tietopal...utti.htm Parhainta kuvitettua tietoa Nuutista löydät teoksesta Bregenhöj, Carsten: Nuutti: suomalainen karnevaali.
Ensimmäiset suomalaiset äänilevyt tehtiin Pietarissa 1901, kun Mooses Putron johtama suomalainen kuoro tallensi lauluja mm. Sibeliuksen Isänmaa. Seuraavana vuonna Aino Ackte levytti Pariisissa. Ensimmäinen levytys Helsingissä oli 1904, kun Will Gaisberg levytti Adolf Lindforsin lausumia otteita Molieren Luulosairaasta. Samana vuonna Yleisradion toimittaman sivuston Kansallinen äänigalleria http://194.252.88.3/radioarkistoweb.nsf/sivut/levysto mukaan ensimmäisen äänilevyn Helsingissä teki Pasi Jääskeläinen ja levy oli Tammerkosken sillalla.
lähteet: Pekka Gronow: Äänilevyn historia (WSOY 1990)
Otavan iso musiikkitietosanakirja, osa 5 (1979)
Ensimmäinen kirjastokortti Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoihin (HelMet-kirjasto) on maksuton. 3-vuotiaalle voi hankkia oman kirjastokortin. Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu alle 15-vuotiaan kirjastokortilla.
Valitettavasti Helmet-haussa vanhaa listaa ei säilytetä, vaan uusi uutuusluettelo tulee aina edellisen päälle. Helmet-haun voi järjestää uusimmat listauksessa ensimmäiseksi, toivottavasti näin löydät jotain uutta kiinnostavaa.
Perinteinen yrityshakemistomme on nimeltään "Sininen kirja", ja se on nykyisin myös Internetissä osoitteessa www.suomenyritykset.fi
Voit hakea esimerkiksi sanalla "maahantuontia" tai klikkaa Toimialat -painiketta.
Voit mennä kannettavan kanssa Helsingin kaupunkirjaston Kohtaamispaikkaan, joka on tietokoneiden käytön neuvonnassa paras paikka. Voit ottaa yhteyttä myös netin kautta: http://www.hel.fi/hki.Kirjasto/fi/Etusivu.
Kohtaamispaikan osoite: Lasipalatsi, Mannerheimintie 22-24, 2 krs.
Helmet-sivustolla on toiminto, jonka avulla voi valita uuden pin-koodin kadonneen tilalle. Kirjoittamalla kirjastokortin numeron sivun https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin -lomakkeeseen, asiakas saa sähköpostiinsa linkin, jonka kautta pääsee vaihtamaan salasanan. Toiminnon käyttö tietysti edellyttää sitä, että asiakas on ilmoittamut sähköpostiosoitteensa kirjastolle. Sinä et voi käyttää tätä toimintoa siksi, että et ilmeisesti ole käyttänyt kirjastokorttiasi pitkään aikaan ja tietosi ovat siksi pudonneet rekisteristämme. Saat tietenkin uuden pin-koodin ja halutessasi uuden kirjastokortinkin heti, kun tulet kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa johonkin Helmet-kirjastoon. Uusi kortti ja uusi pin-koodi ovat maksuttomia.
Runo voisi olla Zacharias (Sakari) Topeliuksen runo Reippaat pojat. Tämä pitkä runo alkaa näin:
"Ma sanon pilttiraukaks sen,
ken talvet tutisee
ja tuulahduksen tuntien
jo turkkiin turvailee
ja jota aina yskittää,
kun Pohjolass' on raitis sää"
Runo löytyy mm. näistä kirjoista:
- Kansakoulun lukukirja 1 (1927)
- Kansakoulun runokirja (1917)
- Kotipiirin kirja : lukukirja ylemmän kansakoulun ensimäistä ja toista lukuvuotta varten (1921)
- Lukemisto Suomen lapsille 1 (1933)
Muut kirjat löytyvät alla olevan Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=4&PBFORMTYPE=010…
Pyhäjoen kirjastossa on vain teos Kelttiläisiä rukouksia:
Polku jota kuljen: http://pyhajoki.verkkokirjasto.fi/ Tuon...
Olisikohan kyseessä Liisa Komosen: Viisaat sukset. Tarinassa seikkailee Aslak ja lopussa on hieman surullinen. Jyväskylän kirjastosta löytyy tällä hetkellä vuoden 1956 painos. Tämän voi varata seutuvarauksena muihin Keskikirjastoihin. Kirjasto ei myy tätä teosta, mutta esim. Huuto.netissä näyttää olevan tällä hetkellä kaupan muutama kappale.
Kirjastojen tarjoamat palvelut, kuten kysymäsi sunnuntaiaukiolo, viedään Helmet-kirjastojen Helmet.fi-sivuille Kirjastotietokannan hallintaliittymän kautta. Palvelut ovat joko aktiivisia tai ei-aktiivisia. Kirjastot avoinna sunnuntaisin on palvelu, joka on useimmissa kirjastoissa voimassa vain talviaukiolon aikaan (elokuun puolivälistä toukokuun loppuun). Kesäisin ei Helsingin kirjastoista ole avoinna kuin Kirjasto 10. Rikhardinkadun kirjasto on unohtanut muuttaa palvelun ei-aktiiviseksi kesän ajaksi.
Tarkoitat ilmeisesti Helsingin Hakaniemessä sijaitsevaa Metallitalona tunnettua rakennusta, jossa sijaitsee Metallityöväen Liiton toimisto? Itse rakennuksella tuskin on ollut suurta merkitystä Suomen taloushistorialle mutta siellä toimivalla Metallityöväen Liitolla toki paljonkin. Liitosta on kirjoittua kolme historiikkia:
Suomen metallityöväen liitto 1961-1983 / Eino Ketola
Suomen metallityöväen liitto 1899-1930 / Johan Koivisto
Suomen metallityöväen liitto 1930-1949 / Karl Gustaf Kunnas
Noista teoksista siis varmasti löytyy tietoa liiton merkityksestä taloushistorian eri käänteissä. Jos taas haluat tutustua yleisemmin Suomen taloushistoriaan teollisuusalojen nousun ajalta, voisi hyödyksi olla Suomen taloushistoria -sarja ja erityisesti...
Laulu on ”Rastas syysiltana” (säveltäjä ja sanoittaja: Gunnar Wennerberg, sanat mukaillen suomentanut A. Tervasmäki).
Laulun nuotit ja sanat löytyvät laulukirjasta "Musiikkia oppimaan : laulavan ja soittavan nuorison oppikirja" (Jorma Pukkila, Matti Rautio). Nuotti on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosastolta (varasto, nuotit). Nuottia voi lainata. Omaan kirjastoon sen voi saada tekemällä seutuvarauksen. Varauksen voi tehdä myös KeskiKirjaston verkkokirjastossa www.keskikirjastot.fi
Viipurissa ennen sota-aikaa sijainnut Huoltopataljoona oli oma, itsenäinen joukko-osastonsa. Se ei siis kuulunut Karjalan Kaartin Rykmenttiin, joka oli toinen Viipurissa sijainnut joukko-osasto. Em. tietojen perusteella isänne on siis suorittanut asepalveluksensa Huoltopataljoonaan kuuluneessa Lääkintäkomppaniassa.
Ystävällisin terveisin,
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Hevosaiheiset lasten- ja nuortenkirjat on tosiaankin usein kirjoitettu tyttöjen näkökulmasta. 8-vuotiaalle sopivasta helppolukuisesta Werneri-sarjasta löytyy kuitenkin Raili Mikkasen kirja Sanni, tulinen irlantilainen. Se kertoo Pekasta, joka tuo Suomeen irlantilaisen Sanni-ratsun ja ryhtyy kouluttamaan siitä kilpahevosta. Kirja kertoo myös Sannin ystävystymisestä tallin muiden hevosten ja eläinten kanssa.
Saara Niemen ja Johanna Viitasen kirjat Hekla säntää kesään ja Heklan kuusi päivää ovat tarinallisia tietokirjoja nuoren hevosen elämästä. Kirjat on kuvitettu upein valokuvin ja ne kertovat hevosen elämästä hevosen itsensä näkökulmasta.
Darrell Odgersin helppolukuisessa Lemmikkilekuri-sarjassa päästään seuraamaan eläinlääkäriaseman...
"Aiheryhmä" on kirjastojärjestelmissä käytettävä koodiluku, joka kattaa usein useampia kirjastoluokituksen ryhmiä. Esimerkiksi aiheryhmä 77 sisältää kaiken pop- ja rock-musiikin, joita on luokituskaavassa lukuisia ryhmiä, ryhmä 79 kaikenkielisen viihde- ja laulelmamusiikin. Aiheryhmä 89 kattaa romaanit, kun esimerkiksi runot ovat aiheryhmässä 87 ja näytelmät ryhmässä 88.
Heikki Poroila
Varmaan poliisit työskentelevät osan aikaa yksin monissa maissa. Myös Suomen poliisit saattavat partioida joskus yksin esim. moottoripyörapoliisit. https://polamk.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?pbformtype=01001&database=1&profileset=PAFI&max=50&sort=5&freetext=yksinty%F6skentely&Hae=Hae
Yksin tai yhdessä partiointi liittyy poliisien työturvallisuuteen. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79751/sm_052009.pdf?sequence=1 Tosin yksintyöskentelyä on ajoittain ehdotettu ratkaisuksi työvoimapulaan.
Viime vuosisadan alkuvuosina poliisit työskentelivät useammin yksin myös katupartioissa. https://www.poliisi100.fi/1920-luku/ https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/152361/...
Tanssiaiheisia opetusvideoita Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy yli 30 kpl.
Paritanssiin sopivimpia ovat: Tanssikurssit Bottiksella: 10 yleisintä paritanssia, Tanssitaan 1: paritanssit ja Tanssitaanko: paritanssin alkeet.
Hyvä kirja aiheesta on: Laird, Walter: Paritanssit, jossa on mukana myös cd-levy. Kirjan ja videoiden saatavuuden voi tarkistaa kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto.
