Kyseinen Asemamiehenkadun ja Kellosillan risteyksessä sijaitseva toimistorakennus on valmistunut vuonna 1978 ja sen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Matti Hakala. Tontin omistaa Helsingin kaupunki. Rakennus on päätetty purkaa ja sen tilalle rakentaa 6-13-kerroksinen asuintalo, johon on asemakaavapäätöksen mukaan sijoitettava myös vähintään 250 kerrosneliötä yleisölle avointa liike- tai palvelutilaa. Asemakaavan muutos hyväksyttiin 14.11.2018. Rakennushankkeen toteuttaminen on varattu SRV Rakennus Oy:lle, ja hankkeesta vastaa arkkitehti Ville Purma. Hankkeen tarkemmasta aikataulusta ei vielä löytynyt tietoa.
Lähteitä ja lisätietoja:
Asemakaavojen hyväksyminen: Pasila ja Herttoniemi (Kaupunginkanslia, 20.11.2018) https://www....
Seitsemän kynttilää sisältyy Helli Kaikkosen kirjaan Tähtien värilyhdyt y.m. esitystehtäviä lasten koulujuhliin (Kuva ja sana, 1955). Kuvaelman henkilöt ovat Rakkaus, Innostus, Rohkeus, Rauha, Usko, Toivo ja Ilo (valkopukuisia tyttöjä palavat kynttilät kädessä) sekä Viha (mustapukuinen olento).
Vaareineen metsätietä kulkeva Paavo-poika löytyy K. Hämäläisen runosta Paavon mietteet, sen toisesta säkeistöstä. Sävellys on J. N. Lahtisen. (https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-88-vuotiaan-aitini-puolesta?from=term/195555)
Kysytyistä kappaleista on nuottina julkaistu varmuudella vain yksi: Jukka Kuoppamäen säveltämä ja Katri Helenan esittämä Sydäntango löytyy ainakin kolmesta Katri Helenan nuottikokoelmasta: Tähtenä taivaalla (2003); Parhaat (1993); Anna mulle tähtitaivas (1992). Näitä on saatavissa Eepos-kirjastoista.
Erik Lindströmin säveltämän ja Keijo Markon esittämän Kotikoivun nuotit löytyvät teoksesta Humppa USA, jota on ainakin Rovaniemen ja Tampereen kirjastoissa. https://finna.fi/Record/piki.137886#componentparts
Mutta on olemassa toinenkin Kotikoivu, joka on Vesa Alaren säveltämä ja esittämä. Sitä ei ole julkaistu nuottina.
Kaivattu kirja on Malachy Doylen Eikunkeikkulan linna (Kustannus-Mäkelä, 1999). Siinä tarinan viisivuotias poika tapaa ensi kerran vaarinsa, joka kutsuu hänet vierailulle kotiinsa. Käy ilmi, että itseään Hikkori Hepokatiksi kutsuvan vaarin luona ei käytetä mistään asiasta sen tuttua nimeä: talo on Eikunkeikkulan linna, tuli on Hohkahehku, kissa on Taskumatti, vesi on Litsistippaa, kengät ovat Hiekkalinnan Linttaajat, silinteri on Aivokoppa Ananas, portaat Puumäki, sänky Torkkuohjaamo. Neuvokas poika omaksuu uudet nimitykset nopeasti ja herättää yöllä isoisänsä sujuvasti, kun takan ääressä viihtyvän kissan hännänpää on syttynyt tuleen: "Hikkori Hepokatti! Nouse heti Torkkuohjaamosta, pane Hiekkalinnan Linttaajat jalkaan ja Aivokoppa Ananas...
Kysyin asiaa kirjastoverkon yhteisistä palveluista (KiVePa). Vastaus kuuluu seuraavasti:
Helmetin viivakoodit eivät ole EAN-koodeja. Helmetin viivakoodeissa on kaupunkitunnus, juokseva numero sekä tarkistusnumero. Muodosta nähdään, että kyseessä on nide eikä kirjastokortti.
Saiturin joulu -elokuva perustuu Charles Dickensin kirjoittamaan joulutarinaan The Christmas Carol, joka on julkaistu suomeksi useammallakin nimellä: Saiturin joulu, Joulun-aatto, Jouluaatto: aavetarina jouluksi, Jouluilta ja Joululaulu: aavetarina joulusta. Dickens julkaisi myös muita joulukertomuksia, The Chimes (Uudenvuoden kellot), The Cricket on the Hearth (Kotisirkka), The Battle of Life (Elämän taistelu) ja The Haunted Man (ei suomennettu). Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista sekä suomeksi että englanniksi. Englanniksi Dickensin joulukertomuksia voi lukea yhdestäkin kirjasta, joka on nimeltään Dickens at Christmas: https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9780099573135&…
Muita joulu- tai...
Varmaan poliisit työskentelevät osan aikaa yksin monissa maissa. Myös Suomen poliisit saattavat partioida joskus yksin esim. moottoripyörapoliisit. https://polamk.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?pbformtype=01001&database=1&profileset=PAFI&max=50&sort=5&freetext=yksinty%F6skentely&Hae=Hae
Yksin tai yhdessä partiointi liittyy poliisien työturvallisuuteen. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79751/sm_052009.pdf?sequence=1 Tosin yksintyöskentelyä on ajoittain ehdotettu ratkaisuksi työvoimapulaan.
Viime vuosisadan alkuvuosina poliisit työskentelivät useammin yksin myös katupartioissa. https://www.poliisi100.fi/1920-luku/ https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/152361/...
lomat määräytyvät kunkin alan työehtosopimusten mukaan. Opettajilla on yleensä vuosilomat määrätty tietyille ajoille, mutta nykyään esimerkiksi toisen asteen koulujen opettajilla voi olla myös vuosiloma "normaalilla kertymällä" eli lomapäiviä kertyy esim. 2 kuussa. Siivoojat ja keittäjät työskentelevät koulujen loma-aikoina joissakin toisissa kaupungin yksiköissä kuten päiväkodeissa, mitkä ovat auki koulujen ollessa suljettuina.
"Silloin kun aurinko kirkkain ois..." ja "Tulit tuoni sä armoton..." ovat molemmat 1900-luvun alkupuolella suosittuja sanomalehtien kuolinilmoituksissa käytettyjä värssyjä, joista löytyy useita sanamuodoltaan hieman toisistaan poikkeavia variaatioita. Ensin mainitun alkuperää en valitettavasti pystynyt jäljittämään, mutta jälkimmäisen säkeet ovat alun perin runosta Armaani haudalla, jonka sotkamolaisen Hilja Parraksen aviopuoliso oli Kajaanin Lehdessä 20.6.1906 julkaistun kirjoituksen mukaan tämän hautajaistilaisuudessa luettavaksi sepittänyt.
20.06.1906 Kajaanin Lehti no 49 A - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Suomen perustuslaki toteaa, että "Jos presidentti kuolee tai valtioneuvosto toteaa hänet pysyvästi estyneeksi hoitamaan presidentintointa, on niin pian kuin mahdollista valittava uusi presidentti...... Tasavallan presidentin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa pääministeri tai tämänkin ollessa estyneenä pääministerin sijaisena toimiva ministeri."
Edellisen presidentinvaalit hävinneet ehdokkaat ovat vaalien jälkien tavallisia kansalaisia. Heillä ei ole mitään virallista asemaa. Presidentinvaali poikkeaa muista vaaleista siinä, että varasijoja ei ole. Jos presidentti kuolee tai on muuten estynyt noitamaan virkaansa, pääministeri (tai tämän sijainen) hoitaa presidentin tehtäviä kunnes uusi presidentti valitaan. Näin tapahtui Suomessa...
Luonnonkumia valmistetaan trooppisten puulajien maitiaisnesteestä. Kumin tuotantoon valjastettujen puiden elinkaari on vain noin 30 vuotta. Aikaisemmin kannattamattomiksi käyneet puut poltettiin, mutta nykyään niistä tehdään huonekalupuuta. Kumiplantaasien suurimpana haittana ympäristölle pidetään monimuotoisuuden katoamista, eroosiota, suurta vedenkulutusta ja puiden haavoittuvuutta kasvitaudeille.
https://helecleaner.com/luonnonkumi-ekologinen-vai-ei/
Vuonna 2016 laskettiin, että luonnonkumin tuotantoalue kattoi 11 miljoonaa hehtaaria maata. Kysyntä kasvaa koko ajan, joten yhä enemmän maata on sittemmin otettu tuotantokäyttöön. On mahdoton sanoa tarkalleen, kuinka paljon tästä alasta on raivattu muilta puulajeilta....
17.12.1986 Suomi voitti Neuvostoliiton jääkiekon Izvestija-turnauksessa 3-2. Päivä oli keskiviikko.
https://www.iltalehti.fi/jaakiekko/a/201612172200042094
https://www.paivyri.fi/index.php?dt=520549200&ref=1&id=
Runoa, jonka nimi olisi täsmälleen "Isänmaalle" en löytänyt, mutta tässä kaksi nimiltään melkein samaa:Lauri Pohjanpään runo "Isänmaa" löytyy runokokoelmasta: Valitut Runot, Lauri Pohjanpää (VALITUT RUNOT | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi))Ja runo "Hymni isänmaalle" löytyy teoksesta: Sininen hämärä, Lauri Pohjanpää (Sininen hämärä : Uusi sarja metsän satuja ja muita runoja | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi))
Yksiselitteistä vastausta kirjailijan palkkiosta – saatikka tarkkaa summaa – on mahdotonta antaa. "Kustannussopimukset voivat näyttää hyvinkin erilaisilta riippuen siitä, mikä kustantamo on kyseessä ja millaisiin ehtoihin kirjailija ja kustantaja ovat neuvottelussa päätyneet", niin kuin Kirjailijaliiton verkkosivulla todetaan."Kirjailijan tekijänpalkkion tulee olla asianmukainen ja oikeasuhtainen korvaus kirjailijan työstä. Tekijänpalkkio lasketaan prosenttiosuutena kirjan arvonlisäverottomasta myyntitulosta, jolla tarkoitetaan kirjakaupan tai muun vähittäismyyjän saamiensa alennusten jälkeen kustantajalle maksamaa arvonlisäverotonta hintaa. Myyntitulosta ei vähennetä kustantajan kuluja, kuten graafikon tai kustannustoimittajan...
Kyseessä on suomeksi 1982 ilmestynyt Peter Bichselin Lastentarinoita (Kindergeschichten, 1969). Teoksen nimen mukaan siinä on näennäisen irrallisia tarinoita, ja kaipaamasi tarinan nimi on "Pöytä on pöytä".
Tilastokeskus ei tilastoi etätyöskentelyä, mutta on tutkinut sitä Suomalaiset tietoyhteiskunnassa -projektissaan. Projektin tuloksia löytyy verkosta:
http://tilastokeskus.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/suomalaiset.html ja sieltä otsikkolinkin Tietotekniikka työelämässä takaa löytyy tietoa etätyöhalukkuudesta taulukoituna sukupuolen ja iän mukaan. Tiedot löytyvät myös Tilastokeskuksen v. 2001 julkaisemasta kirjasta: Tiedolla tietoyhteiskuntaan III. Kirja on lainattavissa ainakin Tilastokeskuksen kirjastosta, ks. yhteystiedot: http://tilastokeskus.fi/tk/kk/index.html
Työministeriön verkkosivuilla:
http://www.tem.fi/index.phtml?s=2387
on etätyötietoa, sisältäen myös tilastotietoa.
Keväällä 2002 on Työministeriön toimesta perustettu suomalaisten...
Tekstitelevisiotoiminta alkoi Ylellä lokakuussa vuonna 1981. Lisää 80 -luvun tapahtumista voit lukea Ylen sivuilta http://www.yle.fi/yleista/histo_1980.shtml , tosin tekstitv :n osalta sivustoilla ei ollut ko. aikakaudelta muuta tietoa.
Tekstitv :n taustaäänimaailmasta ei löytynyt tietoa Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta Ylen sivuilta voi kysyä, kohdasta Palaute, http://www.yle.fi/palaute.html ja Yle info-sivuilta voit lukea usein kysyttyjen kysymysten vastauksia, http://www.yle.fi/yle-info.html . Teksti-tv -kysymykset löytyvät osasta Yle Tekniikka FAQ, Teksti-tv. (Päiv.22.11.2007)
Salme Saure on toimittanut kirjan Minun Helsinkini, jossa on Helvi Hämäläisen puheenvuoro Kaupunki jota rakastan. Kirjailija kertoo artikkelissa seuraavasti:
"Topeliuksenkadun perspektiivissä on usein kauniita pilviä, kauneimmat löydän kuitenkin Tuomiokirkon yltä. On kuin pilvet olisivat siellä saaneet kirkon
kupolin muodon; ne ovat henkevämpiä, juhlallisempia, pilvikatedraaleja."
Kirjaa löytyy useimmasta Helsingin kirjastosta pääkaupunkiseudun HelMet-aineistohaulla, osoite http://www.helmet.fi/
