Värähtelyllä tarkoitetaan hiukkasen tai kappaleen edestakaista liikettä tasapainoasemansa ympärillä. Värähtely on jaksollista liikettä. Seuraavalla sivustolla on tietoa värähdysliikkeestä:
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/fysiikka/kurssi3/aaltoliike/…
Värähtelystä löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista fysiikan oppikirjoista:
Lehto, Heikki: Fysiikka 2: fysiikka yhteiskunnassa; aaltoliike. (Tammi, 2000). siv. 123 - 136.
Atomista avaruuteen: Aallot fysiikassa/ Timo Kärkkäinen... et. al., lukion fysiikka (Otava, 1995) siv. 8 - 23.
Tässä tietotekniikkaa paremmin ymmärtävän työtoverin ohje:
1. Kirjaudu koneeseen tunnuksilla, joilla on järjestelmänvalvojan oikeudet.
2. Paina hiiren oikealla painikkeella Oma tietokone -kuvaketta ja valitse valikosta Ominaisuudet.
3. Valitse välilehdeltä Lisäasetukset ja sieltä Käyttäjäprofiilit-kohdasta Asetukset.
4. Valitse luettelosta se käyttäjäprofiili, joka on jumissa ja paina Poista-painiketta. Varmista poisto.
(5. Voit joutua luomaan uudelleen käyttäjäprofiilin.)
Huom! Kun poistaa käyttäjäprofiilin, poistuvat samalla Suosikit sekä työpöydälle tallennetut tiedostot.
New age -musiikki taitaa olla kieleemme jo melko vakiintunut käsite. Suomennettua vastinetta termille ei ainakaan vielä ole tullut vastaan. Yleinen suomalainen asiasanastokin, jonka mukaan esimerkiksi kirjaston musiikkiaineisto asiasanoitetaan, käyttää termiä "new age -musiikki".
http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/New_Age
Waffen-SS joukoissa palveli suuri määrä eri kansallisuuksia. Leijonanosan joukoista muodostivat luonnollisesti saksalaissyntyiset sekä suurissa erissä valloitetuilta alueilta ja liittolaismaista värvätyt vapaaehtoiset. Waffen-SS oli kuitenkin laaja organisaatio jossa palveli myös yksittäisiä vapaaehtoisia yllättävistäkin maista.
Kirjallisia lähteitä näin pienistä ryhmistä on haastavaa löytää, mutta www-sivut ja keskustelupalstat antavat tosiaan ymmärtää, että Waffen SS-joukoissa palveli myös kourallinen amerikkalaisia, irlantilaisia ja japanilaisiakin. On syytä toki muistaa, että saksalaisiin joukkoihin värväytyi paljon saksalaistaustaisia Volks/Reichsdeutsch-henkilöitä ympäri maailmaa. Heitä oli luonnollisesti paljon myös esim....
Vuonna 2006 voimaan astuneen lainauskorvausjärjestelmän kautta myös musiikin tekijät saavat jonkin verran rahaa siitä hyvästä, että heidän musiikkiaan lainataan kirjastoista. Lainauskorvaukset ovat vähäiset, ja artisti saa niistä vähemmän rahaa kuin levyjen myynnistä. Lainauskorvauksia voi tulla enemmän vain jos levyä lainataan todella paljon. Suosituimmat artistit saattavat saada sitä kautta konkreettista hyötyä, marginaalisemmat artistit eivät sitäkään. Suomessa muusikot tulevat vielä kaukana kaunokirjailijoiden perässä näissä lainauskorvauksissa.
Olisiko kyseessä Matti Ijäksen vuonna 1988 ohjaama Katsastus, joka pohjautuu Joni Skiftesvikin novelleihin. Elokuvan pääosissa ovat Vesa Vierikko, Sulevi Peltola ja Kaija Pakarinen. Dvd löytyy muutamista Helsingin kirjastoista, saatavuustiedot osoittessa
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xkatsastus**&searchscope=9&m=g&l=&b…
On tulossa. Se on tilattu, mutta ei vielä kirjastoissa, ilmestyykin vasta 2.10. Voit varata kirjan, kun kirjan tiedot ja kirjastot, joihin se on hankittu, näkyvät Helmet-verkkokirjastossa:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Eero Salola on kirjoittanut teoksen Helsinkiä oppimassa (Otava, 1957, toinen uusittu painos). Alkusanoissa kerrotaan, että teos on tarkoitettu kouluopetuksen rungoksi kotiseutuun tutustuttaessa. Aiemmin oli ilmestynyt Helsinki-Seuran toimesta vastaava kirja, Helsingin kuva-aapinen.
Helsinkiä oppimassa -kirjan kannessa on valokuva, jossa tyttö ja poika juttelevat poliisin kanssa, kenties Mannerheimintiellä. Takana häämöttää torni kelloineen. Kannen yläosan valokuva on mustavalkoinen, rusehtava. Kannen alaosa on turkoosinsininen ja siinä lukee valkoisin tikkukirjaimin HELSINKIÄ OPPIMASSA, OTAVA. Kirjaa on saatavilla ainakin Jyväskylän kaupunginkirjastosta lainaksi. Ensimmäinen kappale nimeltä Helsinkiin alkaa sanoin: "Tiedätkö, Anneli, että...
Kyseessä on A.H. Sidgwickin teos Kävelyesseet, josta on luettu katkelma tänä aamuna Yle Radio 1:n Päivän mietelauseena. Alkuperäinen teos on julkaistu jo 1912, mutta suomennos ilmestyi vasta viime vuonna.
Zacharias Topeliuksen runo Rahjus sisältyy teokseen Lukemisia lapsille : ensimmäinen osa (WSOY, 1982). Teos on lainattavissa useista HelMet-kirjastoista. Ajantasaisen tilanteen teoksen saatavuudesta voitte tarkistaa HelMet-aineistotietokannasta, johon on linkki alla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Etsitty kuvakirja on nimeltään yksinkertaisesti Tytti. Tämä Rauha Kilven kirjoittama ja Jarl Berglundin kuvittama runomuotoinen kirja ilmestyi Kirja-Könnin Satuikkuna-sarjassa vuonna 1948.
Negatiivisen työilmapiirin voittamisesta ja positiivisuuden merkityksestä hyvinvoinnille on paljonkin kirjoja. Riippuu hieman omista tarpeista, mikä kirja sopisi itselle parhaiten.
Työelämän tunteista, positiivisuudesta ja negatiivisuudesta on kirjoittanut mm. Jarkko Rantanen:
- Tunteella! Voimaa tekemiseen (Talentum, 2011)
- Vaikuta tunteisiin! Lisää voimaa tekemiseen (Talentum, 2013)
Aihetta käsittelevät myös:
- Marja-Liisa Manka: Stressikirja : mistä virtaa? (Talentum, 2015)
- Tony Dunderfelt: Konttorikemiaa : seitsemän avainta hyvään yhteistyöhön (Kauppakamari, 2012)
- Eino Nykänen: Rennosti töissä: käytännön ohjeita työssäjaksamiseen (Docendo, 2007)
Työterveyslaitoksen Kirsi Räisänen on myös julkaissut useita teoksia aiheesta kuten...
Chick lit –termiä on hankala suoraan suomentaa, usein suomenkielisessäkin puheessa käytetään alkuperäistä englanninkielistä termiä. Joskus tosin kuulee puhuttavan myös ”sinkkukirjallisuudesta”, sillä useimmiten chick lit –kirjojen päähenkilönä on juuri 20-30 –vuotias sinkkunainen.
Maria Säkön mukaan ”chick litille ei ole olemassa tarkkaa määritelmää. Joillekin se tarkoittaa miehenmetsästyksestä kertovaa höttöä. Jotkut niputtavat siihen lähes kaikki teokset nuorehkon naisen itsensä etsimiskirjoista arkisiin perhekuvauksiin.” (Ylioppilaslehti, 30.11.2007) Joidenkin keskeisimpien chick lit –kirjailijoiden (kuten Helen Fieldingin, Marian Keyesin, Sophie Kinsellan ym) romaaneissa päähenkilöt vanhenevat kirjailijoidensa mukana ja myös aiheet...
Satumaa 4 kirjasta löytyy norjalainen satu Soorian Moorian linna. En pysty tarkistamaan sadun sisältöä kun ainoat kappaleet kirjaa löytyy Haminan kirjastosta, mutta voisi kuvitella että sama satu olisi kyseessä. Kirjan saa Kyyti-lainana tilattua Kouvolaan.
Runon Tänä yönä jokainen meistä on kirjoittanut Viljo Kajava. Runo on julkaistu teoksessa Valoksi maan päälle : Viljo Kajavan kauneimmat joulurunot (toim. Jarkko Laine, Otava, 1998).
Hilja Kallioniemi-Byströmin kirjoja näyttää olevan suomeksi vain
Polvesta polveen, joka on myös Oulun kaupunginkirjastossa.
Ruotsiksi on Oulussa Bära eller brista. Kaukolainaksi voidaan
tilata Ett år i Järvi, Prästgårdsfönstret, Såsom du har sagt,
Bondefolk ja Byn.
Tarvitsen opiskeluuni liittyen tietoa kotieläimillä käytetyistä (käytettävistä) luonnonlääkkeistä. Saisinko luettelon mahdollisista asiaan liittyvistä teoksista
Internetistä osoitteesta http://www.biofarm.fi/ löytyy kyseisen firman luontaislääkkeitä eläimille. Papermuotoista esitettä voi kysellä myös paikkakunnan eläinliikkeistä. Seuraavat kolme kirjaa löytyvät Eläinlääketieteellisestä kirjastosta Helsingistä: Puotinen, C.J. (1999): Natural remedies for dogs and cats ISBN: 0879838272;Grosjean, Nelly (1994): Veterinary aromatherapy: natural remedies for cat, dogs, horses and birds, and for the rearing of calves, cows, pigs, goats, sheep, chicks, chickens, ducks and geese ISBN: 0852072740; Complementary and alternative veterinary medicine:...