Kun varattu kirja on matkalla-tilassa, se on jo laatikossa matkalla palautuskirjastosta varaajan valitsemaan noutokirjastoon. Noutokirjastoa ei tässä vaiheessa enää voi vaihtaa.
Kirjan varaaminen edellyttää sisäänkirjautumista aineistotietokantaan.
Kirjan saatavuus selviää ilman kirjautumistakin. Jos et ole kirjautuneena kirjan saatavuuden näyttävällä sivustolla alhaalla näkyy teksti:
Varaaminen edellyttää sisäänkirjautumista ja voimassa olevaa käyttäjätiliä.
Kirjautuminen tai tilin luominen tapahtuu sivun ylälaidasta, ylhäältä oikealta. Valitse vaihtoehto Luo käyttäjätili tai Kirjaudu sisään. Tarkempia ohjeita uudesta, joulukuussa 2013 käyttöön otetusta verkkokirjastosta löydät sivulta
http://lastukirjastot.fi/106355/fi/articles/ohjeita
Täällä selostetaan tarkemmin mm. käyttäjätilin luomista ja kirjan varaamista.
Uutuusluettelo on vain pdf-lista, eikä siitä pääse varaamaan kirjaa suoraan, joten valitettavasti...
Kirjailijasta löytyi tietoa SKS:n Kirjailijatietokannasta. Sieltä käy ilmi, että nimi Topo Taviomaa on salanimi, kirjailijan oikea nimi on Ilmari Ihalainen, ks. http://dbgw.finlit.fi/matr/tiedot.php?id=7803 . Hän on syntynyt Ruokolahdella vuonna 1946.
Hän on kirjoittanut myös näytelmän Pitsihovi vuonna 1978. Näytelmät.fi-sivulla on kuvakin: http://www.naytelmat.fi/index.php?view=writer&id=1085
Esplanadin puistossa ei tosiaan tänä vuonna ole valoja. Yle uutisoi asiasta marraskuussa näin:
"Espalla ei tänä vuonna ole mitään valoja. Puiston lehmukset houkuttelivat mahlallaan kirvoja, jotka sotkivat kakallaan led-valot. Valot oli pakko ottaa pois."
Koko uutinen löytyy täältä:
http://yle.fi/uutiset/helsingin_joulukatu_aukeaa__tuhansia_ledeja_50-lu…
Kaikkia kristittyinä itseään pitäviä koskevaa vastausta tuskin voi antaa, mutta ainakin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon näkökulmasta tämä sianlihan syöntikielto kuulunee niiden asioiden joukkoon, jotka tulkitaan historiallisiksi ohjeiksi, ei hengellisiksi määräyksiksi. Kun sianlihan käsittelytekniikka on parantunut 2000 vuoden aikana riittävästi, käyttökieltoon ei ole nähty enää käytännöllistä syytä.
Toisaalta on todennäköistä, että tällainen pragmaattinen asenne on kiistanalainen sellaisen mielestä, joka haluaa tulkita Raamattua kirjaimellisesti. Todennäköisesti myös Suomessa on kristittyjä, jotka lukevat kolmannen Mooseksen kirjan lukua "Puhtaat ja saastaiset eläimet" siten, että saastaisina kiellettyjä ovat mm. kameli, tamaani,...
Laulu on ”Rastas syysiltana” (säveltäjä ja sanoittaja: Gunnar Wennerberg, sanat mukaillen suomentanut A. Tervasmäki).
Laulun nuotit ja sanat löytyvät laulukirjasta "Musiikkia oppimaan : laulavan ja soittavan nuorison oppikirja" (Jorma Pukkila, Matti Rautio). Nuotti on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosastolta (varasto, nuotit). Nuottia voi lainata. Omaan kirjastoon sen voi saada tekemällä seutuvarauksen. Varauksen voi tehdä myös KeskiKirjaston verkkokirjastossa www.keskikirjastot.fi
Linjaus perustuu lain 12. §:ään "kirjaston OMIEN aineistojen käyttö, lainaus ja varaaminen - - - on maksutonta" (suuraakkoset vastaajan). Asiasta on kuntakohtaisesti erilaisia päätöksiä.
Ms-taudista on saatavana runsaasti tietoa. Tässä muutamia kirjoja, jotka löytyvät myös Lappeenrannan maakuntakirjastosta: Ruutiainen, Juhani: Minulla on Ms. - 2. täysin tark.p. 1997., Wikström, Juhani: Multippeliskleroosi vuodelta 1985. , Suomalainen lääkärikeskus osa 3., Terveysfacta osa 3., Neurologia toim. Jorma Palo et. al - 5.p. 1996 sekä Käytännön neurologia vuodelta 1999. Lisäksi internetistä esim. http://search.fi.soneraplaza.net/ hakusanoilla ms-tauti tai multippeliskleroosi mm. Suomen Ms-liiton kotisivut: www.ms-liitto.fi
Myöskin maakuntakirjastojen yhteisluettelosta Mandasta ja tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyy kirjoja ja tutkimuksia. Lehtitietokannoista: Aleksi, Arto, Kati ja Medic on saatavissa...
Anna-Lisa Mestertonista ei valitettavasti löydy kovin paljon tietoa. Aleksi-artikkeliviitetietokannasta, joka on käytettävissä kirjastojen asiakastyöasemalla, löytyivät seuraavat neljä artikkeliviitettä: " Hovimäki : Ruotsin vallan iltarusko/ Anna-Lisa ja Carl Mesterton, Kirsti Manninen, Jussi-Pekka Aukia" ; ET-lehti 1999, Kirja-arv., nro 12, sivu 101. " Suomen historia herää eloon Hovimäessä" / Kotkamaa, Hilkka ; Demari 1999-10-29. "Arjen kiehtova historia : tuleeko kartanosarjasta suomalaisten uusi suursuosikki?"/ Rantanen, Kimmo ; Kotiliesi 1998, nro 5, sivu 100-103. "Anna Lisa ja Carl Mesterton tekevät uutta jättisarjaa : koko historia olohuoneessa" / Hietaniemi, Helena ; Anna 1997, nro 15, sivu 44-47.
Osoitteesta http://www....
Aila Meriluodon runo Det är alltid något som stiger över gränsen on kokoelman Silmämitta (1969) toisesta osasta. Kyseisessä kokoelman toisessa osassa on vain ruotsinkielisiä runoja. Valitettavasti etsimästänne runosta ei ole suomennosta.
Meriluoto, Aila: Kootut runot (1977)
Turun kirjastoautojen pysäkkikohtaiset aikataulut löytyvät kaupunginkirjaston verkkosivuilta, osoitteesta https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/aukioloajat-ja-yhteystiedot/kirjastoautot.
Kirjastokino ei ole vielä saatavissa helmet-kirjastoissa. Neuvottelut ovat meneillään, mutta aikataulusta ei ole tietoa. Se on siis tulossa pääkaupunkisudulle.
Kirjastokino on jo koekäytössä mm. Turun seudulla (Vaski-kirjastot) ja Kouvolan seudulla (Kyyti-kirjastot).
Sitä voivat käyttää ne, joilla on ao. alueen kirjastokortti. Helmet-kortilla se ei vielä onnistu.
Musiikintekijä-lehden numerossa 1/2006 ilmestyneessä Kari Kuuvan 60-vuotishaastattelussa on maininta Daa-Da Daa-Dan levytyksestä: "Sammy lauloi mielettömällä fiilingillä, ja mä karjuin kuorostemmat "everybody"-huutoineen."
Eli kyseessä on kappaleen säveltäjä Kari Kuuva.
https://musiikintekijat.fi/artikkeli/kari-kuuva-60-vuotta-elama-taynna-rokkia-ja-pelargoniaa/
Chrisse Johanssonin julkaistussa haastattelussa on myös kerrottu levytystilanteesta:
"Piti saada meteliä meidän biisiin ja kun studiossa ei enää äänittäjän, Sammyn ja mun lisäks ollut ketään saati sitten kuoroa, me haettiin Kari mukaan ja mekkala oli taattu. Kaikki se ylimääräinen kailotus siinä biisissä siirtyi levylle ja mulle tulee edelleen hyvä fiilis kun sitä...
Kevään sävel -laulukilpailun videoita eri esiintyjiltä on jonkin verran YouTubella. Tallenteita Arkatavaran esityksistä ei näyttäisi sieltä kuitenkaan löytyvän. Myöskään Vinyylin rahinaa -verkkosivuston Kevään sävel -kilpailua koskevien artikkelien videoissa ei näy yhtyeen osuuksia.
Kilpailu oli MTV3:n ohjelmistoa. Yhtiöön voi ottaa yhteyttä ja jättää kysymyksen verkkosivujen kautta.
https://vinyylinrahinaa.wordpress.com/kevaan-savel/
https://www.mtv.fi/ota-yhteytta
Saiturin joulu -elokuva perustuu Charles Dickensin kirjoittamaan joulutarinaan The Christmas Carol, joka on julkaistu suomeksi useammallakin nimellä: Saiturin joulu, Joulun-aatto, Jouluaatto: aavetarina jouluksi, Jouluilta ja Joululaulu: aavetarina joulusta. Dickens julkaisi myös muita joulukertomuksia, The Chimes (Uudenvuoden kellot), The Cricket on the Hearth (Kotisirkka), The Battle of Life (Elämän taistelu) ja The Haunted Man (ei suomennettu). Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista sekä suomeksi että englanniksi. Englanniksi Dickensin joulukertomuksia voi lukea yhdestäkin kirjasta, joka on nimeltään Dickens at Christmas: https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9780099573135&…
Muita joulu- tai...
Muona-sana perustuu ruotsinkieliseen yhdyssanaan månadskost, joka tarkoitti päiväläisille kuukauden tarpeisiin varattua ruokaerää – kirjaimellisesti 'kuukauden ruokia'. Ruotsinkielisen ilmauksen kuukautta merkitsevä alkuosa tuli sanan suomenkielisessä muodossa kantamaan koko yhdyssanan merkitystä. Suomen kirjakielessä muonan ensiesiintyminen tapahtui 1770-luvulla niiden lisäysten joukossa, joita H. G. Porthan teki Daniel Jusleniuksen vuonna 1745 julkaistuun sanakirjaan.
Asikkalan ja Ähtärin Muonalan talojen on kerrottu saaneen nimensä paikalla asuneista muonamiehistä, mutta muuten Muona sukunimenä ei vaikuttaisi liittyvän 'ruokavaroja, elintarvikkeita tai ravintoa' merkitsevään muona-sanaan. Viljo Nissilä on todennut...
Suomen taitoluisteluliiton sivuilla asiasta kerrotaan näin:"Vuonna 1960 perustettiin Suomen Kaunoluisteluliitto, joka muutti 1968 nimensä Suomen Taitoluisteluliitoksi." eli lajin perustamisesta 1875 vuoteen 1968 laji on ollut viralliselta nimeltään kaunoluistelu.
"Taitoluistelun on tuonut Suomeen amerikkalainen Jackson Haines. Hän vieraili Suomessa 1875 ja esiintyi monilla eri paikkakunnilla. Haines kuoli Kokkolassa, jossa hänen hautansa sijaitsee" Stll.fi
Lajin vanhoja kuvia ja lehtiartikkeleita löytyy mm. Finna.haulla. Finna
Kielitoimiston ohjepankin mukaan ko. lauseessa voidaan käyttää pilkkua, mutta se ei ole välttämätön. Kumpikin tapa kirjoittaa siis käy.
Linkki ohjeeseen: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/96
Pelkästään kasvirasvoista tehdyt margariinit eli kasvimargariinit erottaa kasvirasvalevitteistä oikeastaan vain tuotteen rasvaprosentti. Suomessa margariinin rasvapitoisuus on 40, 60 tai 80%. Jos rasvaprosentti on jokin muu, nimityksenä on rasvalevite.
Lähde:
Kaarina Turtia, Gastronomian sanakirja
