Rebekka-nimi on lähtöisin heprean kielestä, mahdollisesti hiehoa merkitsevästä sanasta. Raamatussa Rebekka on patriarkka Isakin vaimo. (Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet. Otava 1999)
Kirja on varmaankin vuonna 1947 ilmestynyt Lisbeth Listervikin Jorden runt på alla fyra: systrarna Listerviks fotvandring runt världen. Kirja on ainakin Porin ja Vaasan kirjastojen kokoelmissa ja Kuopion varastokirjastossa.
Voit saada sen kaukolainaksi itsellesi kotikirjastosi kautta.
Asiaa on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta ennenkin. Arkistosta löydät linkit. Kirjoita hakuruutuun sana kansallispuvut.
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Olisiko kyseessä Maija-Liisa Bäckströmin kirja Herskapia ja pieneläjiä? Siinä paperinuket ovat tärkeässä roolissa, se ilmestyi 1986, on isokokoinenkin. Kirjassa kuvataan elämää vanhassa Oulussa 1800-luvun lopulla. Kirjan saatavuustiedot http://www.helmet.fi .
Kysymäänne teosta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista vain yksi kappale kaksiosaisena niteenä. Teos on tällä hetkellä korjattavana, joten lainaus tai varaaminen ei ole mahdollista. Lähetämme kuitenkin viestin pääkirjaston varastoon, että kirjaa kaivataan. Ehkä kirjan korjausta pystytään nopeuttamaan.
Ensimmäinen kirjastokortti Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoihin (HelMet-kirjasto) on maksuton. 3-vuotiaalle voi hankkia oman kirjastokortin. Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu alle 15-vuotiaan kirjastokortilla.
Tuorein pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannassa oleva Frans Emil Sillanpäästä kertova varsinainen elämäkerta tai muistelmateos näyttäisi olevan Panu Rajalan kirjoittama Korkea päivä ja ehtoo: F.E. Sillanpää vuosina 1931-1964, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1993. Vuonna 2003 on ilmestynyt Erkki Reenpään teos Vaeltava lokikirja: kirjailijoista ja matkoistani, jossa F.E. Sillanpää on vain yksi useista käsitellyistä kirjailijoista. Panu Rajala on julkaissut myös teokset Siljan synty: F.E. Sillanpää vuosina 1923-1931 (1988) sekä F.E. Sillanpää vuosina 1888-1923 (1983). Teosten saatavuuden voi tarkistaa sivulla www.helmet.fi.
Oselotti on melko pieni isoihin kissapetoihin kuuluvaksi eläin. Se on pituudeltaan 100–150 cm, josta häntä on 30–45 cm. Aikuinen eläin on noin 10–16 kg:n painoinen. Oselotti muistuttaa ilvestä pitkine jalkoineen.Oselotin levinneisyysalueeseen kuuluvat osa Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikkaa Arizonasta ja Teksasista etelään aina Pohjois-Argentiinaan asti. Se kuuluu uhanalaisiin eläimiin.
Oselotista on kerrottu hyvin mm. sivulla www.tunturisusi.com/kautta/kissat/oselotti.html.
kirjassa Viranta-Kovanen: Pienet kissapedot (2005), on kerrottu oselotista.
Kirja on lainattavissa jyväskylän kaupungingirjastossa.
Kirjastostamme löytyy myös kirjoja yleisteoksia kissaeläimistä.
Tervetuloa tutustumaan.
Kirjasto ottaa vastaan hyväkuntoisia(uudehkoja) kirjoja, cd-levyjä ja nuotteja. Niistä valikoidaan kokoelmaan sopivat.
Useista kirjastoista löytyy vaihtokirjahylly. Siihen voi tuoda pieniä määriä kirjoja toisten asiakkaiden otettavaksi.
Suuria määriä lahjoituskirjoja ei kannata yhdellä kertaa kantaa kirjastoon.
Etunimissä suosikit vaihtelevat ja niissäkin on oma muotinsa. Nyt 2000-luvulla suosittuja ovat vanhat suomalaiset nimet. Suomalaiset ovat yleensä kokeilevampia naisten nimien suhteen ja antavat tytöille uudisnimiä, kun taas miehet saavat perinteisiä nimiä. Omalle lapselle ei tavallisesti anneta ainakaan ensimmäiseksi etunimeksi nimeä, jonka kantajia on paljon vanhempien ikäluokassa. Vanhempien nimet saattavat olla jälleen suosittuja heidän lapsenlapsenlapsillaan. Yleisimpien nimien suosion sykli on yli sata vuotta: esimerkiksi 2000-luvulla lapsilla suosittu etunimi Emma on ollut viimeksi suosiossa 1800-luvun lopulla. On kuitenkin myös muutamia etunimiä, joiden kantajia on melko paljon kaikenikäisten joukossa. Monet tällaiset jokaiselle...
Eipä ole suomennettu ainakaan vielä yhtään kirjaa. Kirjailijan kotisivuilta löytyy tietoa kirjailijasta ja hänen tuotannostaan:
http://www.hakanostlundh.se/
HelMetin sivuilla voi laittaa kysymyksiä esimerkiksi palautteiden kautta osoitteessa: http://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938)
Eräpäivätiedotteet tulevat yhä entiseen malliin. Järjestelmäuudistuksen jälkeen eräpäivätiedotteiden lähetysosoite vaihtui, joten kannattaa tarkistaa sähköpostisi roskapostikansio ja roskapostisuodattimet, sillä todennäköisesti eräpäivätiedotteet ovat menneet uudistuksen jälkeen jääneet roskapostisuodatukseen.
Ooppera / Alan Riding & Leslie Dunton-Downer ; suomennos: Saana Ala-Antti ja Mirja Rytökari
Luettelointitiedoissa kerrotaan, että kirja on oopperan harrastajille suunnattu, runsaasti kuvitettu ja helppokäyttöisesti taitettu käsikirja, jonka pääosan muodostavat tunnettujen oopperoiden esittelyt ja juoniselosteet. Myös tunnetuimmat säveltäjät on esitelty, samoin eräät keskeiset tyylisuuntaukset (italialainen, saksalainen, ranskalainen, venäläinen, tsekkiläinen, moderni). Kirja soveltuu hyvin ensimmäiseksi teokseksi oopperasta kiinnostuneille. Hakemisto.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1844738?lang=fin
Ooppera : säveltäjät, teokset, esittäjät
Runsaasti kuvitettu ja nuottiesimerkein varustettu yleistajuinen oopperan hakuteos....
Meiltä löytyy kyllä perusteoksia Unixista mutta ne taitavat olla liian yksinkertaisia tarpeisiisi.
Sen sijaan ammattikorkeakoulukirjastoista näyttää löytyvän runsaatikin aihetta käsittelevää kirjallisuutta. Kaukolainaamalla oppilaitoksesi kirjaston kautta saat kaukolainasi edullisemmin kuin meidän kautta, vaikka tottakai mielellämme kaukolainaamme tarvitsemasi aineiston.
Camillä Läckberg on kirjoittanut ja julkaissut 10 rikosromaania, jotka on kaikki suomennettu:
Isprinsessan (Jääprinsessa, 2006), Predikanten (Saarnaaja, 2007), Stenhuggaren (Kivenhakkaaja, 2008), Olycksfågeln (Pahanilmanlintu, 2009), Snöstorm och mandeldoft (Mantelintuoksua lumimyrskyssä, 2009), Tyskungen (Perillinen, 2010), Sjöjungfrun (Merenneito, 2011), Fyrvaktaren (Majakanvartija, 2012), Änglamakerskan (Enkelintekijä, 2013)ja Lejontämjaren (Leijonankesyttäjä, 2015).
En löytänyt suomen- tai ruotsinkielisistä lähteistä selkeää tietoa siitä, että kirjat kuuluisivat tietynnimiseen sarjaan. Käsite "Fjällbacka-sarja" lieneekin epävirallinen. Yllä oleva lista joka tapauksessa kattaa kaikki Läckbergin rikosromaanit ja suomennokset on julkaistu...
Ei tarvitse hakea itse eri paikoista. Aineistoa voi varata netistä www.helmet.fi. Yläpalkissa lukee hae aineistoa, klikkaa sitä ja tee haku sekä varaus. Voit varata haluamasi kirjat ja dvd-levyn omaan lähikirjastoosi ja noutaa ne sieltä. Palvelu on maksuton.
Keskisuomalainen on luettavissa Helsingissä Pasilan, Kallion, Itäkeskuksen, Malmin, Rikhardinkadun, Töölön ja Vuosaaren kirjastoissa sekä Kirjasto 10:ssä. Säilytysajat vaihtelevat kirjastoittain. Pisimpään (kolme kuukautta) lehden vanhoja numeroita säilytetään Pasilan kirjastossa.
Espoossa Keskisuomalaista voi lukea Sellon ja Tapiolan kirjastoissa. Vantaalla lehti tulee Martinlaakson, Myyrmäen ja Tikkurilan kirjastoihin.
Säilytysajat voi tarkistaa Helmet-luettelosta.
Keskisuomalaista voi lukea Helmet-kirjastoissa myös ePress-palvelun kautta. Palvelua voi käyttää kirjaston asiakaskoneilla tai langattomasti omilta tai kirjaston mobiililaitteilta kirjaston langattomassa verkossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.epress.fi/
http://www....
Tiedot kyseisestä nuotista löytyvät kansallistietokannasta: http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/3CF3VPTSN7YTSCU2Y758N8YJ3X3AHKF2R…
Sijaintitiedot ovat vähän puutteelliset, mutta ilmeisesti nuotti löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta ja sen voi tilata ainoastaan lukusalikäyttöön.
Vaikea sanoa mistä tuollainen ilmoitus on näytölle ilmaantunut.
Saatta olla, että teksti liittyy katsomaanne elokuvaan. Youtube-videoita katsoessa saattaa näytölle ilmestyä erilaisia ilmoituksia tai verkkolinkkejä.
Toinen vaihtoehto on, että ilmoitus liittyy johonkin muuhun käyttämäänne palveluun kuin Youtubeen.
Om arvioni on, että tietomurrosta ei ole kyse. Korostan kuitenkin, että en ole tietoturva-alan ammattilainen. Mikäli haluatte saada asiantuntevan mielipiteen, kannattaa kääntyä alan ammattilaisen puoleen.
Valitettavasti suomenkielistä teosta, joka käsittelisi moskeijoita ei löydy. Seuraavissa kirjoissa on muutamia moskeijoita käsitteleviä sivuja:
Harpur, James: Maailman pyhät seudut
Honour Hugh: Maailman taiteen historia
Maailman nähtävyydet 3
Maailman nähtävyydet 4
Maailmantaide 5: islamin taide
Maailmantaiteen kirjasto - Bysantin, islamin ja varhaiskeskiajan taide
Mirsky, Jeanette: Jumalan asunnot
Taiteen kaunis maailma 1
Lehtiartikkeleita esim.
Unesco-Kuriiri 1990:2, Maailman sydämessä (Islamin moskeijat)
Perusta 1995:6, Neljä moskeijaa päivässä
Suomen kuvalehti 1989:50, Ranskasta on tullut tuhannen moskeijan
maa
Englanninkielisiä kirjoja mm.
The Mosque : history, architectural development & regional diversity. London : 1994....
