Pasilan kirjastossa pitäisi olla kyseinen lehti mikrofilmattuna. Sitä voi käydä lukemassa paikan päällä ja siitä voi saada tarvittaessa maksullisia kopioita.
Lehti löytyy myös mikrofilmattuna Suomen kansalliskokoelmasta Helsingin yliopiston kirjastosta.
Meillä käy tällä hetkellä kaksi lukukoiraa täällä pääkirjastolla, yksi Nurmossa ja yksi Peräseinäjoella. Meillä käyvät lukukoirat ovat käyneet joko Kennelliiton tai Suomen Karva-Kaverit ry:n lukukoirakoulutuksen. Lukukoiratoiminta on vapaaehtoistyötä eikä siitä makseta palkkaa.
Juuri nyt meillä ei ole tarvetta uudelle lukukoiralle, mutta voimme ottaa yhteystietosi talteen vastaisuuden varalle.
Jos toimiminen lukukoiravapaaehtoisena kiinnostaa, kannattaa olla yhteyksissä juurikin Kennelliittoon ja Karva-Kavereihin. Heillä voi olla laajempi kuva alueen muiden kirjastojen tarpeista. Yhteystiedot löytyvät sivuilta https://www.kennelpiiri.fi/etela-pohjanmaa ja http://suomenkarvakaverit.fi/.
Ystävyysaiheisia novelleja on esim. seuraavissa teoksissa, joita löytyy kirjaston aikuistenosaston kokoelmasta:
Carver, Raymond: Mistä puhumme kun puhumme rakkaudesta (Sammakko, 2015)
Munro, Alice: Viha, ystävyys, rakkaus : kertomuksia (Tammi, 2002)
Ystävyys on lahja (Mielenterveyden keskusliitto, 2005)
Steinbeck, John: Helmi ; Taivaan laitumet ( Suuri suomalainen kirjakerho, 1987)
Mäkijärvi, Leena: Enkeli vierellesi (Queen publishing, 2003)
Seuraavana on Jyväskylän Vaajakosken kirjaston kirjalista oman kirjaston tapahtumaa varten keväällä 2018:
YSTÄVYYSAIHEISIA NOVELLEJA
Canth, Minna: Ystävykset (Kertomuksia)
Holopainen, Anu: Yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi NYT! (Taskunovellit)...
Här är en: på Finska Historiska Samfundets websida, http://www.histseura.fi, finns det Nationalbiografin och där är det möjligt att söka information om en person.
Och några till: http://home.swipnet.se/mobigym/runeberg.htm
http://130.236.254.25/runeberg/svlihist/runeberg.html
http://www.kirjasto.sci.fi/runeberg.htm (på engelska)
Eri asioiden oikeudellisesta sovittelusta saat kirjojen viitetiedot,
kun teet tiedonhaun pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohakuun (www.libplussa.fi) asiasanalla sovittelu.
Näin löytyvät mm. Järvinen, Saija: Rikosten sovittelu Suomessa : sovittelukäytännöt ja vaihtoehtoisuuden arviointi. 1993; 10 vuotta sovittelua Vantaalla ja Hemmo, Mika: Vahingonkorvauksen sovittelu ja moderni korvausoikeus. 1996
Verkossa aihetta käsitellään mm. Koulukanavan Rikos ja rangaistus-oppiaineiston sivuilla http://www.koulukanava.fi/www/historia/yhtkoppi/sovittel/
Kirjaan Sherlock Holmesin seikkailut sisältyvässä Beryllikruunu-tarinassa O. E. Juurikorven uudistettu suomennos vuodelta 1957 (ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1933) kuuluu seuraavasti:
"[Vanha sääntöni on, että] kun asiasta erotetaan pois kaikki se, mikä on sinänsä mahdotonta, on jäljelle jäänyt asianosa totta, tuntuipa se miten uskomattomalta tahansa."
Sherlock Holmes : kootut kertomukset -kirjassa vuonna 2010 julkaistussa Jaakko Anhavan Beryllikruunu-suomennoksessa vastaava kohta on tällainen:
"[Vanha oppilauseeni kuuluu, että] kun kaikki mahdoton on karsittu pois, niin se mitä jää jäljelle, kuinka uskomatonta se lieneekään, on väistämättä totuus."
Ilmastonmuutoksesta ja ympäristönsuojelusta on kirjoitettu lapsille muun muassa seuraavat kirjat:
Goodings, Christina: Lapsen oma vihreä kirja
Murphy, Glenn: Ilmastonmuutos: mitä minä voin tehdä?
Nummi, Elina: Täti Vihreän ympäristöopas
Oja, Terttu: Paavo ja Petra kotona ja retkellä: Miten toimin, että säästäisin luontoa?
Walsh, Melanie: 10 askelta maapallomme auttamiseksi
Wines, Jacquie: 101 tapaa pelastaa maapallo
Kuunnelma löytyy mm. Vaski-kirjastojen kokoelmista. https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Sen voisi tilata omaan kirjastoonsa maksullisena kaukolainana. http://www.valkeakoski.fi/portal/suomi/kulttuuri_ja_vapaa-aika/kirjasto/-palvelut/kaukopalvelu/
Samaa ovat monet kyselleet monilla internetin keskustelupalstoilla. Emme onnistuneet löytämään mitään Heli Hyvösen haastatteluja tai tietoja Karoliinan myöhemmistä vaiheista. Heli Hyvönen on kuitenkin kirjoittanut jatkokirjan Karoliinan vaiheista nimeltä Tule silittämään tätä leijonaa: pienen tytön kipeät vuodet (Karas-sana, 1988).
Juha Vainion sanoittaman ja esittämän kappaleen "Poliisi" on säveltänyt Erik Lindström salanimellä P. Naseva. Kappale ei siis ole käännöskappale.
Lähde: Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Amurin aallot on valssi, jonka on säveltänyt venäläinen Max Kjuss (näkee myös kirjoitusasussa Kyuss). Hän eli vuosina 1874-1942, ja kappale on sävelletty vuonna 1909, jolloin Kjuss työskenteli 11. rykmentin kapelimestarina Itä-Siperiassa Vladivostokissa. Sen alkuperäinen venäjänkielinen nimi on Амурские волны (Amurskije volny) ja siitä tuli hyvin kuuluisa ympäri Neuvostoliittoa 1920-30-lukujen aikana. Valssia esitettiin usein ilman tekijätietoja, usein kansanmusiikkimaisena sovituksena ja myös Neuvostoarmeijan tunnusmarssina. Lauluun kirjoitti sanat 1900-luvun puolivälissä näyttelijä Serafim Popov.
Lähteet:
Englanninkielinen Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Amur_Waves...
Kenties Digi- ja väestötietoviraston maksullinen osoitepalvelu voisi auttaa?
Suomenkielinen osoitepalvelupuhelin: p. 0600 0 1000
Ruotsinkielinen osoitepalvelupuhelin: p. 0600 0 1001
Numerot palvelevat joka päivä klo 8.00 - 22.00.
Palvelun hinta on 2,50 euroa/minuutti + pvm/mpm, jonotus pvm/mpm (16.5.2020 saakka 1,98 euroa/minuutti).
Palveluun voi soittaa ainoastaan Suomesta.
Kuva on hieman epätarkka, mutta kyseessä voisi olla seitsenpistepirkon toukka. Musta toukka on aikuisena kooltaan 5 - 8 mm, ja sen etu- ja takapäissä on molemmissa yleensä neljä oranssia täplää. Myös muiden leppäpirkkojen kuten viisipiste- ja harlekiinipistepirkkojen toukat ovat musta-oransseja.
Lähde: Luoto, L. & Luoto, H. Ötökät lähiluonnossa. Readme.fi. 2021. s.200.
Lisää leppäpirkoista: https://www.otokkatieto.fi/cat?id=39
Terveisiä Lieksasta, Kolin kaupungista!
Vaikka Koli onkin aikojen saatossa innoittanut monia taiteilijoita, niin sangen vähän sinne sijoittuvia romaaneja kuitenkaan löytyy. Muutaman onnistuin kuitenkin löytämään (Finna.fi:ssä Hakuehdot: (Kaikki osumat:koli AND Kaikki osumat:84.2; Aineistotyyppi: Kirja):
Kukkonen, Jussi. Tuomiovuoren varjossa: historiallinen romaani. Jyväskylä: Pohjola, 1955.
Määttänen, Eino. Koli ja Rakkaus satuverhossa. Koli: Tekijä, 1936.
Tuo Määttäsen teos sisältää siis kaksi lyhyempää kaunokirjallista tekstiä, joista toinen on nimeltään Koli.
Jos Kolin kaunokirjallisempi kuvaus kiinnostaa, niin vinkkaan vielä muutaman löydön alla.
Juhani Ahon lastu Käynti Kolilla löytyy mm. seuraavasta:
Aho,...
Wikipedia löytää vain parikymmentä suomalaista feministiä. Wikipedia
Adelaïde Ehrnrooth (1826-1905)
Minna Canth (1844–1897)
Elisabeth Stenius-Aarneenkallio (1847–1924)
Alexandra Gripenberg (1857-1913)
Kaari Utrio (s. 1942)
Margherita Zilliacus (s. 1949)
Mariella Lindén (s. 1950)
Kaarina Kailo (s. 1951)
Anja Snellman (s. 1954)
Sunniva Drake (s. 1955)
Kevät Nousiainen
Tuija Pulkkinen (s. 1956)
Tuula Haatainen (s. 1960)
Leena Lehtolainen (s. 1964)
Kaarina Hazard (s. 1966)
Heidi Liehu (s. 1967)
Rosa Meriläinen (s. 1975)
Anne Moilanen (s. 1976)
Sofi Oksanen (s. 1977)
Helmet-haku löytää tarkennetulla haulla ja hakusanoilla...
Syytä voi vain arvailla, ehkä on niin, että Fieldingin aiempia kirjoja ei ole myyty niin paljoa, että kustantamo olisi laskenut kääntämisen olevan kannattavaa. Lienee parasta tiedustella asiaa suoraan kustantamolta. Fieldingin kirjojen aiemmat suomennokset on julkaissut WSOY.
Viimeisin Joy Fieldingin suomennettu teos on Henkeäsalpaava (2012), joka on ilmestynyt alun perin jo vuonna 2007 nimellä Heartstopper. Sitä aiempi käännös, Pakoon et pääse (2010), on englanniksi ilmestynyt vuonna 2006 nimellä Mad River Road. Vuoden 2007 jälkeen Fieldingiltä on ilmestynyt 11 teosta, joita ei ole suomennettu.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Joy_Fielding
https://www.kirjaverkko.fi/kirjailija/joy-fielding
Kustantamon yhteystiedot:
https://...
Toivo Silvosen säveltämä ja sanoittama "Kevätlaulu" alkaa: "Nytpä kevät on, nyt kukkii metsät, maat".
Laulu sisältyy esimerkiksi nuotteihin "Suuri kevät- ja kesälaulukirja" (toimittanut Elsa Kojo; WSOY, 1984), "Opistojen laulukirja" (2. painos; Fazer, 1968), Siukonen, Wilho: "Laulukirjan säestykset" (3. uusittu painos; Otava, 1952) ja "Kansakoulun laulukirja : liitteenä Musiikkioppi" ([toim.] Paavo Halme, Väinö Paavola; 11. painos; WSOY, 1942).
Kyseessä on ollut kameralainaus (valokuvaus- eli kameramenetelmä).
Lisätietoa kameralainauksesta voi lukea esimerkiksi Kirjastotyön perusteet -teoksesta vuodelta 1984.
Tässä lisäksi kaksi aikaisempaa kysy krjastonhoitajalta -palstan kysymystä, joissa kerrotaan kameralainauksesta:
Aikoinaan kirjastoissa oli käytössä kameralainausjärjestelmä, lainauskoneella otettiin kuva muistaakseni kirjan takasisäkannesta ja kirjastokortista. Miten… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Tässä iltapuhteeksi heräsi mieleen seuraava kysymys: Miten ennen tietokoneaikaa kirjastoissa hoidettiin lainaus ja palautus? Miten tiedettiin, mitä oli… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Tampereen kaupungin ylläpitämän Muuttuva Tampere -instagramtilin päivityksen (13.2.2025) mukaan nykyisin Tampereen lyhin katu on Kalevassa sijaitseva 19-metrinen Ylämummo. Aiemmin titteliä hallussaan pitäneen Helenankujan pituus on noin 24 metriä.Lähde: Muuttuva Tampere, Instagram.
Etsitty Riivaajien katkelma löytyy kolmannen kirjan seitsemännen luvun toisesta jaksosta.
Lea Pyykön suomennoksessa se kuuluu seuraavasti: "Kaikkein työläintä on elää elämä valehtelematta... -- " (Riivaajat. 2, Kolmas osa, Seitsemäs luku, II, s. 329 – Karisto, 1982)
Ida Pekari puolestaan on kääntänyt sen näin: "Ei mikään ole vaikeampaa kuin elää elämäänsä valehtelematta... -- " (Riivaajat. 3, Seitsemäs luku, II, s. 292 – Otava, 1928)
Otavan vuonna 1979 julkaisemasta Riivaajien kolmiosaisesta laitoksesta etsitty kohta näyttää puuttuvan lähes kokonaan painoteknisen kömmähdyksen vuoksi:
- Ystäväni, olen valehdellut koko elämäni ajan, silloinkin kun puhuin totta. En koskaan ole puhunut totta totuuden itsensä vuoksi, vaan aina omaa...