Kenties Digi- ja väestötietoviraston maksullinen osoitepalvelu voisi auttaa?
Suomenkielinen osoitepalvelupuhelin: p. 0600 0 1000
Ruotsinkielinen osoitepalvelupuhelin: p. 0600 0 1001
Numerot palvelevat joka päivä klo 8.00 - 22.00.
Palvelun hinta on 2,50 euroa/minuutti + pvm/mpm, jonotus pvm/mpm (16.5.2020 saakka 1,98 euroa/minuutti).
Palveluun voi soittaa ainoastaan Suomesta.
Vuosien 2014-15 tienoilla Ylen kanavilla on esitetty espanjalaista Capelito-animaatiosarjaa, jossa seikkailee juuri tuollainen sienihahmo. Sarja on kyllä alunperin valmistunut vuosina 2001-2002.
Tässä pari linkkiä Capeliton virallisille kanaville:
http://capelito.tv/intro/index.html
https://www.youtube.com/user/CapelitoMushroom
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla sanotaan, että A(H7N9)- sekä A(H5N1)-virusta vastaan on kehitetty rokotteita, joita ei kuitenkaan ole yleisesti saatavilla. Lintuinfluenssaan on siis olemassa rokotteita.
Lähde ja lisätietoja
THL: Lintuinfluenssa https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/t…
Yleisradion artikkelissa nimipäivistä vuodelta 2010 kerrotaan seuraavasti:
Taisi olla Kustaa Vilkuna, kun oli 1900-luvun puolivälissä, joka ei halunnut tyttöjä ja poikia samalle päivälle. Nyt se ei ole enää tärkeä näkökohta, sanoo Helsingin yliopiston almanakkapäällikkö Heikki Oja.
https://yle.fi/a/3-5624584
Kustaa Vilkuna (1902-1980) oli suomalainen akateemikko, kansatieteilijä, kielitieteilijä ja historiantutkija, jonka teoksia on mm. Etunimikirja vuodelta 1947.
Tumma näyttö säästää puhelimen akkua ja vähentää silmien rasitusta. Tummaa teemaa käyttäessä silmiin ei kohdistu yhtä paljon valoa kuin jos katselee hämärässä huoneessa valkoisella taustalla olevaa sovellusta.
Erään tutkimuksen mukaan tumma teema voi olla kuitenkin jopa huonompi kuin vaalea, sillä se viittaa auringon valoon ja päiväaikaan. Tutkijat suosittelevatkin kokeilemaan yötilan sijasta näytön himmentämistä illalla. Tutkimuksessa todettiin, että kirkas keltainen ja sininen valo piti hiiret hereillä, mutta kun molempia himmennettiin, saivat hiiret paremmin unta, kun valo oli sininen.
Kotimikro: Näin säästät puhelimesi akkua – ja silmiäsi
V. A. Koskenniemi on ainakin kirjoittanut runon nimeltä Pohjanmaa, jossa runoilijan synnyinseutua kuvataan mm. näin:
Ma aina muistan, kuinka verkallensa
vei tieni lakeutta laajaa kohti
ja kuinka rinta taasen vapautensa
kuin painon raskaan alta nostaa tohti.
Runo on julkaistu alun perin Koskenniemen esikoisteoksessa Runoja vuonna 1906. Sen voi lukea ilmaiseksi Project Gutenbergissa: The Project Gutenberg eBook of Runoja, by Veikko Antero Koskenniemi.
Muita sopivia runoja en valitettavasti löytänyt, mutta julkaisen tämän vastauksen. Ehkä sivuston lukijoilla on ehdottaa muita Pohjanmaa-aiheisia runoja.
Helmet-kirjastojen vinyylilevyt löydät kirjoittamalla sivustolla www.helmet.fi hakukenttään * ja hakutulosten tultua valitsemalla vasemmasta sivupaneelista Aineiston kohdalta LP-levy. Alla oleva linkki toimii samalla tavalla:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20f%3A6__Ff%3Aface…
Klikkaamalla Sijainti-kohdassa Lisää näet listan kirjastoista, joiden kokoelmiin kuuluu vinyylilevyjä, ja voit rajata hakua lisää näyttämään tuloksia vain tietystä kirjastosta.
Tarjolla on joitain lapsille suunnattuja autismia käsitteleviä kirjoja, jotka voisi ottaa autismikirjosta kertomisen avuksi. Tässä PIKI-kirjastojen valikoimista muutamia:
Michèle Larchez, Ystäväni Aapo, jolla on autismi [tarkoitettu 7–11-vuotiaille lapsille]
Suvi Piiparinen, Ilona ja Mysteeri-Masa [tuo tutuksi autismikirjon piirteitä ja ymmärtämystä erilaisuudesta]
Rose Robbins, Minä ja minun siskoni [kuvakirja elämästä autistisen siskon kanssa]
Rose Robbins, Puhuminen ei ole minun juttuni [jatkoa kirjalle Minä ja minun siskoni]
Anneli Yliherva, Tetti ja kaverit [soveltuu parhaiten 4–6-vuotiaille ja koulutulokkaille]
Veikko Ahvenaisen säveltämä ja Veikko Lavin sanoittama kappale "Silakka-apajalla" sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 14 ja nuottiin Lavi, Veikko: "Tunteella ja huumorilla" (Fazer Musiikki, 1990). Laulu alkaa: "Muistan kun valakalla solakalla".
Tässä joitakin kuvaukseesi sopivia kirjoja:
Sanna Eeva: Maamorsian
Juli Zeh: Yli-ihmisiä
James Hamilton-Paterson: Mausteena Fernet Branca
Kaarina Davis: Toisinnäkijän päiväkirja
Eija Wager: Tupaantuliaiset
Juli Zeh: Yli-ihmisiä
Linda Olsson: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja
Nina Burton: Elämän ohuet seinät
Lisätietoja kirjoista löytyy Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/
Kyseessä ei tarkkaan ottaen liene sanatarkka Kalle Päätalo -sitaatti, vaan ote Esa Liljan Helsingin Sanomissa julkaistusta Päätalon Iijoki-sarjaa käsittelevästä esseestä:Tästä kaikesta selviämiseen Päätalolla on tarjota resepti: olkoon sitten niin. Elämälle voi sentään nauraa. Häpeästä ja kärsimyksestä Päätalo kattaa lukijoilleen pitopöydän ja järjestää kaikkien aikojen juhlat. Tappioissa ja nöyryytyksissä kieriskellään.Ja lopulta jäljelle jää se, mikä elämän sekavassa vyöryssä lopulta on tärkeää: hyvät ihmiset, ystävälliset sanat, pienet kohtaamiset ja merkitykselliset hetket.– Esa Lilja, Essee : Iijoki antaa aina vaan. - HS 10.11.2019
Voit etsiä HelMet-aineistotietokannasta www.helmet.fi Siperiaa käsitteleviä suomenkielisiä kirjoja seuraavalla tavalla: valitse aihe-haku, anna hakusanaksi Siperia, klikkaa kuvaketta Hae. Voit jatkaa hakua niin, että klikkaat kuvaketta Rajaa/Järjestä hakua, ja valitset kieleksi suomen ja aineistotyypiksi kirjan. Voit järjestää hakutuloksen teoksen ilmestymisvuoden mukaan laittamalla ruksin asianomaiseen kohtaan. Klikkaa kuvaketta Rajaa/Järjestä hakutulos. Saat listan teoksista. Kunkin teoksen saatavuustiedot saat esille teoksen nimeä klikkaamalla. Kirjastojen asiakastyöasemilla on käytettävissä artikkelitetokanta Aleksi. Siperiaa käsitteleviä artikkeleita tietokannassa oli varsin paljon. Ne eivät kuitenkaan ole kokotekstimuodossa, vaan...
Käyttämällä hakukonetta, esim. Googlea, saa haaviinsa kaikenlaista tietoa Arvo Ylpöstä. Luotettavimmasta päästä lienee Arvo ja Lea Ylppö Säätiön sivut, osoitteessa http://www.alys.fi/sivu2.htm
Arno Forsius on Suomen Lääkärilehdessä (2001: 24) julkaissut pienen kirjoituksen lähdeluetteloineen, ja siitä lyhyestä biografiasta löytyy myös nettiversio: http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ylppo.html
Ei sovi unohtaa että osoitteessa http://www.turku.fi/aino voi etsiä aineistoa Turun kaupunginkirjaston tietokannasta. Asiasanalla Ylppö, Arvo haetaan Ylppöä koskevaa kirjallisuutta.
CD-levy on tulossa jossakin vaiheessa hankintalistoille, joiden pohjalta kirjastot tekevät tilauksensa. Sitä, valitseeko jokin kirjasto levyn kokoelmiinsa, ei tässä vaiheessa pystytä sanomaan. Saatavuustilannetta voi seurata HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/ .
Nimeä Muroke ei valitettavasti löydy tutkimistani nimikirjoista. Myöskään Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta ei löytynyt minkäänlaista tietoa ko nimestä. Suomen Sukututkimusseurankaan sivuilta ei tietoa löytynyt. Ehkä ko seura osaisi auttaa etsinnöissäsi eteen päin. Tässä Internetin sukututkimussivustojen osoitteita:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2
http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_content&view=frontpage&It…
http://personal.inet.fi/yhdistys/grondahl-murtola/SukututkimusLinkit.ht…
Tässä on luettelo pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyvistä pianonsoitonoppaista venäjäksi. Kun klikkaa teosta, löytyy tarkemmat tiedot sekä kirjasto, mistä teoksen saan. Soitonoppaan voi myös varata omaan lähikirjastoon. Varauksen voi tehdä itse tai sitten voi pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksen.
Klikkaa tätä niin löydät luettelon pianonsoitonoppaista venäjäksi:
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=soitonoppaat+and+piano&se…
Tietämättä tarkemmin, mille soittimille tämä sävellys on sävelletty, on vaikea vastata aivan varmasti. Sibeliuksen teosluettelosta ei kuitenkaan löydy yhtään Andante-nimistä sävellystä, joka olisi tarkasti määritelty G-duurissa kulkevaksi.
Folke Gräsbeck on levyttänyt itse keksimällään nimellä Allegretto Sibeliuksen nimettömän sävellyksen viululle ja pianolle G-duurissa(teosluettelonumero JS86). Tämä levytys löytyy albumilta The Sibelius edition. Volume 6 (BIS CD-1915).
Jos kysyjällä on etsimästään teoksesta jotain lisätietoja, voidaan hakua yrittää täsmentää. Näillä tiedoilla ei valitettavasti muuta löydy.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tässä lastenosaston henkilökunnan vinkkejä kirjoiksi, jotka saavat nykylapset paremmalle tuulelle:
Colfer, Eoin : Legenda Pottu-Mäkisestä. Kertomus kirjastonhoitaja Pottu-Mäkisestä, joka huhujen mukaan piilottelee tiskinsä alla kaasulla toimivaa perunapyssyä.
Foxley, Janet : Muncle Trogg - maailman pienin jättiläinen. Kirja kertoo pienestä jättiläisestä, jota pikkuvelikin kiusaa pikkuisuudesta. Mutta Muncle Troggill on taitoja, jotka isommilta jättiläisiltä puuttuvät... . Lisänä hervottoman hauska kuvitus.
Hulkko, Johanna : Geoetsivät -sarja. Etsiväsarja, joka keskittyy muodikkaaseen geokätkentään. Vauhdikkaita seikkailuja.
Kinney, Jeff : Neropatin päiväkirja. Sarjakuvaromaani kertoo Gregistä, joka aikoo olla jonain päivänä vielä kuuluisa...
