Runo voisi olla Zacharias (Sakari) Topeliuksen runo Reippaat pojat. Tämä pitkä runo alkaa näin:
"Ma sanon pilttiraukaks sen,
ken talvet tutisee
ja tuulahduksen tuntien
jo turkkiin turvailee
ja jota aina yskittää,
kun Pohjolass' on raitis sää"
Runo löytyy mm. näistä kirjoista:
- Kansakoulun lukukirja 1 (1927)
- Kansakoulun runokirja (1917)
- Kotipiirin kirja : lukukirja ylemmän kansakoulun ensimäistä ja toista lukuvuotta varten (1921)
- Lukemisto Suomen lapsille 1 (1933)
Muut kirjat löytyvät alla olevan Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=4&PBFORMTYPE=010…
Pyhäjoen kirjastossa on vain teos Kelttiläisiä rukouksia:
Polku jota kuljen: http://pyhajoki.verkkokirjasto.fi/ Tuon...
Uskallan väittää, että oli tällainen väite esitetty missä tahansa, siihen on syytä suhtautua epäillen. Jotta tällaisen väitteen totuudellisen voisi selvittää, täytyisi olla ensinnäkin käytettävissä yksiselitteinen määritelmä käsitteelle "huippumalli". Pitäisi siis olla kansainvälinen yksimielisyys siitä, milloin mallintöitä tekevä henkilö muuttuu "huippumalliksi" ja milloin tai millä ehdoilla hänestä sitten taas tulee tavallinen tai entinen malli.
Toiseksi tarvittaisiin vertailukelpoinen tilastotieto jokaisen vertailussa mukana olevan maan "huippumallien" lukumäärästä jonain tiettynä hetkenä. Tällaisen tilastotiedon saatavilla olo kuulostaa epätodennäköiseltä, kun kysymyksessä on niinkin paljon makuasioihin nojautuva ilmiö kuin muoti ja...
Lapsille suunnattu kirjaston opastusvideoita tuntuu olevan heikosti. Tutkimistani tietokannoista ei tullut vastaan muuta kuin tuo mainitsemasi ”Matti löytää kirjaston”.
Kirjastojen sivuillakin olevat opastusvideot näyttävät olevan suunnattu enemmänkin aikusille kuin lapsille. Osoittain ongelmana voi olla sekin, että eri kirjastoissa esimerkiksi lainausautomaatit saattavat olla erilaisia, ja kirjastojen käyttösäännötkin vaihtelevat sen verran paljon, ettei niistä voi kovin yksityiskohtaista yleisohjetta tehdä.
Kirjastokaistalla osoitteessa http://www.kirjastokaista.fi/kurkistuskulisseihin-lastenohjelmat/ on yleisiä videoita kirjaston käytöstä lapsille sopivassa muodossa. Tapiolan kirjasto on julkaissut YouTubessa lasten ja nuorten tekemiä...
Olisikohan kyseessä Liisa Komosen: Viisaat sukset. Tarinassa seikkailee Aslak ja lopussa on hieman surullinen. Jyväskylän kirjastosta löytyy tällä hetkellä vuoden 1956 painos. Tämän voi varata seutuvarauksena muihin Keskikirjastoihin. Kirjasto ei myy tätä teosta, mutta esim. Huuto.netissä näyttää olevan tällä hetkellä kaupan muutama kappale.
Hei!
Kirjasammosta löytyi kirjahylly, johon on koottu kirjoja kirjailijuudesta: http://www.kirjasampo.fi/fi/node/4496#.V9E2IPmLTct
Hakemalla kirjaston tietokannasta asiasanoilla "taiteilijaromaanit" ja "kirjoittaminen" saa myös melko hyvän joukon kaunokirjoja, joissa käsitellään kirjailijan työtä. Keski-kirjaston hakutuloksista löytyy mm. Kreetta Onkelin Kutsumus sekä Knausgårdin Taisteluni -sarja.
Tarkoitat ilmeisesti Helsingin Hakaniemessä sijaitsevaa Metallitalona tunnettua rakennusta, jossa sijaitsee Metallityöväen Liiton toimisto? Itse rakennuksella tuskin on ollut suurta merkitystä Suomen taloushistorialle mutta siellä toimivalla Metallityöväen Liitolla toki paljonkin. Liitosta on kirjoittua kolme historiikkia:
Suomen metallityöväen liitto 1961-1983 / Eino Ketola
Suomen metallityöväen liitto 1899-1930 / Johan Koivisto
Suomen metallityöväen liitto 1930-1949 / Karl Gustaf Kunnas
Noista teoksista siis varmasti löytyy tietoa liiton merkityksestä taloushistorian eri käänteissä. Jos taas haluat tutustua yleisemmin Suomen taloushistoriaan teollisuusalojen nousun ajalta, voisi hyödyksi olla Suomen taloushistoria -sarja ja erityisesti...
Nimeä ei löydy meidän käytössämme olevista sukunimikirjoista täällä kirjastossa.
Väestörekisterikeskuksen sivujen (www.vrk.fi) Nimihaku-osiosta selviää, että nimeä on nykyisin käytössä alle viidellä henkilöllä.
Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä sukunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä.
Kotimaisten kielten keskus, Kotus,(www.kotus.fi) antaa nimistöneuvontaa. Heidän sivuiltaan löytyy Chat, suomalaisittain Tsätti, josta voit kysellä sanasta ja sen merkityksestä tarkemmin.
Hei!
Sukunimi Monto on sukunimi Montonen muunnos tai rinnakkaisasu, jota on esiintynyt lähinnä Karjalassa. Monto-nimisiä asui myös viime sotien päättyessä Kivennavalla, Jääskessä, Raudussa ja Säkkijärvellä. Vanhastaan nimi on ollut tuttu myös Länsi-Suomessa: Olof Mondoij 1554 Lempäälä Jokipohjassa ja Sigfrid Mondoij 1546 Längelmäen Tiihalassa.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet, Otava 2000
Julma-sanalle ei ole toistaiseksi löytynyt muunkielisiä vastineita, joihin sen voisi katsoa perustuvan. Sanan ainoa varma vastine on karjalan julma. Viron julm on selitetty lainaksi suomesta. Suomen kirjakielessä sana on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen, joten se voidaan lukea vanhaan omaperäiseen sanastoomme kuuluvaksi.
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Mikkelin seutukirjastossa on juuri valmistunut 1-luokkalaisille tarkoitettu helppolukuisten kirjojen esite. Siitä löytyy kirjasarjoja, joiden avulla pääsee mukavasti lukemisen alkuun, esim. Kirjatiikeri ja Hyppää kirjan kyytiin.
Kun tulette käymään kirjastossa, kannattaa suunnata myös arkikertomusten hyllylle, josta löytyy esim. Ella-, Risto Räppääjä- ja Reuhurinne-kirjoja.
Esite on liitteenä ja lisätietoja saat Mikkelin seutukirjastosta.
Kyseessä on Jára Benešin ja Karel Hašlerin kappale Gramofooni ja muita ihmeitä (Ich hab' zu Haus ein Grammophon). Kansallisdiskografiassa sanoittajiksi mainitaan M. A. Numminen ja Palle.
Laulun voi kuulla M. A. Nummisen esittämänä esimerkiksi CD-levyiltä Klassikot: ne parhaat (1990), Love Records : kaikki singlet. 1 (2016), Kiusankappaleita. 1 : Singlet, ep:t ja erillisäänitteet 1966-73 (2000).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Hei
Tarkoitat ilmeisesti Gwen Grantin kirjoittamaa kirjaa?
Kysymyksestäsi ei ilmene haluatko ostaa vai lainata kirjan. Lainaksi sen saat kääntymällä kirjastosi puoleen ja pyytämällä heitä tilaamaan ko. teoksen Varastokirjastosta. https://vaari.finna.fi/?lng=fi
Mikäli olet halukas ostamaan sen, niin pikaisella haulla löytyi verkkosivu, jossa se on myös saatavilla:
https://www.antikvaari.fi/
Kaivattu Maaria Leinosen runo on Sitä saattaa elää toisen kanssa sikermästä Katsoisin toisin, joka sisältyy runoilijan vuonna 1986 julkaistuun kokoelmaan Kuin avaisin vierasta ovea.
Hei,
Juuri tämän version suunnittelijasta ja suunnitteluajankohdasta en tiedä, mutta kyseisen patsaan esikuvana lienee "Seinen tuntematon". Tämä 1880-luvulla joesta löydetyn tytön kasvot on monistettu lukuisiin eri versioihin, jopa elvytysnukelle. Tällä haulla löytyy netistä kovasti tuon näköisiä naispäitä.
Ehkä näillä tiedoilla pääsee eteenpäin.
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjasta löytyy yksi osuma sanalla "imo". Kantasanana on "imisä", jonka yksi merkitys on naaraspuolinen sika (etenkin porsaana), naaraskissa tai -koira, harvemmin muu naaraseläin. Imoa on käytetty samassa merkityksessä alueella Maaninka-Viitasaari-Pyhäjärvi Ol.-Vieremä-Maaninka.
Tässä esimerkki sanan käytöstä puheessa:
siellä kuul olovaˀ imokòera, èikö tuo siellä liem mèijänkääk kòera. Maaninka
Tässä linkki imisä-pääartikkeliin: imisä - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Tämä linkki vie imo-artikkeliin: imo - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Apheli tarkoittaa kiertoradan pistettä, jossa Aurinkoa kiertävä kappale on kauimpana Auringosta. Periheli on sen vastakohta, eli siinä kappale on lähimpänä Aurinkoa.
Lähde:
https://www.ursa.fi/kirjat/lisamateriaalia/tahdet-vuosikirja/sanasto.ht…
Tilastoja asiasta ei ainakaan vielä liene. Yle uutisoi huhtikuussa (28.4.2021) mm., että HUS:n alueella on yksittäisiä hoivalaitoksissa menehtyneitä ikääntyneitä rokotettuja asukkaita. Uutisen voi lukea alta:
Koronavirukseen on kuollut Suomessa myös rokotuksen saaneita ihmisiä – HUSin lääkäri: "Tiedossa on hoivalaitoksissa menehtyneitä" | Yle Uutiset | yle.fi
Toinen Ylen uutinen (9.7.2021) kertoo, että alustavan aineiston mukaan Yhdysvalloissa viime kuukausina lähes kaikki, eli 99,5 prosenttia, koronaan kuolleista ovat olleet rokottamattomia:
Yhdysvalloissa koronarokote on pelastanut satojen tuhansien hengen – koronaan kuolleet ovat nyt lähes yksinomaa rokottamattomia | Yle Uutiset | yle.fi
Alijäähtynyt vesi pysyy nestemäisessä muodossa, vaikka sen lämpötila alle jäätymispisteen. Tämä johtuu siitä, että vesi tarvitsee sopivan jäätymisytimen, jonka ympärille molekyylit voivat järjestäytyä kidemuotoon. Ydin voi olla hiukkanen tai suolakide. Jos ydintä ei ole, vesi pysyy metastabiilissa tilassa.
Metastabiili tila on herkkä romahtamaan pienimmän energian tilaan. Törmäys lentokoneen kylmään siipeen riittää kynnysenergiaksi muutokselle. Kiinteän pinnan epäpuhtauksien ja jäähiukkasten ympärillä vesi alkaa kiteytyä ja nopeasti kaikki vesimolekyylit alkavat järjestäytyä pienempään energiatilaan. Seuraa olonmuodon muutos eli vesi muuttuu jääksi.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Alij%C3%A4%C3%A4htyminen
https://fi....
Veikko Huovisen teos Puukansan tarina on käännetty englanniksi (Tale of the forest folk , translated by Tim Steffa, 1994). Teoksessa Finnish short stories (translated by Inkeri Väänänen-Jensen with K. Börje Vähämäki, 1982) on englanninnos Huovisen novellista Onko tukka kauniisti (Is my hair beautiful?). Novelli on teoksesta Rasvamaksa (1973).
Veikko Huovisen teoksia ei ole käännetty lainkaan italiaksi tai ranskaksi.
Suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä eri kielille voi etsiä Suomen kansallisbibliografia Fennicasta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
Kansallisbibliografia Fennica
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokanta
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun...
Diplomi on oppimäärän suorittamisesta saatu todistus. "Polyteknillinen Opisto muutettiin yliopiston tasoiseksi Suomen Teknilliseksi Korkeakouluksi huhtikuun 2. päivänä 1908. Nimenmuutoksen myötä opiskelijat saivat ylioppilaan oikeudet, vakituiset opettajat professorin tittelin, tutkintosäännössä määriteltiin teknillinen tohtorin tutkinto ja oppilaitoksessa otettiin käyttöön entisen koulumaisen opetusmuodon sijaan rajoitettu opiskeluvapaus. Koko oppilaitoksen kurssin läpäisseet opiskelijat saivat valmistuessaan saksalaisella kielialueella 1800-luvun loppupuolella totuttuun tapaan päästötodistuksen eli diplomin. Vastaavasti korkeakoulusta valmistuvat tohtorit saivat tohtoridiplomin." Linkki Aalto yliopiston historiikkiinYlemmän...
