Työasuntovähennyksen myöntäminen perustuu tuloverolakiin. Asiaa koskeva ajantasainen lainsäädäntö löytyy Finlex-palvelusta. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921535?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ty%C3%B6asuntov%C3%A4hennysLain mukaan avoliitossa asuva voi saada työasuntovähennystä vain siinä tapauksessa, jos avopuolisoilla on yhteinen alaikäinen lapsi.Lakia tarkasteltiin viimeksi vuonna 2018, jolloin lain soveltamista ehdotettiin laajennettavaksi myös avopuolisoihin. Asiassa päädyttiin kielteiselle kannalle eikä lakiin tullut muutosta. Esitettyihin perusteisiin voi tutustua valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä 19/2018 kohdasta Työasuntovähennys. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Documents/VaVM_19+2018....
Helsingin Helmet-kirjastoista ainoastaan Töölössä on paperisilppuri asiakaskäyttöön. Silppuri on suurikokoinen ja sitä käytetään vain kirjastossa. Silppuri pystyy ottamaan vastaan yhden paperin kerrallaan. Vetoisuudeksi kerrottiin yksi jätesäkillinen. Säiliön tyhjentää henkilökunta, mutta käyttäjän on syytä tarkistaa itse, kuinka täynnä säiliö on ennen kuin aloittaa silppuamisen.
Rahojen arvo määräytyy kuntoluokituksen mukaan. Neljä eri hinta-arviota 2 markan kolikolle vuodelta 1905 ovat:
Kuntoluokka 8 (ei kulumisen jälkiä, pinta ehjä, leimakiiltoinen, joskus lievästi patinoitunut) 2000 euroa
Kuntoluokka 6 (korkeimmissa kohdissa hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat terävät, ei leimakiiltoa) 450 euroa
Kuntoluokka 4 (tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, lähes kaikki yksityiskohdat vielä selvät) 200 euroa
Kuntoluokka 2 (Kulunut, yksityiskohdat epäselvät, reuna- yms. vikoja, mahd. korroosion jälkiä) 150 euroa
Lähde:
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2021 : Luettelo arvohintoineen, 2021
Taskukirjastossa todettiin hetkellinen häiriö, joka kesti viikonlopun yli. Normaalisti Taskukirjaston toimintahäiriöiden syynä on yleensä rajapintaongelma Helmet-kirjastojärjestelmässä, niin ilmeisesti tälläkin kertaa. Rajapintaongelma aiheuttaa sen, että kirjastojärjestelmään liitetyt ohjelmat, kuten Taskukirjasto, eivät saa yhteyttä järjestelmään ja näin ollen eivät voi toimia normaalisti. Ongelma pyritään aina selvittämään niin pian kuin mahdollista, mutta jos ongelma ilmenee viikonloppuna, sen selvittäminen saattaa siirtyä alkuviikkoon.
Kymmenisen tsekkiläistä kirjaa, jotka löytyvät Helmet-kokoelmista. Listalla on erityyppisiä kaunokirjoja, joista osa on hyvin tunnettuja, osa vieraampia. Jotkut teoksista ovat keveitä ja toiset taas käsittelevät raskaita aiheita. Teoksista on merkitty listaan uusin painos, mutta vanhempiakin painoksia löytyy ja joitakin myös eri kääntäjien kääntäminä. Samoilta tekijöiltä löytyy myös muita kirjoja Helmet-kokoelmista.
Alexandra Berková: Magoria : tarina suuresta rakkaudesta, 1994
Karel Čapek: Puutarhurin vuosi, 2015
Jaroslav Hašek: Kunnon sotamies Švejk maailmansodassa, 2013
Bohumil Hrabal: Liian meluisa yksinäisyys, 2008
Franz Kafka: Mies joka katosi, 2012
Milan Kundera: Olemisen sietämätön keveys, 2022
Arnošt Lustig: Rukous Katarzyna...
Valviran ohjeiden mukaan potilaalla on oikeus halutessaan mennä hoitoon (kiireetön hoito) myös mihin tahansa muuhun terveyskeskukseen Suomessa. Tällöin hoitopaikan vaihdosta pitää ilmoittaa kirjallisesti hoitovastuussa olevan kunnan terveyskeskukselle sekä valitun kunnan terveyskeskukselle.
Hoitovastuu siirtyy uudelle terveysasemalle tai valitun kunnan terveyskeskukselle viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Seuraavan kerran terveysasemaa voi vaihtaa aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta.
https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/potilaan-asema-ja-oikeudet-oikeu…
https://www.hel.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/asiakkaan-tiedot-ja-o…
Lahden kaupungin verkkosivuilla asiasta on kirjoitettu näin 16.3.2021:
"Lahden lukio Gaudian rehtori Jyrki Rosti toteaa, että latinankielisen gaudia-sanan perusmuodolla on positiivisia merkityksiä kuten ilo, riemu ja mielihyvä.
– Ylioppilasjuhlassa laulettava Gaudeamus on samaan sanaan liittyvä verbimuoto, joten monelle tulee jo sanasta Gaudia mielleyhtymä lukioon.
Rostin mielestä Gaudia-nimen merkitys kuvaa hienosti uuden lukion rakentuvaa toimintakulttuuria ja taipuu hyvin myös lukion brändin rakentamiseen ja markkinointiin."
Lähde: Paavolan kampuksella aloittaa Lahden lukio Gaudia - Lahti
Hei,
Kyseinen runo löytyy Lukukeskuksen julkaisemasta pienten lasten runokirjasta Lorulahja (lukukeskus, 2019).
Lukukeskuksen julkaisema runokokoelma lahjoitettiin neuvoloiden kautta kaikille vuosina 2019-2021 syntyneille lapsille osana Lukulahja lapselle -kirjakassia. Kirjaa ei ole saatavissa kirjastoista tai kirjakaupoista. Varmaan antikvariaateista tai kirppareilta voi löytyä.
Tästä Veikko Samulin säveltämästä ja Jori Nummelinin sanoittamasta kappaleesta ei ole julkaistu nuottia. Kappaleen sanat ja soinnut löytyvät verkosta esimerkiksi Chordify-palvelusta (https://chordify.net) ja "Ultimate guitar" -palvelusta (https://www.ultimate-guitar.com).
Käytä Google-hakua osoitteessa http://www.google.com/, kirjoita kärkkäinen kata ja lainausmerkkeihin
"minä ja morrison" niin löydät paljon tietoa aiheesta.
Suomen Kannasllisbibliografian, Fennican, http://finna.fi mukaan John P. Kotterilta on suomennettu seuraavat teokset:
Johtajuus menestystekijänä / John P. Kotter ; [...suom. Ritva Liljamo, Asko Miettinen] [Espoo] : Weilin + Göös, 1989
Muutos vaatii johtajuutta / John P. Kotter ; [suomennos: Maarit Tillmann] Helsinki : Rastor, [1997?]
Valta johtaa : miten sisäistän, hankin ja käytän valtaa / John P. Kotter ; [suom. Veikko Rumpunen] Hki : Rastor, 1980
Yritysjohtajan profiili / John P. Kotter ; [suom. Veikko Rumpunen] Hki : Rastor, 1983 (Mäntän kirjap.)
Samanteokset löytyvät myös Linda-tietokannasta.
Astrid Lindgrenistä on olemassa suomenkielistä tietoa esim. seuraavissa kirjoissa:
Strömstedt, Margareta : Astrid Lindgren (1988)
Ljungren, Kerstin : Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1992)
Myös teoksesta "Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita (1998).
Internetistä löytyy myös tietoa Lindgrenista, ruotsiksi ja englanniksi esim. seuraavilta sivuilta, http://www.astridlindgren.se
Astrid Lindgrens värld : http://www.alv.se/ .
Kansallispukuja käsittelevää kirjallisuutta löytyy oman kotikuntasi Vihantin kirjastosta tai OUTI-kirjastot kimpasta, johon oma kirjastosi kuuluu.
http://www.outikirjastot.fi/
Vihantin kirjastosta löytyy esim. kirja
Kansallispukuja Suomesta.
Mikäli et kuitenkaan löydä oman kotiseutusi kirjastoista sopivaa kirjaa, voit kysellä kirjastostasi kaukolainan mahdollisuutta.
Internetistä voit etsiä kirjoja myös seuraavan linkin kautta
http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
Sieltä voit etsiä kirjoittamalla asiasanakenttään -kansallispuvut - ja Frank-monihaku näyttää kaikki ne kirjat kansallispuvuista, joita löytyy Suomen maakuntakirjastoista.
Tätä teosta ei vielä ole ehditty tilata kirjastoon. Jos haluat, voit tehdä hankintatoivomuksen kirjaston etusivulla olevalla hankintatoivomuslomakkeella
https://www.webropol.com/P.aspx?id=162676&cid=25286451
Biologian sanakirjassa(Otavan kirjapaino 2006) kerrotaan hermosyystä näin: Hermosyy, nerve fibre, amer. nerve fiber, aikaisemmin nimitetty myös hermosäikeeksi; hermosolun viejähaarake (aksoni) ja sitä ympäröivä tuppi.
Käännyimme kysymyksesi kanssa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen puoleen ja sieltä vastattiin näin: "Seuraava teos käsittelee aihetta: Bergström L. Nutrient losses and gains in the preparation of foods. Uppsala: Livsmedelsverket; 1994, ja alla on siihen suora linkki.
Asiaa ei voi ihan lyhyesti esittää, sillä jo esivalmisteluilla kuten pilkkomisella, raastamisella ja repimisellä on erilaisia vaikutuksia eri ruokien ravintosisältöön, minkä lisäksi erilaiset kuumennus-, jäähdytys- ja säilöntämenetelmät ajallisine kestoineen."
http://www.fineli.fi/download/rapportNLG.pdf
Kysymäsi Markku Ojasen kirja on ilmestynyt vuonna 2011, joten sitä ei löydy aiemmin mainitsemistani kirjallisuusarvosteluja-julkaisuista. Myöskään Parnasso-lehdessä ei ole kirjasta arviota.
Pieni esittely löytyy vaikkapa Helmetin sivuilta:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789522471451&q…
Runokirja on ilmestynyt jo vuonna 1963 ja kirjastossakin löytyy vain muutama kappale kyseistä kirjaa. Pohjoissuomalaisessa Kaltio lehdessä on runosta ollut arvostelu vuonna 1976, numerossa 32. Kyseinen lehti on luettavissa Kansalliskirjastossa. Vuoden 1963 lehdissä voisi olla myös arvosteluja runosta. Tuon ajan lehtiä löytyy pääkirjastosta Pasilassa ja Kansalliskirjastosta. Hannu Salamasta on Pekka Tarkka tehnyt elämänkerran vuonna 1973 ja Ihmisen ääni sarjassa löytyy myös osa Hannu Salama ( WSOY, 1978). Olisiko näissä kirjoissa kirjailija kertonut runonsa synnystä. Hannu Salaman kirjojen kustantaja on Otava, jospa kustantajan kautta voisi lähestyä itse kirjailijaa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542180__Starkka%20salama_...