Sukunimi voi olla lähtöisin nimenkantajan ominaisuuksia kuvanneesta lisänimestä tai kertoa suvun varhaisen esi-isän asumisesta Turun piispan omistamassa talossa. Katolisella keskiajalla kirkko oli huomattava maanomistaja.
Lähde: Mikkonen Pirjo, Paikkala Sirkka, Sukunimet, Otava, Helsinki 2002
Kirjastossa ei ole tällä hetkellä paikalla molempia versioita, mutta kirjan tietojen perusteella kova- ja pehmeäkantisten painosten sivumäärät ovat täsmälleen samat. Siten mitä luultavimmin tekstitkin ovat samat. Pokkariversioita aika harvoin muutetaan kovakantisista, etenkään kun painokset ilmestyvät kohtuullisen pienellä aikaviiveellä. Kustantajakin mainostaa osoitteessa http://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/sara-shepard/96/ kovakantista, pokkaria ja e-kirjaa vain eri kirjojamuotoina eli sisällöltään yhtenäisinä.
Koirista on keskusteltu kirjastoissa paljon ja täälläkin asiasta on kyselty aiemminkin. Helmet-kirjastot ovat tehneet itsenäisesti koiria koskevat päätökset. Kontulan kirjastoon koiran kanssa voi mennä. Jos haluat joskus käyttää muita kirjastoja, asia kannattaa aina tarkistaa. Helmetin Kirjastot ja palvelut -sivustolta voi etsiä ne kirjastot, joihin voi koiran kanssa voi mennä (koirat sallittu). Asian voi tietysti aina tarkistaa suoraan kirjastosta puhelimitse. On kirjastoja, joissa koirat eivät ole sallittuja, mutta nopea asiointi - esimerkiksi varausten nouto tai palautus - on kuitenkin koiran kanssa mahdollista.
Löydät Helmet-tietokannasta englannin- ja saksankielisiä kielenopiskelijalle tarkoitettuja kirjoja, kun haet hakusanoilla helppolukuiset kirjat ja saksan kieli tai helppolukuiset kirja ja englannin kieli. Luettelointitiedoissa vaikeustaso on yleensä ilmaistu Eurooppalainen viitekehys - järjestelmän mukaisesti. Kirjojen takakansissa saattaa olla viittaus sanamäärään, jonka käyttö edellyttää.
Ruotsinkielisiä helppolukuisia voit etsiä Helmet-tietokannasta hakusanayhdistelmällä lättlästa böcker. Jos rajaat haun niin, otat mukaan vain kielet, kielikurssit -osakokoelmaan kuuluvat aineistot (Kokoelmat otsikon alta), saat hakuun mukaan vain sellaisia helppolukuisia, jotka on suunnattu nimenomaan kielenopiskelijalle. Eikä esimerkiksi lapselle, joka...
Avopuolisosi voi noutaa varauksesi. Jos hän lainaa ne sinun kortillesi, hänellä pitää olla sinun antamasi valtakirja, joka on voimassa vain tätä lainausta varten. Hän voi myös lainata varaamasi aineiston omalle kortilleen.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Hei! Nämä virkkeet ovat myös tässä saksankiel. pokkarissa s. 128. Englannista saksaksi kääntänyt Fr. von Wurzian.
"Ich kan nicht arbeiten, wenn mir nicht sehr, sehr warm ist. Aber Sven Hjerson hackt allmorgendlich das Eis in seiner Wanne auf."
Kesijärvi on varsin harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/) mukaan se on tai on ollut nimenä vain 41 ihmisellä. Kirjaston käytössä olevista lähteistä ei tätä nimeä löytynyt. Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana kesi tarkoittaa ohutta nahkaa, pintakerrosta tai kuorta, mutta ei löytynyt tietoa siitä, liittyykö sana Kesijärvi-sukunimeen.
Seura: koko perheen lehti on katsottavissa Turun yliopiston kirjastossa, Feeniks-kirjastossa https://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/kirjastot-ja-aukioloajat/kirjast… Lehti on käytettävissä mikrofilminä kirjaston tiloissa. Voit tehdä varauksen, jos sinulla on jo kirjastokortti. Jos ei ole, voit ottaa yhteyttä kirjastoon ja tilata mikrofilmin varastosta https://utu.finna.fi/Record/volter.294472
Orvokit (Viola) on suku, johon kuuluu 400-500 lajia. Useimmat ovat monivuotisia ruohoja, joskus varpuja.
Ne ovat levinneet laajalle pohjoisella ja eteläisellä lauhkealla vyöhykkeellä sekä subtrooppisten ja trooppisten seutujen vuoristoihin. Monet lajit ovat toistensa kaltaisia ja vaikeasti erotettavia.
Suomen 13 alkuperäistä orvokkilajia on sopeutunut yhtämoneen erilaiseen elinympäristöön; lajinimet kuvaavatkin osuvasti niiden elinympäristöä, pelto- ja lehto-orvokki. Orvokkien monimuotoisuutta lisää niiden lajinsisäinen muuntelu ja lajien risteytyminen keskenään.
Monia lajeja kasvatetaan koristekasveina. Suomessa yleisimmin viljeltyjä lajikkeita ovat tarha- ja sarviorvokit. Tuoksuorvokeista saatavaa eteeristä öljyä käytetään hajusteena...
Kansalliskirjaston digitaaliset palvelut löytyvät täältä https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Tähän mennessä digitoidut sanomalehdet löytyvät oheiselta listalta https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles
Tämän listan mukaan kysymiesi lehtien digitoidut vuodet:
Turun Sanomat 1905-1929
Uudenkaupungin Sanomat 1891-1928
Uusi Aura 1897-1929
Vakka-Suomen Sanomat (ei ollenkaan)
Vakka-Suomi 1908-1923
Kysymästäsi ajanjaksosta 1928-1937 löytyy siis vain muutama vuosi. Mikäli haluat tutkia kyseisiä lehtiä mikrofilmeiltä, se on mahdollista Turun kaupunginkirjastossa tieto-osastolla (uudisosa 2. krs.). Voit puhelimitse (02-2620629, 02-2620630) varata ajan mikrofilminlukulaitteelle ja samalla tilata mikrofilmit varastosta. Ne...
Yrjö Varpio käsittelee asiaa Väinö Linnan teosten käännöksiä käsittelevässä tutkimuksessaan Pentinkulma ja maailma (WSOY, 1979). Varpion mukaan Tuntemattoman sotilaan suomennoksen teki alun perin Linnan ystävä Alex Matson, joka käänsi muitakin suomalaisia teoksia englanniksi. Käännöstyöstä oli sopinut englantilainen kustantaja Collins, joka ei ollut kuitenkaan tyytyväinen Matsonin käännökseen. Niinpä kustantaja muokkasi tekstiä käyttäen apuna teoksen ranskankielistä käännöstä. Veikkaisin, että siinä vaiheessa teksti on muuttunut merkittävästi.
Yhdysvaltalaisessa käännöksessä oli vielä yksi mutka matkassa. WSOY:n kustannusvirkailija Leena Karron muistikuvien mukaan sitä muokkasi tuntemattomaksi jäänyt amerikkalainen. Se työ oli lähinnä...
Ikävä kyllä, käytettävissäni olevat lähteet eivät riittäneet meriaiheisen taulun maalanneen nimimerkin "U S." henkilöllisyyden selvittämiseen. Kotimaisten taiteilijoidemme joukosta ei ainakaan taidehuutokauppojen listauksista löydy sopivaa ehdokasta etsityksi merimaalariksi. Nimikirjaimiin ja annettuun ajankohtaan täsmääviä maalareita löytyy ylipäänsä vain pari: Uunot Soldan (1883-1954) ja Särkelä (1903-78) - heistäkin Särkelän tuotteliain kausi ajoittuu annettua aikahaarukkaa myöhäisemmäksi. Kumpaakaan heistä ei kuitenkaan varsinaisesti tunneta merimaisemien kuvaajana (Soldanin tuotannosta löytyy kyllä runsaasti järvimaisemia), eikä myöskään signeeraus "U S." viittaa kumpaankaan heistä: Soldan signeerasi taulunsa tavallisesti "U...
Valitettavasti tähän kysymykseen ei ole löytynyt vastausta. Olemme kyselleet useilta paikallishistorian tuntijoilta, mutta kukaan ei ole kuullut Mustosen haudasta. Paukanevalla on vuonna 1918 teloitettujen hautapaikka sekä tervahautoja, mutta tämä ei vaikuttaisi liittyvän näistä kumpaankaan.
Saisikohan asiaan selvyyttä, jos kävisi itse paikan päällä katsomassa, mitä karttaan merkityssä paikassa on?
Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokanta on verkossa osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ ja voit hakea sieltä käyttämällä selaushakua ja valitsemalla hakutavaksi asiasanahaku. Kirjoita viereiseen kenttään hakusanaksi verkostotalous ja saat vastaukseksi kirjallisuusviitteitä kysymästäsi aiheesta. Myös internetistä löytyy jonkin verran tietoa aiheestasi. Käytä esim. Google-hakupalvelua http://www.google.com ja kirjoita hakukenttään sanat verkostotalous aluekehitys ja muutamia hyviä linkkiviitteitä tulee esiin. Kannattaa kokeilla myös muita verkon hakupalveluita ja tietokantoja. Näistä saat lisätietoa Tampereen kaupunginkirjastosta esim. informaatikon kautta.
Bangkokista löytyy paljon lehtiartikkeleita, tässä joitakin
Lehtipuu, Markus: Bangkok on Aasian alku ja loppu. Aamulehti 26.10.1997
Camp, Walter de: Farangina enkelten kaupungissa. Image 1997, 3 ss.59-66
Lehtipuu, Markus: Aasian 7 suurta. Matkalehti 2001,4 ss.6-13
Untinen, Tatu: Bangkok 200: elämyksiä ja jonoja. Filatelisti 2004 ss.20-21
Sorkio, Sasu: Maailma ympäri. Matkalehti 2000, 4 s.32
Ensin mainitsemasi kirja on varmaan Tom McNabin kirjoittama kirja Flanaganin juoksu.
Seuraavasta kirjasta en ole aivan yhtä varma. Ainoa ehdotukseni on Patrick Süskindin kirja Parfyymi: erään murhaajan tarina.
Saatavuustiedot voitte tarkistaa HelMet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi.
En voi varata kirjoja sinulle kun en tiedä kirjastokorttisi numeroa. Voit itse varata kirjoja netin kautta sivusta
http://www.helmet.fi/
Varausohjeet löydät tästä:
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#varaaminen
Viljo Mäkisestä löytyy tietoa esim. kirjasta Kuvataiteilijat 1986, jonka on julkaissut Suomen taiteilijaseura 1987. Tietoa Mäkisestä ja kuvia hänen töistään löytyy myös Satu Itkosen kirjasta Sydän siveltimellä, suomalaista naivismia. Taidepiste 1998. Myös Keravan taidemuseon 1998 julkaisemassa näyttelyluettelossa Seitsikko naivisteja on tietoa ja kuvia. Näitä voi kysellä kirjastosta.
Myös netistä löytyy esim. Googlen tarkennetulla haulla "Viljo Mäkinen" monia sivuja, esim. Turun taidemuseon sivu http://www.turuntaidemuseo.fi/kokoelmat/makinen/3981.shtml
Kupittaan Saven useita luetteloita on julkaistu näköispainoksena. Niitäkin löytyy kirjastosta.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa (HelMet-kirjastot) on useampikin cd, jolta kyseinen kappale löytyy: mm. Thin Lizzyn kokoelmalevy "Vagabonds kings warriors angels", "Greatest Irish Bands" ja "Radio City rock classics". Cd:iden saatavuustiedot selviävät HelMet-tietokannasta www.helmet.fi .