Sisto Istanmäestä löydät tietoa seuraavista teoksista:
Kotimaisia nykykertojia. 1-2 (toim. Ismo Loivamaa, 2003)
Nyt vasta näen (toim. Riitta Kylänpää, 2009)
Lisäksi Sisko Istanmäestä kerrotaan mm. Kirjasammossa;
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175997492568#.Whw…
Finna-hakupalvelulla löytyy viitetietoja useista Sisko Istanmäen tuotantoa käsittelevistä artikkeleista, mutta ihan googlettamallakin löydät helposti kirjailijan haastatteluja ja lehtijuttuja hänestä. Tässä hakutulos Finnasta, hakusanana Sisko Istanmäki ja rajaus artikkeleihin, https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=istanm%C3%A4ki+sisko&ty…
Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen yhteisen Finna-palvelun kautta löytyy monenlaista tietoa ja mm.vanhoja kuvia Pajusaaresta hakusanoilla Kemi Pajusaari. Tulosta voi halutessaan rajata esim. aineistotyypin tai aiheen mukaan. Alla linkki tulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=pajusaari+kemi&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc
Lapin kirjaston aineistotietokannan kautta löytyy myös kirjoja Pajusaaresta:
https://koha.lapinkirjasto.fi/cgi-bin/koha/opac-search.pl?q=pajusaari&idx=kw
Lainattavia kirjoja tai muuta materiaalia voit kysyä kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
Itse tiedustelisin asiaa valokuvausalan liikkeistä, jutun kirjoittajalta tai jutussakin olleesta osoitteesta http://www.lomofinland.com
Lehden (Helsingin Sanomien viikkoliite Nyt numero 23/2000) jutussa mainittiin internetin kautta kauppaa tekevä Lomografinen yhdistys. Yhdistyksen www-osoite on http://www.lomo.com/new/society/contact.html Sivun lopusta
löytyy linkki I want my lomo!, jossa on ohjeet kameran tilaamisesta.
Kyse on ilmeisesti laulusta, jonka alkusanat ovat "Saisinko, saisinko rinnallasi astua".
Melodianuotti sanoineen tähän lauluun löytyy laulukirjasta Karjalaisia kansanlauluja Kiihtelysvaarasta : Kyllikki Maliston kokoelma (Toim. Ahti Sonninen, 1978, ISBN 951-9363-11-4 ).
Teosta on useissa kirjastoissa, myös Lastu-kirjastojen kokoelmissa
Kaisa Häkkinen toteaa Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (WSOY, 2004), että sana gorilla on lainattu suomeen englannista ruotsin ja saksan kautta. Apinaa koskeva nimitys on englannin kielessä syntynyt vuonna 1847, ja Häkkisen mukaan sitä on jo pian sen jälkeen ryhdytty käyttämään gorillaa muistuttavista ihmisistä. Suomessa gorilla apinaan viittaavana sanana on esiintynyt ainakin jo vuonna 1861 Suomen lähetyssanomia -lehden numerossa 9.
Häkkinen toteaa, että suomen kielessä sanaa gorilla on käytetty turvamiehestä ainakin 1950-luvulta lähtien. Arvattavasti tässä on sama syy kuin vielä vanhemmassa kuvainnollisesti gorillaa muistuttavuudessa merkityksessä: usein kai turvamiehet ovat olleet kohtuullisen isoja ja voimakkaita kuin gorillat....
Kysymyksen sitaatti ei tarkalleen ottaen ole peräisin Dahlin kirjasta, vaan sen vuonna 1971 tehdystä ensimmäisestä elokuvaversiosta. Tarinan loppu poikkeaa näissä huomattavasti toisistaan. Gene Wilderin näyttelemän Wonkan hiljaa kuiskaama repliikki kuuluu elokuvan avainkohtaukseen, jossa Jali epäitsekkäällä teolla osoittaa hyvyytensä ja näin palauttaa suklaatehtailijan uskon ihmiskuntaan. Kirjassa Jalista tulee voittaja ilman tällaista viimeistä koetusta ja sen juoneen tuomaa ylimääräistä dramatiikkaa.
Tallennetta elokuvasta ei ikävä kyllä ole käytettävissäni, joten en voi tarkistaa, kuinka sen suomennoksessa Wonkan repliikki on käännetty.
Wonkan lausahdus on itse asiassa hieman muunneltu lainaus Shakespearen...
Keski-kirjastoissa on useita Guns n' Rosesin kokoelmanuotteja, joista löytyy laulu November rain.
Nuotti Hectorin lauluun Jos sä tahdot niin on kokoelmassa Suomipopin helmiä 6.
Vuosien 2014-15 tienoilla Ylen kanavilla on esitetty espanjalaista Capelito-animaatiosarjaa, jossa seikkailee juuri tuollainen sienihahmo. Sarja on kyllä alunperin valmistunut vuosina 2001-2002.
Tässä pari linkkiä Capeliton virallisille kanaville:
http://capelito.tv/intro/index.html
https://www.youtube.com/user/CapelitoMushroom
Kysymys olikin vaikeampi kuin olisi voinut kuvitella. Monicalla on nimittäin eri korut eri esityksissä, joten Youtubesta löytyvistä esityksistä tämän Full show-videon korua en saanut selvitettyä. https://www.youtube.com/watch?v=vJvubxHPvo4. Koru on näyttävä. Luulin alkuun, että se olisi Lapponia-koru ja tiedustelinkin asiaa Kalevala-korusta, jonka osa Lapponia nykyään on. Sieltä vastattiin kuitenkiin, että Monikan koru ei ole Lapponia. Yritin etsiä kuvauksia tuosta esityksestä, mutta niistä ei löytynyt tietoa asun ja korujen suunnittelijasta. Vuoden 78 Mitä Missä Milloin -artikkelissa ei kerrota esiintymisasusta ja koruista, ei myöskään HS:n artikkeleissa (9.5.1977) mainita niitä. Valitettavasti varastostamme ei löydy...
Näin äkkiseltään en onnistunut löytämään kirjastostamme käsiini etymologista sanakirjaa, joka selittäisi sanan alkuperää. Internetistä kuitenkin löytyy selitys sanalle.
Esimerkiksi Wikisanakirjasta löytyy sana-artikkeli: https://fi.wiktionary.org/wiki/sarkofagi
Artikkeli kertoo sarkofagi-sanan alkuperästä seuraavaa:
Etymologia
ranskan ja latinan kautta muinaiskreikasta, sanoista σάρξ 'liha' ja -φάγος verbistä ἔφαγον 'syödä', mikä tarkoittaa 'lihaa syövä', 'lihansyöjä', alun perin fraasista lithos sarkophagos, 'lihaa syövä kivi'
Saman selityksen antaa esimerkiksi Encyclopedia Britannica: https://www.britannica.com/topic/sarcophagus
(Greek sarx, “flesh,” and phagein, “to eat”)
---religious and folkloristic ideas may have been...
Varhaisin auton suunnanosoituslaite oli tiettävästi J. B. Freemanin vuonna 1893 auton perään asentama rulla, johon kytketyn narun avulla se saatiin näyttämään sanoja "stop", "vasemmalle" ja "oikealle". Tätä seurasivat erilaiset mekaaniset varret, jotka työntyivät ulospäin vastaavalle puolelle autoa kuin kuljettaja siirsi säätövipua. Vuoteen 1905 mennessä tällaiset semaforit olivat muuttuneet pneumaattisesti toimiviksi ja itsepalautuviksi F. Bergerin keksinnön mukaisesti.
Kolme vuotta myöhemmin italialainen Alfredo Giansanti Barrachini käytti erillisiä semaforivarsia, jotka oli valaistu sisäpuolelta sähkölampuilla. Vaikka hän alun perin käytti varsia vaijereilla, niissä oli mahdollisuus myös sähkön avulla tapahtuvaan nostoon. Vuonna...
Hei, Sokos-Varkaus avattiin v. 1960 ja tavaratalo suljettiin v. 1989 alussa, jolloin sen tilalle tuli S-market. Varkauden Prisma on avattu samaan aikaan v. 1989. Aikaisemmin sen paikalla toimi Talousosuuskauppa Varkaus v. 1917 - 1984.
Kaivattu Maaria Leinosen runo on Sitä saattaa elää toisen kanssa sikermästä Katsoisin toisin, joka sisältyy runoilijan vuonna 1986 julkaistuun kokoelmaan Kuin avaisin vierasta ovea.
Kirjoista ja ilmankosteudesta on kysytty palvelussamme aiemminkin, ja vastauksen mukaan suurempi kosteus ei lyhytaikaisena vahingoita kirjoja: https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-hyvin-kirjat-sietavat-kosteaa?lang….
Ilmankosteuden noustessa kirjojen sivut menevät hieman laineille myös kirjaston hyllyssä. Mikäli kyse on tällaisesta ilmiöstä, kirjat palautuvat ilman kuivuessa itsestään entiselleen. Pysyvää käpristymistä tapahtuu useimmiten vain, kun kirja on ollut suoraan kosketuksissa veteen tai muuhun nesteeseen.
Tehtäviä löytyy Oppikouluun pyrkivän opas -kirjoista. Vuoden 1967 painoksessa voisi olla tehtäviä noilta vuosilta. Lisäksi koulujen arkistoissa voi olla pääsykoetehtäviäkin arkistoituna. Ne löytyvät Kansallisarkiston kokoelmista. LinkitFinna.fi: Oppikouluun pyrkivän opas (1967) https://finna.fi/Record/helka.9920297393506253?sid=4839217282Arkistojen Portti: Oppikoulut https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/oppikoulut
Videot netissä ovat usein peilikuvia muutamasta syystä:Tekijänoikeuksien kiertäminen: Monet alustat käyttävät automatisoituja järjestelmiä, jotka tarkistavat videoiden sisällön tekijänoikeuksien rikkomusten varalta. Jos järjestelmä tunnistaa videon sisällön vastaavan tekijänoikeussuojattua materiaalia, se saattaa poistaa sen. Kääntämällä videon peilikuvaksi sen data eroaa alkuperäisestä, mikä vaikeuttaa tunnistamista. Samasta syystä videoita saatetaan rajata, zoomata tai muokata muilla tavoilla. Äänen tunnistamista vältetään lisäämällä peittävää musiikkia tai muuttamalla äänenkorkeutta esimerkiksi nopeuttamalla tai hidastamalla videota.Selfie-videoiden peilikuva-asetus: Monet kuvaavat selfie-videonsa peilikuva-asetuksella, koska he ovat...
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista ei oikein löydy kirjoja kuntopiiri-aiheesta. Parasta ehkä olisi turvautua asiantuntijoihin ja kuntopiirien vetäjiin. Internetissä on Tuuli Matinsalon sivut osoitteessa http://www.tuuli.net ja sieltä löytyy vinkkejä ja ohjeita kuntopiiristäkin, erityisesti kohdasta kunto-ohjelmat. Makupalat-linkkihakemistosta osoitteesta http://www.makupalat.fi/urheilu.htm löytyy urheiluun ja liikuntaan liittyviä linkkejä.Tampereen kaupunginkirjastosta kuntoilusta ja urheilusta sinänsä löytyy kirjoja ja ne ovat pääsääntöisesti luokassa 79.1 ja sen alaluokissa. Voit etsiä aineistotietokannastamme, joka löytyy verkostakin osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Kokeile esim. sanalla kuntoliikunta ja saat...
Ehdottaisin kääntymistä kuluttajaneuvonnan puoleen. Kunnalliset kuluttaja-asiamiehet opastavat ongelmatilanteissa ja neuvovat eteenpäin. - Tehtaan puoleen voi myös kääntyä. - Jos ei myymälässä tiedetä, minkä tehtaan valmistama kangas on, pesuloissa on todennäköisesti paras asiantuntemus. - Internetistä löytyy vain ylimalkaisia neuvoja villan pesusta. Laitan kuitenkin yhden osoitteen tähän http://www.eurokangas.fi/pesuohj7.htm . Kunnallisen kuluttajaneuvonnan osoite on http://www.kuluttajavirasto.fi/user_nf/default.asp?tmf=6475&lmf=6509&Re… . Suosittelen puhelinsoittoa paikkakuntasi kuluttaja-asiamiehelle!
