Tari l. Himalajan puolivuohi on latinaksi Hemitragus jemlahicus, saparoapina on Macaca nemestrina. Pitkäpyrstöja on monia, mm.pitkäpyrstöfasaanit, suku Syrmaticus,
pitkäpyrstökolibrit, suku Trochilus; pitkäpyrstöharlekiinit, suku Psarisomus; pitkäpyrstömuuraat, suku Drymophila; pitkäpyrstöjassanat, suku Hydrophasianus; pitkäpyrstökäet, suku Cercococcyx.
(Lähde: Uusi zoo. 4 : Linnut 1: Juva : WSOY, 1989; Uusi zoo. 5 : Linnut 2, Juva : WSOY, 1989 ja Uusi zoo. 6, WSOY, 1990)
Osoittessa http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/nimisto/index.shtml kohdassa Nimistöhaku on mahdollista hakea lintujen suomenkielisiä nimiä. Luettelosta löytyvät myös latinankieliset nimet.
Jonkinlaisen selityksen tähän antaa Lauri Hakulinen kirjassa Suomen kielen rakenne ja kehitys (1979). Kirjan alussa Hakulinen kirjoittaa, että läpikäyvänä periaatteena suomen foneemien (konsonanttien ja vokaalien) sanoiksi rakentumisessa on jäntevää puhe-elimen käyttöä edellyttävien äännösten karttamien. Pyritään siis helppoon ääntämiseen. Ilmauksia tästä piirteestä ovat seuraavat: vokaalisointu, sanan alussa ei esiinny konsonanttiyhtymää, eikä paljon tavujen lopussakaan, sanojen lopussa ei koskaan myöskään ole konsonattiyhtymää.
Sananloppuisina konsonantteina esiintyy nykysuomessa joitain huudahduksia lukuunottamatta vain seuraavat (yleisyysjärjestyksessä lueteltuina): n, t, s, r, l, jotka ovat helpoimmin äännettäviä kaikista...
Kalkki-sanan yleisemmin tunnetun merkityksen (kalsiumyhdisteiden yleisnimitys) lisäksi sana tarkoittaa myös ehtoollismaljaa tai joskus myös ehtoollisviiniä. Karvas tai katkera kalkki tarkoittaa kuvainnollisesti tuskaa tai kärsimystä. Joskus sitä voidaan käyttää myös riemua ilmaistessa.
Ilmaisu on peräisin Raamatusta (esim. Isä, jos sinä tahdot, niin ota pois minulta tämä kalkki. Luuk 22:42).
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kalkki?searchMode=all
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_2_J-K.pdf
Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999) 84§ säätää rakennuksen osoitenumeron merkitsemistä vain yleispiirteisesti ja jättää yksityiskohdat kuntien huoleksi: "Rakennuksen omistajan tulee asettaa kadulta, muulta liikenneväylältä ja tontin sisäiseltä liikennealueelta näkyvään paikkaan rakennuksen ja porrashuoneen tunnusta ilmaiseva numero tai kirjain sen mukaan kuin kunta on asiasta päättänyt. Osoitemerkinnän tulee opastaa myös hälytys- ja huoltoajoa sekä muuta liikennöimistä kiinteistölle."
Tampereella talojen numeroinnissa noudatetaan tällä hetkellä rakennustarkastajan vuonna 1988 tekemää päätöstä, jonka mukaan osoitenumerokilven on oltava pohjaltaan musta, vähintään 14 cm korkea ja siinä on oltava vähintään 10 cm korkeat vaaleat...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimellä ”Rieppo” saattaa olla useita alkuperäisiä merkityksiä. Se saattaa olla lyhentymä sukunimestä ”Riepponen”, jonka kerrotaan olevan mahdollisesti paikallinen muunnelma nimestä ”Reponen”. ”Reponen” viittaa kettuun; nimi on saatettu aikoinaan antaa omistajan kettuun liitettyjen luonteenpiirteiden vuoksi. Toinen vaihtoehto on, että ”Rieppo” on syntynyt sukunimestä ”Repo” paikallismurteen liudennuksen kautta (”Repo > R’epo > Rjepo > Rieppo”).
Kolmas mahdollisuus on Mikkosen ja Paikkalan mukaan, että ”Rieppo” on lainaa venäjän ’naurista’ merkitsevästä sanasta ”repa”. Toivo Vuorelan ”Kansanperinteen sanakirja” (WSOY, 1979) kertoo, että Savossa ja...
Erik Lindströmin säveltämä ja Hillevin sanoittama kappale löytyy esim. Joensuun kaupunginkirjaston web-kirjastosta http://webkirjasto.jns.fi/ kirjoittamalla teoksen nimi -kohtaan Ranskalaiset korot. Näin hakemalla löytyvät musiikkiosastolta mm. seuraavat kirjat ja nuotit, jotka sisältävät kyseisen sävellyksen sanoineen:
Kultainen laulukirja, 1989 ja Lindström, Erik: Ranskalaiset korot, Fazer 1958 sekä Suuri toivelaulukirja 7, 1988.
Suuren toivelaulukirjan mukaan sanat alkavat näin:
Näin sävel soi askelten, ja ikkunassaan poika jo on,
taas katoaa neitonen, on poika yksin ja rauhaton.
Niin tuttu on ääni tuo...
Jussi on ruotsalaisperäisestä Jussesta saatu Johanneksen kutsumamuoto, jota on käytetty Suomessa jo keskiajalla. Nimi on ilmeisesti vakiintunut meillä 1300-luvun lopulla. Jusse oli kehittynyt Ruotsissa Johanneksen muodosta Junis. Johannes-nimi merkitsee heprean kielessä 'Jahve on osoittanut armon' tai 'Jumala on armollinen'. Johannes on kristikunnan suosituimpia nimiä ja siitä on kymmenittäin erilaisia muunnoksia ja kutsumamuotoja, meidän almanakassamme nykyisin mm. Hannes, Hannu, Jani, Janne, Juha, Joni ja Jukka.
Santeri on lyhentymä nimestä Aleksanteri, joka merkitsee kreikan kielessä puolustajaa, suojelijaa tai auttajaa (kantasana 'alexo'). Nimi tunnetaan jo antiikin ajalta, jolloin sen maineikkain kantaja oli Makedonian kuningas ja...
Historioitsija Frank B. Tipton esittää lyhyen yhteenvedon aiheesta teoksessaan A History of Modern Germany Since 1815 (Continuum, 2003). Vuonna 1929 alkanut lama iski Saksaan erityisen raskaasti, mikä johti esimerkiksi korkeaan työttömyyteen. Saksan talous elpyi kuitenkin 1930-luvulla suhteellisen nopeasti verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Vuoteen 1938 mennessä Saksassa oli saavutettu käytännössä täystyöllisyys. Tutkijoiden keskuudessa ei ole täyttä yksimielisyyttä siitä, mikä rooli kansallissosialisten talouspolitiikalla oli Saksan talouden elpymisen kannalta. Joidenkin käyttöhyödykkeiden tuotanto oli lähtenyt kasvuun jo ennen kansallissosialistien valtaannousua vuonna 1932.
Kansallissosialistit olivat kuitenkin luvanneet töitä ja...
Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) kannattaa tehdä haku sanoilla "laivat" ja "pienoismallit". Aiheeseen liittyviä kirjoja näyttää löytyvän pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista melko runsaastikin. Pelkästään purjelaivoihin keskittyviä teoksia ei tosin juurikaan ole (sanoilla "purjelaivat" ja "pienoismallit" löytyy vain yksi kirja, eikä siinä näytä olevan varsinaisia rakennusohjeita, kylläkin runsaasti kuvia purjelaivojen pienoismalleista). Tutkittuasi Plussasta, mitkä teokset Sinua kiinnostavat, voit tilata ne omaan lähikirjastoosi, elleivät ne siellä satu olemaan.
Lehtiartikkeliviitteitä sisältävästä Aleksi-tietokannasta löytyy myös (samoilla hakusanoilla) runsaasti aiheeseen liittyviä viitteitä. Aleksia voit tutkia...
Kirjastoapuraha on todellakin sama kuin ns. kirjastokorvaus. Apurahaa myönnetään vain hakemusten perusteella eikä se ole missään suhteessa lainausmääriin tai kirjastojen aineistomäärärahohin.
Taiteen keskustoimikunnan sivuilla sanotaan mm. seuraavaa:
http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/
”Apurahat myönnetään kirjailijoille ja kääntäjille luovaan kirjalliseen työhön. Apurahat ovat harkinnanvaraisia.
Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta jakaa vuosittain apurahoja ja avustuksia kirjailijoille ja kääntäjil-le. Niitä myönnetään sekä kaunokirjallisuuteen että tietokirjallisuuteen kuuluvien teosten tekijöille ja kääntäjille, jotka asuvat tai ovat asuneet pysyvästi Suomessa ja joiden kirjallinen työ rikastuttaa kulttuurielämää...
Kyseessä on Rooman sopimuksen allekirjoittamisen 50. vuosipäivän kunniaksi liikkeelle laskettu juhlaraha. Kolikkoon on kuvattu kuuden perustajajäsenvaltion allekirjoittama sopimuskirja, jonka taustalla oleva kuvio viittaa Michelangelon suunnittelemaan Campidoglion aukioon Roomassa.
Raha on laskettu liikkeelle maaliskuun lopulla (Suomessa 1,4 miljoonaa kpl), mutta sitä on jo myynnissä nettihutokaupoissa. Tarjoukset liikkuvat tällä hetkellä 2,10 - 6 eurossa.
Lisätietoa asiasta sekä kuvat ja kuvaukset liikkeellelaskijamaiden juhlarahasta: Euroopan unionin virallinen lehti 21.3.2007, C65/3
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/site/fi/oj/2007/c_065/c_06520070321…
En usko että se räjähtää, mutta uunia ei ole hyvä käyttää tyhjänä, koska se voi vahingoittua/rikkoontua.
http://www.agon.no/rl/ProdDok/KOC8H4T_(FIN).pdf (täältä löytyy muitakin hyviä ohjeita)
Lähes kaikki lännenelokuvat päättyvät kohtaukseen, jossa yksinäinen cowboy ratsastaa poispäin kuvasta. Lännenelokuvan alkuvaiheissa taustalla oli yleensä auringonlasku, mutta kuvasta tuli nopeasti sen verran kulunut ja kliseinen, että tätä lopetusta alettiin parodioida ja muunnella jo 1930-40-luvuilla. Emme löytäneet tietoa ensimmäisestä auringonlaskuun ratsastavasta elokuvatähdestä, mutta lännenelokuvia ollaan filmattu elokuvan 110 vuotisen historian alkuajoista asti ja kohtaus on toistunut todennäköisesti satoja kertoja.
Kohtaus on elokuvakerronnan kannalta tehokas tapa päättää draaman kaari. Auringonlasku merkitsee päivän ja työurakan päättymistä - sankari on hoitanut hommansa ja pelastanut viattomat ihmiset rosvojen kynsistä....
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja 2, SKS, Helsinki, 1995 pyykki-sanan taustasta todetaan: nykyruotsin murteissa "pyk" pieni kasa, kuhilas, pieni sysimiilu, "puk(e)" kuhmu, pieni sysimiilu, murt.suomi "pjuk" pyramidin muotoinen esine, esiin pistävä kohoama t. huippu, kuhilas. Pyykittää - merkitä rajapyykein. Ilmaisua rajat eli pyykit käytettiin Ruotsin valtakunnan laissa 1759 ja rajapyykki ( Forseen 1738 ).
Veijo Meren Sanojen synty - etymologinen sanakirja, Gummerus, Jyväskylä, 1982 toteaa samansuuntaisesti: "pyykki, rajamerkki, nykyruotsin murteissa pyk on pieni kasa, kuhilas, pieni sysimiilu, norjan murteissa pjuka heinäruko.
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa tai tutkimuksissa on tietoa parturi-kampaamoalan tuotteista ja niiden aiheuttamista allergioista:
Kemikaalit parturi- ja kampaamotyössä. Työhallinnon julkaisu n:o 23. 1993.
Keskustelua kosmetiikasta: ihovoiteet, deodorantit, hiusväriaineet. 1994
Leino, Timo: Tutkittua tietoa parturi-kampaajien terveydestä ja työoloista: parturi-kampaajien työperäinen astma, nuha ja ihottumat. 1998.
Luoma, Aija: Parturi-kampaajan ja kosmetologin turvalliset työtavat: yhteiselämää mikrobien kanssa - ärsytys ja allergia. 2001. (Aija Luomalla myös muita kosmetiikkaa käsitteleviä kirjoja)
Työtervyettä kampaajille ja partureille. Toim. Timo Leino. 1995.
Parturi-kampaajien allergioita käsitellään myös esim. seuraavissa...
Kyseessä on Hans Carsten säveltämä laulu "Lebe wohl du kleine monica", joka on levytetty suomeksi nimellä "Tellervo". Laulu tunnetaan myös nimillä "Pikku Tellervo" ja "Näkemiin nyt, pikku Tellervo".
Laulun nuotit ja sanat löytyvät mm. seuraavista nuottikirjoista:
"Sun kanssas Liisa pien : Laulumuistoja sotavuosilta" (Fazer Musiikki, 1994)
"Sota-ajan lauluja" (Fazer Musiikki, 1989)
"Iloisen laulajan kirja" (WSOY, 1975)
Laulun ovat levyttäneet mm. Georg Malmsten ja Tapio Rautavaara.
Ensimmäinen kirjastokortti on aina ilmainen. Jos hukkunut kortti on Aaltokirjastokortti (sininen kääntöpuoli) tai uusi Keskikirjastokortti (musta tai valkoinen), niin kortin hinta on kaksi euroa. Vanhempien korttien vaihtaminen uuteen Keskikorttiin ei maksa mitään.
Jos haluat vaihtaa Aaltokorttisi uudempaan Keskikirjastokorttiin, niin sekin maksaa kaksi euroa. Vanhat Aaltokortit toimivat kuitenkin aivan kuin ennenkin uudesta korttimallista huolimatta.
Molempiin lauluihin löytyy nuotit useammastakin kirjasta. Esimerkiksi seuraavat kirjat ovat tällä hetkellä hyllyssä lainattavissa.
Veteraanin iltahuuto: Hopeinen laulukirja ja Suomalaisia lauluja
Lapsen joulurukous: Lasten hengellinen laulukirja ja Lasten joululaulukirja
Perustietoja Jalmari Finnestä löytyy mm. teoksista Suomen kirjailijat 1809-1916 (SKS 1993) sekä Suomen kirjallisuus VI (teoksen lopussa oleva hakemisto; Otava 1967), jonka mukaan Finne (viralliselta nimeltään Adolf Hjalmar Finne) syntyi 11.8.1874 Kangasalla ja kuoli 3.9.1938 Helsingissä, vanhemmat kirjakaupp. Gustaf Adolf Finne ja Wilhelmina Westerling. Finne valmistui ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta 1894, opiskeli Helsingin yliopistossa kieliä ja teki opintomatkoja mm. Saksaan, Ranskaan ja Englantiin. Finne toimi Kansallisteatterin ohjaajana 1896-1903, vt.ohjaajana 1903-04 sekä Viipurissa Maaseututeatterin johtajana 1904-07 ja 1913-14. Molemmissa yllämainituissa kirjoissa on myös Finnen teosluettelot. Suomen...
