Voisikohan kyseessä olla Aaro Hellaakoski – olkoonkin, että hänen runossaan Portit kuolemalla on portteja vain kaksi.
"Kaksi porttia on kuolemalla. // Ensimmäinen, jonka taakse mennään / välitilaan, vartoamaan, että / sammuu kaikki, ketkä meitä muistaa, / -- // Toisen portin taakse astut silloin / kun ei muistajaa, ei lasta eikä / lähimmäistä eikä tuttavaa, / jonka tajunnassa ehkä liikuit / äsken vielä. -- " (Huomenna seestyvää, s. 77–78)
Caranx melampygus on suomenkieliseltä nimeltään täpläpiikkimakrilli ( Luonnon tutkija 1981/ lisänide - kalannimiluettelo. Suomen biologian seura Vanamo. s. 29).
Kyseessä lienee kirjailija Jonas Gardell (s.-63). Häneltä on Porin kaupunginkirjastossa teokset: En komikers uppväxt, Fru Björks öden och äventyr ja Vill gå hem. Tulossa on teos nimeltä Kummajainen astuu kehiin (Like, 2002).
Seuraavat tiedot ovat tietokannasta "Contemporary authors" (Gale literary databases):
Ted (Theodore) Bell on syntynyt 1947 Floridassa. Hän on suorittanut korkeakoulututkinnon ja saanut sittemmin kuvataiteiden kunniatohtorin arvon.
Vuosina 1982 - 2000 Bell työskenteli mainosalalla. Hän menestyi urallaan loistavasti ja toimi johtotehtävissä eri mainostoimistoissa. Vuonna 2000 Bell jätti työnsä ryhtyäkseen kokopäivätoimiseksi kirjailijaksi.
Bell on julkaissut kirjat "Nick of time" (suom. "Aikojen arkku") (2000), "Hawke" (2003) ja "Assassin" (2004). "Hawke", jossa Bell loi James Bond -tyyppisen supersankarin, oli suuri myyntimenestys ja sai lehden "Library Journal" palkinnon.
Ted Bellillä on kotisivu osoitteessa
http://www.tedbellbooks.com/
Leikkimökkien rakentamisesta on kirjoitettu mm. kirjat 'Pihanikkari : rakennusohjeita linnunpöntöstä leikkimökkiin' ja 'Tee itselle tai lahjaksi. 108 : Leikkimökki' Aineiston saatavuutta voit tarkastella pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä aineistotietokannasta osoitteessa: www.helmet.fi
Mene kohtaan 'Sanahaku' ja kirjoita hakusanaksi 'leikkimökit'.
Kyseista nuottia on etsitty tässä verkkopalvelussa aiemminkin,ja vielä hiljakkoin, joten kopioin vastauksen tähän:
Kyseessä taitaa nyt olla sellainen kappale, josta nuottia ei ole julkaistu. Etsin sitä kaikista maakuntakirjastoista ja Violasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia. Sinne on tallennettu tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen ja äänitteistä viime vuosisadan alusta alkaen. Skädäm-niminen yhtyehän levytti kappaleen vuonna 1986.
Hei!
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta Pasilasta löytyy luokasta 587.4 kirja Flowers of the Himalaya. Kirjan tekijöinä ovat Polunin & Stainton ja se on tällä hetkellä hyllyssä. Lisäksi löytyy yleisteos
(The) Guiness guide to plants of the world. Se on myös saatavilla lainaksi Pasilasta, luokasta 588.
Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Nepal#Maantiede, on Nepalia käsitteleviä artikkeleita, joiden lähdeluetteloista saattaisi olla aiheesta lisätietoa. Lisäksi Nepalin matkaoppaissa, jotka Helsingin kirjastoissa sijaitsevat pääsääntöisesti luokassa 429, voisi olla myös kasvustosta tietoa.
Yliopistojen valintaopas 2009 on jo Koulutusnetissä ja yleensä painettu versio tulee kirjastoihin melko pian verkkoversion ilmestyttyä. Tarkkaa ajankohtaa en osaa sanoa, sillä julkaisija eli Opetushallitus vastaa jakelusta.
Koulutusnetin koulutusoppaat:
http://www.koulutusnetti.fi/?path=koulutusoppaat
Suoraan sooloista tehtyjä transkriptionuotteja on kieltämättä hiukan hankala hakea, koska asia on voitu itse julkaisussa ilmaista monin eri tavoin, eikä luetteloiden tietojen pohjalta voi aina olla varma.
HelMet-kokoelmasta löytyvät ainakin seuraavat Oscar Petersonin sooloista tehnyt transkriptionuotit: Jazz piano solos (pysyvä viite http://luettelo.helmet.fi/record=b1453495~S9*fin); A Royal wedding suite (http://luettelo.helmet.fi/record=b1934124~S9*fin): Great jazz piano solos (vain yksi Peterson-transkriptio: http://luettelo.helmet.fi/record=b1766479~S9*fin); Jazz class (todennäköisesti, huonosti luetteloitu, http://luettelo.helmet.fi/record=b1453472~S9*fin).
Charlie Parkerin tilanne on parempi kuin Petersonilla, seuraavat ovat ainakin...
Tähän mennessä gluteiinittoman tuotteen merkin käyttöoikeuden on saanut 230 tuotetta.
Keliakialiiton internetsivuilla (http://www.keliakialiitto.fi/liitto/merkki/ ) on lueteltu kaikki kesäkuussa 2013 gluteenittoman tuotteen merkin käyttöoikeuden saaneet tuotteet.
Luettelossa on mukana paitsi leivonnaisia ja makeisia myös jauhoja ja eineksiä.
Keliakialiiton mukaan ”merkki voidaan myöntää vain Suomessa toimivien tuottajien, valmistajien, valmistuttajien, pakkaajien ja/tai maahantuojien gluteenittomille tuotteille.”
Myös sellaisia tuotteita, joissa ei ole gluteiiniton-merkkiä, voi käyttää. Tällöin pakkausmerkinnät tulee lukea huolella, koska tuotteessa saattaa olla gluteiinia, vaikka tuotteen nimessä sitä ei ole mainittukaan.
Kirkes-kirjastoissa (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) ei näyttäisi etsimäsi vuoden Eeva-lehtiä olevan. Helsingin kaupunginkirjastossa, Pasilan pääkirjastossa, sen sijaan Eeva-lehtiä säilytetään pysyvästi käsikirjastossa luettavina. Sieltä pitäisi löytyä myöskin vuoden 2004 Eeva-lehdet.
Täältä löytyvät Pasilan kirjaston yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Kyseessä voisi olla teos Miksi ruoho kasvaa? sekä 57 muuta innostavaa ja ajatusta herättävää tarinaa (toim. Klas Hallberg ja Magnus Kull, Bazar 2003).
Kuvaus ja kansikuva kustantajan sivuilla: http://www.bazarforlag.fi/asema/miksi-ruoho-kasvaa/5960.
Tarkoitat varmaan teosta Ammattia oppimassa / toimittaneet Anu-Hanna Anttila ja Anu Suoranta (Väki voimakas, ISSN 0782-2332; 14). Tätä ei löydy Hämeenlinnan kirjaston kokoelmasta, mutta voit halutessasi tehdä kaukolainapyynnön osoitteessa https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaus. Kaukolainan hinta on 6 euroa.
Joissakin matkaoppaissa, mm. Lonely Planet -sarjan Russia-kirjassa, on pieniä sanastoja, joissa on venäjän kielen sanat latinalaisin kirjaimin ja englanninkielinen käännös. Laajaa tällaista sanakirjaa ei löytynyt.
Laajimmat valikoimat noista aiheista lienevät Pasilan kirjastossa, jossa on muutenkin suurin kokoelma tietokirjallisuutta. Osa vanhemmasta aineistosta saattaa olla HelMet-kirjavarastossa, joka sijaitsee Pasilassa ja josta saa kirjoja Pasilan kirjaston aukioloaikana pyytämällä niitä palvelutiskiltä.
Pasilan jälkeen eniten kyseisiä kirjoja on varmasti muissa suurissa kirjastoissa eli Rikhardinkadun, Itäkeskuksen ja Kallion kirjastoissa.
Kirjoja voi etsiä osoitteessa http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/. Kirjoittamalla sopivan asiasanan – kuten horoskoopit tai unet – saa näkyviin aihetta käsitteleviä teoksia. Parhaat tulokset saa, kun valitsee kohdasta ”Muut hakutavat” hakutavaksi ”Asiasana”. Silloin haku kohdistuu vain aiheutta...