Tarkkaa määrää on mahdotonta tietää. Google yritti laskea kirjojen määrän vuonna 2010 ja sai tulokseksi 129864880 kirjaa eli lähes 130 miljoonaa teosta. Jos määrään lisätään tuon jälkeen ilmestyneet teokset, on arvioitu, että vuoden 2023 loppuun mennessä kirjoja olisi jo yli 158 miljoonaa.LähteetISBN: How Many Books Are In The World https://isbndb.com/blog/how-many-books-are-in-the-world/Tekniikka ja talous 9.8.2010: Google selvitti, montako kirjaa maailmassa on https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/google-selvitti-montako-kirjaa-m…
Kirja on Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastossa, Turun kauppakorkeakoulun kirjastossa ja Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kirjastossa.
Kaukolainamaksu on noin 30 mk riippuen lähettäjäkirjastosta.
Kannattaa tarkistaa saatavuus Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta puh. 43138422 ja noutaa kirja sieltä.
Kirjailija Leena Krohnin yhteystietoja ei löydy hänen kotisiuiltaan eikä WSOY:n kirjailijasivuilta. Kannattaa ottaa yhteyttä Suomen Kirjailijaliittoon, suomen.kirjailijaliitto@cultnet.fi tai kustantajaan ja kysyä, onko kirjailija antanut luvan yhteystietojensa välittämiseen.
Sanojen aika tietokannassa on tietoja kotimaisista nykykirjailijoista ja myös haastatteluja.
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=7&pid=1357&lang=FI
Tässä joitakin henkilöhaastatteluja:
Aaltio, Marja: Epätavallinen Taavi. Aaamulehti 22.6.2005
Rouvinen, Mia: Tutka ulkona koko ajan. Karjalainen 10.8.2003
Koivisto, Matti: Dekkarimiesten maailmat ovat monet. Lukufiilis nro 1 2003 ss. 4-7
Salovaara, Kyösti: Suomalaisen trilleristin toimenkuvaan kuuluu oikeita matkoja ja nettisurffailua. Ruumiin kulttuuri nro 3 2002 ss.18-22
Kettunen, Keijo: Tappajavirusten jäljillä. Helsingin Sanomat 27.10.2000
Nummila, Heli: Juristin esikoistrilleri syntyi ensin rullapaperille. Turun Sanomat 26.8.2000
Hakusanalla reflektiivisyys löytyy parikymmentä teosta Hämeenlinnan seudun kirjastoista. Löytyisikö sieltä sinulle sopivaa teosta?
Tässä linkki verkkokirjaston hakutulokseen:
https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchRes…
Teoriatietoa uutiskirjeistä löytyy todellakin niukasti. Uusimmissa markkinointikirjoissa voi olla jotakin tietoa. Googlella kannattaa hakea käyttäen hakusanoja uutiskirje markkinointi tai sähköpostimarkkinointi. Näin tulee joitakin asiaa käsitteleviä sivustoja:
http://www.verkkokauppaopas.com/oppaat/uutiskirje-markkinoinnin-valinee…
http://www.merges.net/theory/20010430.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Email_marketing
Toisenlainen näkökulma uutisia sisältävään kirjeeseen on Tuija Laineen tutkimuksessa Hyvä herra ja rakkaat naiset!: lehti kirjeenä ja kirje lehdissä 1600- ja 1700-lukujen Ruotsissa. Sen mukaan uutiskirjeet ovat aikoinaan olleet sanomalehtien esiasteena.
Valitan, että vastaus on viipynyt. Toivottavasti ehdit saada sen ennen kuin lähdet matkalle. Lista ei ole täydellinen, mutta tässä on joitakin.
Aluksi Anna Janssonin Gotlanti-kirjojen murhapaikkoja:
Hopealantti = Silverkronan: Jungfrutornet
Hylynryöstäjä = Inte ens det förflutna: Gotska Sandön
Murhan alkemia = Alkemins eviga eld : Visbyn sairaala (potilas kaapataan)
Outoja lintuja = Främmande fågel: Visby (yksityisklinikka), Signalgatan
Pääkallovaras = Pojke försvunnen: Katthamra vik / Herrvik
Unissakävelijä = Drömmen förde dej vilse: Visbyn kasvitieteellinen puutarha, Fridhems pensionat, Ryska gränd (pahoinpitely), Specksgränd
Dans på glödande kol : Ölandsgatan (tuhopoltto)
När skönheten från Bro: Visbyn uimaranta
Mari Jungstedtin...
Erno Paasilinnan ajatelmakokoelmista ei tätä lausetta löytynyt. Kirjastonhoitajien keskustelupalstalla käydyssä keskustelussa nousi esiin että ajatus voisi olla aikaisempaa perua kuin Erno Paasilinnan esittämä, mutta todistetta tähän ei löytynyt.
Käytettävissä olevien lähteiden mukaan Oriana Fallaci ei koskaan ollut naimisissa.
Cristina de Stefanon teoksen ”Oriana Fallaci : nainen ristitulessa” (Gummerus, 2014) takakansitekstissä todellakin mainitaan, että Fallaci ”oli naimisissa kreikkalaisen vallankumousaktivistin kanssa”. Tässä viitataan kaiketikin kreikkalaiseen Alexandros (Alekos) Panagoulisiin (1939 – 1976), jonka kanssa Fallacilla oli kolmisen vuotta kestänyt suhde. Fallaci on ikuistanut Panagoulisin romaanissaan ”Mies” (Kirjayhtymä, 1981).
Women Writers of Great Britain and Europe: An Encyclopedia (Katharina M. Wilson, Paul Schlueter, June Schlueter, Routledge, 2013)
https://books.google.fi/books?id=oeFcAgAAQBAJ&pg=PT164&lpg=PT164&dq=ori…
http://www....
Tätä Tauski Peltosen omiin häihinsä vuonna 2011 säveltämää ja sanoittamaa laulua ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu äänitteenä tai nuottina. YouTubessa oleva versio (https://www.youtube.com/watch?v=sHrEf0_mavw) näyttäisi olevan ainoa julkisesti saatavilla oleva versio laulusta. Todennäköisesti laulun nuotit voi saada vain Tauski Peltoselta itseltään.
Heikki Poroila
Espoossa on noin 20 sivun tulostus ja kopiointi ollut maksutonta kesäkuun alusta alkaen.
Värillinen ja mustavalkoinen tulostus on toistaiseksi ilmaista.
Jyväskylän kaupungin asemakaavahistoriasta tähän löytyy vastaus:
"...eli kun vuonna 1894 oli tehty päätös Jyväskylän kaupungin asemakaavan laajennuksen suunnittelun käynnistämisestä, sen tekijäksi lupautui insinööri Frans Leonard Mahler, joka sai luonnoksen valmiiksi vuonna 1897. Lopullinen asemakaavan laajennus hyväksyttiin senaatissa 14.2.1899. Hyväksyttyyn karttaan olivat merkittynä uudet kadut sekä myös vanhoille kaduille sekä vanhan kirkon puistolle oli annettu uudet nimet. Osalla toki säilyi vanha nimi, kuten Kauppakadulla ja Rantakadulla. Uusien katujen nimeämisestä vastasi pinta-alavaliokunta, joka hoiti myös asemakaavahanketta. Tällöin siis, virallisesti senaatin päätöksellä 14.2.1899 Satamakadusta tuli (W)Vaasankatu."
Tieto...
Anna-Lisa Mestertonista ei valitettavasti löydy kovin paljon tietoa. Aleksi-artikkeliviitetietokannasta, joka on käytettävissä kirjastojen asiakastyöasemalla, löytyivät seuraavat neljä artikkeliviitettä: " Hovimäki : Ruotsin vallan iltarusko/ Anna-Lisa ja Carl Mesterton, Kirsti Manninen, Jussi-Pekka Aukia" ; ET-lehti 1999, Kirja-arv., nro 12, sivu 101. " Suomen historia herää eloon Hovimäessä" / Kotkamaa, Hilkka ; Demari 1999-10-29. "Arjen kiehtova historia : tuleeko kartanosarjasta suomalaisten uusi suursuosikki?"/ Rantanen, Kimmo ; Kotiliesi 1998, nro 5, sivu 100-103. "Anna Lisa ja Carl Mesterton tekevät uutta jättisarjaa : koko historia olohuoneessa" / Hietaniemi, Helena ; Anna 1997, nro 15, sivu 44-47.
Osoitteesta http://www....
Suomen murteiden sanakirjan mukaan sana "jeere" on lähtöisin Sauvon alueelta, mutta sen tarkempaa tarkoitusta en löytänyt. Sitä on käytetty yleisesti päiviteltäessä ja harmitusta ilmaistaessa esim. "Voi jeere sentään kun harmittaa!".
Lähteet:
Vilppula, Matti: Suomen murteiden sanakirja. 5. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Edita 1997
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2014 -kirjassa yleisin arvo setelille on 50 euroa. Täysin virheettömän (käyttämätön seteli) setelin arvo saattaa olla jopa 150 euroa. Suomen Numismaattinen Yhdistys tarjoaa arviointipalvelua (maksullinen). Linkki sivulle http://www.snynumis.fi/arviointipalvelut/
Enemmän kuin A. A. Milneä ja Nalle Puhia kysymyksen kielifilosofinen muistikuva panee ajattelemaan Lewis Carrollia ja hänen Liisaansa.
Peilimaailmassa Liisa kohtaa Tyyris Tyllerön, joka tekee selkoa kielen olemuksesta seuraavasti:
- Kun minä käytän jotakin sanaa, vastasi Tyyris Tyllerö pilkallisesti, - se tarkoittaa juuri sitä mitä minä haluan - juuri eikä melkein.
- Mutta kysymys on siitä, sanoi Liisa, - voitko todella saada sanat tarkoittamaan eri asioita.
- Ei, vaan kysymys on siitä, kuka määrää ja päättää, sanoi Tyyris Tyllerö. - Siinä kaikki.
(suomentaneet Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner)
Saksan läntisillä miehitysvyöhykkeillä toimineiden maapäivien valitsema 65-jäseninen parlamentaarinen neuvosto - Saksan "esiparlamentti" - aloitti työnsä Bonnissa syyskuun alussa 1948. Neuvoston puheenjohtajaksi valitulla Konrad Adenauerilla oli talo Rhöndorfissa, kivenheiton päässä Bonnista, ja Adenauerin sanan kerrotaan painaneen kokouspaikan valinnassa. Tämä antoi Bonnille odottamatonta poliittis-hallinnollista painoarvoa ja ehkä myös pienen etulyöntiaseman tulevaa pääkaupungin valintaa ajatellen.
Yllätys Bonnin valinta tästä huolimatta oli. Sekä Köln että varsinkin Frankfurt olivat valmiita ottamaan vastaan Länsi-Saksan pääkaupungin tehtävät. Adenauerin puoltosanan lisäksi Saksan esiparlamentin...
Arvelisin, että etsitty kirja on Niilo Keräsen Soiperoisten maa (Otava, 1993).
Soiperoisten maan jättiläiskuningas Abu-Abdullah rakasti lapsia ja usein hän asettui makaamaan hietikolle, ja peikkolapset kiipeilivät hänen viiksissään ja vaatteissaan, nousivat hänen päälleen ja laskivat liukumäkeä hänen nenäänsä pitkin. Maan mustat asfalttitiet höyrysivät kuumuudesta - ne olivat niin kuumia, että peikkoäidit paistoivat paistinpannuillaan kananmunia asfaltilla välipalaksi lapsillensa.
Soiperoisten maasta, sen kuninkaasta ja peikoista kerrotaan myös kirjassa Soiperoisten maan kuningas (Otava, 1996).
T. S. Eliotin runosta on kaksi suomennosta, Aale Tynnin ja Kai Mäkisen. Mäkisen suomennos sisältyy teokseen Autio maa : Neljä kvartettia ja muita runoja (toim. Lauri Viljanen ja Kai Laitinen). Tynnin suomennos sisältyy mm. antologioihin Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa (1976) ja Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (1967).
Lahden runotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Teosten saatavuuden kirjastoalueellasi voit tarkistaa Lounakirjstojen aineistohaulla.
https://louna.finna.fi/
Alkuperäisen Venla-patsaan on suunnitellut Simo Salminen. Tuomas Marjamäen Simo Salminen -elämäkerrassa todetaan, että Ere Kokkosen vaimo keksi patsaalle nimen juurikin Männistön Venlan innoittamana.
