Valitettavasti näyttää siltä, ettei tätä vuoden 1987 elokuvaa ole suomalaisten kirjastojen kokoelmissa, pelkästään paljon myöhäisempi animaatioversio.
Elokuvan voi tiukan paikan tullen kuitenkin ostaa varsin halvalla hinnalla. Esimerkiksi Levykauppa Äx myy sitä 6,95 eurolla.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Lasipalatsissa sijaitsevassa kirjaston toimipisteessä, Kaupunkiverstaassa on käytettävissä varattava editointikone. Tässä laitteen esittely:
"Adoben Premiere-ohjelmisto yhdistettynä tehokkaaseen tietokoneeseen mahdollistaa lähes ammattitason videotuotannon. Videoeditin voit varata vaikka koko päiväksi, sillä tunnetusti videoeditointi ei ole mitenkään nopeaa puuhaa. Huomaathan, että työpisteen koneessa ei ole Internet-yhteyttä. Videoeditointiin voi varata henkilökohtaisen opastuksen puhelimitse, käymällä Kaupunkiverstaalla tai osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi/ (Kaupunkiverstas, Työtila 8)."
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Palvel…
Nelinumeroisen pin-koodin saa mistä tahansa Lahden kaupunginkirjaston toimipisteestä esittämällä kuvallisen henkilötodistuksen. Turvallisuussyistä koodia ei anneta sähköpostitse tai puhelimitse.
http://lastukirjastot.fi/kirjastokortti
Verkkoasiointia varten kirjastokortin numeron ja pin-koodin lisäksi on luotava käyttäjätili Lastu-kirjastoon. Tähän löytyvät ohjeet Lastu-kirjaston etusivulta http://lastukirjastot.fi/start
Jukka Laajarinteen Madonluvut: matemaattisia sekoiluja sopii alakoululaisille. Mari Mörön Ihan sopiva maailma -kuvakirjassa ukko mittaa kaikkea. Myös Brenda Williamsin Oikea prinsessa: matemaaginen tarina sopii matematiikan opetuksen oheistarinaksi.
Näyttäisi selailun perusteella siltä, että Woop on saatavilla ainoastaan älypuhelimiin ja Applen laitteeisiin. Osoitteesta https://itunes.apple.com/us/app/woop-app/id790247988?mt=8 löytyy Applen versio ja osoitteesta https://play.google.com/store/apps/details?id=de.parrotmedia.woop Googlen kaupassa oleva versio.
Etsimäsi kirja on melko varmasti Astrid Lindgrenin Taina Tomera auttaa mummia (Kajsa Kavat hjälper mormor), kuvitus Ilon Wikland. Kirja ilmestyi
suomeksi vuonna 1963, 2. ja 3. painos 1985 ja 1987.
Hei!
En valitettavasti onnistunut löytämään digitoitua karttaa noilta vuosilta. Vantaan karttapalvelussa on mahdollisuus tarkistella pitäjänkarttaa vuodelta 1933, mutta siinäkään eivät näyt tiennimet.
http://kartta.vantaa.fi/
Tiina Aula Helsingin yliopistosta on tehnyt tutkimuksen Tikkurilan tiennimistöstä. Tässä linkki artikkeliin: http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2002_208.pdf
Lähdeluettelossa on yhtenä lähteena Helsingin maalaiskunnan osoitekartta 1958. (Näköispainos 1995. Vantaan kaupungin mittausosasto.) Mahdollisesti siitä saattaisi löytyä myös vanhempaa tiennimistöä.
Omaan käyttöön tällaisen tapetin saisi tehdä, mutta jos on tarkoitus myydä sitä, jokaisen mainoksen ja erityisesti sarjakuvan käyttöön täytyy hankkia ensin lupa. Kaupallinen käyttö on lähtökohtaisesti aina luvanvaraista. 1950-luvun aineisto on lähtökohtaisesti melkein kaikki tekijänoikeuden vielä suojaamaa sisältöä.
Heikki Poroila
Useampia sivupersoonia esiintyy ainakin seuraavissa romaaneissa.
Clark, Mary Higgins: Kauhu kiertää kaupunkia
Grimsrud, Beate: Hullu vapaana
Sheldon, Sidney: Kerro minulle unesi
Useimmissa muissa aihetta sivuavissa romaaneissa kyse näyttäisi olevan vain yhdestä sivupersoonasta. Halutessasi voit hakea niitä PIKI-verkkokirjastosta laittamalla perushakuun (https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku?p_p_id=extendedSearch_WAR…) asiasanaksi "sivupersoonat" ja valitsemalla alempaa valikoista rajauksiksi kategoria "kaunokirjallisuus" ja aineistolaji "kirja".
Lisäksi elämäkertojen ja muistelmien puolelta löytyvät seuraavat teokset.
Chase, Truddi: Jänis ulvoo
Schreiber, Flora Rheta: Sybil
Hei!
Sopivia kirjailijoita esim:
Aapeli/Simo Puupponen
Minna Canth
Maria Jotuni
Elina Karjalainen
Sirpa Kähkönen
Lisää kirjailijoita löytyy Pohjoissavolaisen kirjallisuuden bibliografiasta:
http://bibliografia.kuopio.fi/
Kirjastolla on kotipalvelu niille, jotka eivät pääse sairauden, iän tai vamman vuoksi kirjastoon asioimaan. Kotipalvelua hoitava kirjastovirkailija käy asiakkaan kotona tekemässä kirjastokortin ja tunnukset (kuvallinen henkilöllisyystodistus kuten passi, ajokortti tai kuvallinen Kela-kortti tarvitaan). Kotipalvelu myös tuo kirjat tai muun kirjastoaineiston kotiin ja hakee palautukset. Kotipalvelusta on lisätietoja kirjaston internet-sivulla http://vaarakirjastot.fi/kotipalvelu;jsessionid=3EA57B5186CBC03FDC8FC3C…
Toinen mahdollisuus on käyttää kirjastokortin ja tunnuksien hankinnassa luotettavaa asiamiestä ja vapaamuotoista valtakirjaa. Asiamiehellä tulee olla mukanaan allekirjoitetun valtakirjan lisäksi myös valtakirjan antajan...
Kuvaamaasi höyhenenkevyttä lomalukemista löytyy varmaan parhaiten kun Helmet-hakuun kirjoittaa chick lit ja rajaa haun koskemaan e-kirjoja.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Schick%20lit__Ff%3Afacetcoll…
Halutessaan voi rajata myös kielellä.
Esimerkkejä suomenkielisistä uudehkoista kirjoista:
Kesä kasiysi / Sirpa Saarikoski
Avokadopastaa : romaani / Kia Walli
Kymmenen unelmaani / Lori Nelson
Puppiduu / Laura Paloheimo
Tee se itse -vauva : romaani / Karoliina Sallinen
Bridget Jones : vauvapäiväkirja / Helen Fielding
Saman haun voi rajata myös äänikirjoihin.
Tosin silloin ei löydy neljääkymmentä kirjaa suomeksi vaan vain neljä.
Toivottavasti näistä vinkeistä on apua blogeilussa.
Seuraavia www-sivuja kannattanee käydä katsomassa:
http://www.uwasa.fi/comm/kurssit/reetori/machiavelli.html
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian lisensiaatti Mikko Lahtisen
valtio-opin alaan kuuluva väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa täällä:
http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset/65.html
Lyhyehkön englanninkielisen tietosanakirja-artikkelin löydät täältä:
http://www.biography.com
Runo löytyy Waltarin vuonna 1967 julkaistusta kokoelmasta Pöytälaatikko : Muistoja ja muistiinpanoja 1945-1967 sivulta 29. Runo on osa yhdentoista runon kokonaisuutta nimeltä Sokean runoilijan mukaan (Abu al Ma'arri, s. 973 j.Kr.)
Teoksen saatavuuden voi tarkistaa Vaski-verkkokirjastosta oheisesta linkistä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.110352
Laulu sisältyy Zacharias Topeliuksen näytelmään "Totuuden helmi". Näytelmässä sen esittää Kerjäläispoika. Laulun on säveltänyt Lauri Parviainen, ja hänen toimittamastaan nuotista "Koulun kuorolauluja" laulu löytyy nimellä "Kerjäläispoika" (sanat, kolmiääninen nuotinnos).
Poistettava aineisto on useimmiten huonokuntoista, loppuun kulunutta ja/tai sisällöltään vanhentunutta. Aineistoa voidaan poistaa myös siksi, että sille on vähän kysyntää. Aikanaan suositusta teoksesta saattaa myöhemmin olla ylimääräisiä kappaleita, kun kaikki niteet enää kierrä lainassa.
Kirjasto myös varastoi aineistoa, varastoinnin tarkoituksena on pitää kirjastossa saatavilla kulttuurisesti tärkeää ja käytön kannalta tarpeellista aineistoa.
Tässä joitakin runoja, jotka sopivat tunnelmaan:
Og Mandino: nimetön
Älä koskaan kasva niin isoksi,
ettetkö voisi esittää kysymyksiä,
älä koskaan tiedä niin paljon,
ettetkö voisi oppia jotain uutta.
Robert Frost: The Road Not Taken, suom. Raila Murtola: Tie. Linkki käännökseen: http://satakielen.blogspot.com/2010/05/robert-frost.html)
Tiet metsässä toisistaan erkani,
voinut lähteä en molemmille.
Seisoin haikeissa ajatuksissani,
toista polkua seuraten katseellani,
kunnes peittyi se pensaiden alle.
Lähdin toista polkua kulkemaan,
yhtä kaunista, mutta se taisi
houkutella ruohottuneisuudellaan.
Sitä kulkevahan sen askelillaan
yhtä paljaaksi kuluttaisi.
Tiet aamussa uinuivat kumpikin
keltalehtien peitteleminä....
Sama kysymys on esitetty Helsingin Sanomien Lasten tiedekysymykset -palstalla 17.6.2016, ja matematiikan professori Mats Gyllenberg on vastannut siihen silloin seuraavasti:
"Luvulla 'ääretön' ei ole välitöntä edeltäjää. Jokaisella äärellisellä luvulla on äärellinen seuraaja, joka saadaan lisäämällä siihen yksi. Jokaisella äärellisellä luvulla on myös edeltäjä, joka saadaan vähentämällä siitä yksi.
Lukuja on kahdenlaisia: peruslukuja ja järjestyslukuja. Perusluvut (1,2,3, jne.) ilmoittavat joukon koon ja järjestysluvut (ensimmäinen, toinen, kolmas, jne.) liittyvät laskemiseen.
Kysymyksesi viittaa järjestyslukuihin. Tavallisiin äärellisiin järjestyslukuihin voidaan liittää uusi ääretön järjestysluku sopimalla, että se on suurempi kuin...
Vielä 1200-luvulla Suomenlahden latinankielinen nimi oli Mare Estonum ("Vironmeri"). Keskiajalla Suomi oli vain yksi maakunta muiden maakuntien joukossa (nykyisin Varsinais-Suomena tunnettu alue). Kun Ruotsin valtakunnan itäisiä osia ja sittemmin Suomen suuriruhtinaskuntaa ruvettiin kutsumaan kokonaisuudessaan Suomeksi, ruvettiin lahtea samalla kutsumaan sen nykyisellä nimellä.
Olaus Magnuksen Carta Marinassa (1539) merialueen nimenä on Mare Finonicum. Waghenaerin 1590-luvulla ilmestyneessä Thresoor der Zeevaertissa lahdella on kaksi nimeä: pohjoisessa Finnicus Sinus ja etelässä Mare Livonicum eli Lifflandtsche See. 1700-luvulla nykyinen nimi on jo vakiintunut: Jonas Hahnin kartassa 1750 nimi kuuluu jo Finska Wiken. Suomeksi nimi...
