Oletan kysymyksesi koskevan sitä, mitä vietnaminkielisiä lasten kuvakirjoja on saatavilla pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa. Oheisen haun avulla löydät ne ja voit joko noutaa itse tai varata maksuttomasti haluamaasi Helmet-kirjastoon.
Ohessa hakupolku
www.helmet.fi, valitse siitä tarkennettu haku
- kirjoita hakulaatikkoon kuvakirjat lastenkirjallisuus
- raja aineistoksi kirja, valitse kokoelmaksi lasten kokoelma
- valitse kieleksi Vietnam
- saat luettelon pääkaupunkiseudun helmet-kirjastojen lastenkirjoista, jota on vietnamin kielellä. Kirjoja löytyy lähes 190 kappaletta.
Ei tarvitse hakea itse eri paikoista. Aineistoa voi varata netistä www.helmet.fi. Yläpalkissa lukee hae aineistoa, klikkaa sitä ja tee haku sekä varaus. Voit varata haluamasi kirjat ja dvd-levyn omaan lähikirjastoosi ja noutaa ne sieltä. Palvelu on maksuton.
Uusi Suomi löytyy mikrofilmattuna Pasilan kirjastosta. Tällä hetkellä kirjaston tehokkain mikrofilmilaite, jolla voi ottaa myös kopioita aineistosta, on rikki, mutta mikrofilmejä pystyy lukemaan vanhemmilla laitteille, joilta ei voi tulostaa tai tallentaa. Niitä ei tarvitse varata etukäteen.
Pasilan kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey….
Lehteä voi lukea mikrofilmiltä myös Kansalliskirjastossa, ja siellä onnistuu myös kopioiden ottaminen. Filmi tilataan etukäteen osoitteessa https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/50431/lomake.html. Filmin tarkemmat tiedot voi katsoa Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi.
Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät...
Lehti on mikrofilminä lainattavissa Oulun kaupunginkirjastosta. Voit pyytää mikrofilmin kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-search.pl?idx=ti&q=kale…
Lento-onnettomuudetkin ovat yksilöllisiä, ja riippuu paljolti tarkasteltavasta onnettomuudesta ja sen luonteesta, kuinka suuret erot uhrien kuolinhetkissä ovat ylipäänsä mahdollisia. Jos kyseessä on lentokoneen maahansyöksy eikä esimerkiksi ilmassa tapahtunut räjähdys, uhrien samanaikainen kuolema ei ole mikään itsestäänselvyys. Esimerkkitapauksena voisi käyttää vaikkapa Finnairin viimeisintä kuolonuhreja vaatinutta onnettomuutta Maarianhaminassa 8.11.1963, jota Pekka Nykänen käsittelee kirjassaan Kuolemanlento : Finnairin tragedia Ahvenanmaalla 1963 (Otava, 2017). Kaikkien uhrien kuolema ei ole aiheutunut täsmälleen samasta syystä, ja kuolleista osan on voitu päätellä olleen elossa jonkin aikaa törmäyksen jälkeen.
"Kuolema ei tullut aina...
Kanervakirjoluteesta löytyy perustietoa Mikko Rintalan ja Veikko Rinteen kirjasta Suomen luteet (Tibiale, 2. p. 2011). Siinä elinpaikoiksi mainitaan kuivat kangasmaat, harjut ja paahdekentät. Pääasialliseksi ravinnoksi on kirjassa kerrottu kanervan siemenet. Kirja ei kuitenkaan tarjoa yksiselitteistä vastausta siihen, onko kanervakirjoluteesta jotakin haittaa tai onko sen tapaaminen sisätiloissa tavanomaista.
Tarkistin vielä mitä luteista kerrotaan Lasse Janssonin, Bengt Lindqvistin ja Irmeli Markkulan teoksessa Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta (Kasvinsuojeluseura 2012). Kirjassa ei ole mainintoja kanervakirjoluteesta, ainoat siinä mainitut ludelajit ovat lutikka/seinälude, kyyhkylude, pääskylude ja lepakkolude.
Molemmat...
On yllättävän yleinen väärinkäsitys, että kaikista ja kaikesta löytyy tai täytyy löytyä kuvia ja tekstiä. Mitä uudemmasta ilmiöstä on kysymys, sitä todennäköisimmin kaikki kiinnostava aineisto on toistaiseksi julkisuudelta piilossa. Uudet kirjailijat, laulajat ja vastaavat ovat julkisuudelta piilossa kuten me kaikki olemme siihen asti, kun joku alkaa julkaista ko,. henkilöön tai ilmiöön liittyvää aineistoa. Joskus sen tekee artisti itse, joskus kustantaja tai levy-yhtiö, mutta olennaista on, etteivät kuvat ja tekstit ilmaannu tyhjästä. Kouluissa annetaan ilmeisesti jatkuvasti esitelmätehtäviä hyvin uusista asioista, ja silloin tilanne on kysymyksessä kuvatun kaltainen. Myöskään meillä kirjastoissa ei ole mitään taikakeinoja etsiä ja löytää...
Pantilliset-verkkosivustolla osoitteessa http://pantilliset.fi/perustietoa/ kerrotaan, että pantin saa ainoastaan ehjästä tölkistä tai pullosta, jossa etiketti on vahingoittumaton. Voit siis kokeilla, saisiko tölkit suoristettua siten, että automaatti hyväksyisi ne.
Muussa tapauksessa voit laittaa metallitölkit metallinkeräykseen ja pullon materiaalista riippuen muovin- tai lasinkeräykseen. Osoitteesta https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/Sivut/default.aspx löytyy mainio opas, jonka avulla voi tarkistaa, mihin roskikseen mikäkin tuote kuuluu.
Mediaa ja sosiaalista mediaa käsitellään ainakin seuraavissa nuortenkirjoissa:
Asher, Jay: Sinä ja minä sitten joskus
Bates, Laura: The burning
Bourne, Holly: Mitä tytön täytyy tehdä?
Noël, Alyson: Musta lista
Palviainen, Jukka-Pekka: Virityksiä
Sugg, Zoe: Girl Online -sarja
Thomas, Angie: On the come up
Nämä saattavat olla kyseessä:
Ranskalainen TV-sarja "Tiedettä, ei taikuutta" (C'est pas sorcier). Ohjelmassa ollaan välillä laboratoriossa, ja siellä olevien TV-monitorien kautta siirrytään tutustumaan eri aiheisiin. Ohjelmassa esiintyi kolmihenkinen tekijäryhmä. Löydät sarjasta jaksoja helposti Youtubesta sen ranskalaisella nimellä.
PC-peli on ehkä nimeltään "Putt-Putt". Sarjan kuvaus Wikipediassa vastaa aika hyvin kertomaasi. Esimerkin siitäkin löydät Youtubesta.
Kirjastojen yhteystietoja löydätte Kirjastot.fi-sivuston kirjastohakemistosta. Linkki yhteystietolistaan kunnittain: https://hakemisto.kirjastot.fi/libraries/by-city
Kirjastojen hankintoja tekeville ei ole olemassa mitään yhteistä, keskitettyä sähköpostilistaa, vaan joka kirjastolla on omat yhteystietonsa ja oma hankintapolitiikkansa.
Kirjastoja tavoittaa myös Kirjastot.fi-sivustolta löytyvän Pienkustantajien uutuuksia -keskustelufoorumin kautta. Linkki foorumiin: https://www.kirjastot.fi/forum/404
"Suomen sanojen alkuperä - Etymologinen sanakirja" (SKS, 1995) kirjasssa kerrotaan, että laukkaamista tarkoittava 'nelistää' on johdettu sanasta 'neljä'.
Samassa teoksessa kerrotaan, että 'sadatella' on johdettu verbistä 'sataa'. 'Sataa' on tarkoittanut vesisateen lisäksi myös 'putoilemista ja katkeilemista'. 'Sadatella' verbin merkitys on siis 'pudotella manauksia'.
Kysymys olikin vaikeampi kuin olisi voinut kuvitella. Monicalla on nimittäin eri korut eri esityksissä, joten Youtubesta löytyvistä esityksistä tämän Full show-videon korua en saanut selvitettyä. https://www.youtube.com/watch?v=vJvubxHPvo4. Koru on näyttävä. Luulin alkuun, että se olisi Lapponia-koru ja tiedustelinkin asiaa Kalevala-korusta, jonka osa Lapponia nykyään on. Sieltä vastattiin kuitenkiin, että Monikan koru ei ole Lapponia. Yritin etsiä kuvauksia tuosta esityksestä, mutta niistä ei löytynyt tietoa asun ja korujen suunnittelijasta. Vuoden 78 Mitä Missä Milloin -artikkelissa ei kerrota esiintymisasusta ja koruista, ei myöskään HS:n artikkeleissa (9.5.1977) mainita niitä. Valitettavasti varastostamme ei löydy...
Oulun kaupungin kirjastosta löytyy teos "In-line-skating, the skills for fun and fitness on wheels" (Mark Powell ja John Svensson). Teoksessa neuvotaan mm. käännöksiä, liukumista jne ja ainakin kappaleessa 10 käsitellään aiheita "tricks and dance".
Oulusta löytyy myös teos "1st in-line" (Mark Heeley), jossa on kappale "specialist skating". Mikäli olet jo nämä vaihtoehdot tarkastanut, kannattaisi varmaankin etsiä internetin eri hakupalveluista (Alta Vista, Lycos, Excite, Infoseek) tietoa hakusanoilla blading, rollerskating, roller blading, tricks, artistic roller skating. Varsinaisen temppuiluun erikoistunutta teosta en löytänyt ainakaan pääkaupunkiseudun kokoelmatietokannasta.
Yleistä tietoa polttareista löytyy Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://www.turku.fi/kirja/
asiasanoilla "polterabend" ja "polttarit". Esim. teokset Vitsistä videoon (1996), Humor och kultur (1996) ja Suuri seuraleikkikirja (2000) löytyvät asiasanalla "polterabend"." Polttarit"-haku antaa viitteet Betoni kukkii (1989), Kahden kauppa: juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia suomalaisista häätavoista (1995) ja Jokela, Pia: Unohtumaton hääjuhla (1996).
Ulla-Lena Lundbergista kerrotaan esimerkiksi kirjassa Kotimaisia nykykertojia 2, joka löytyy kirjastosta. Hän on syntynyt 14.7.1947 Kökarissa. Tarkoitat varmaan kysymyksessäsi nimenomaan hänen koulutustaan. Hän on antropologi ja filosofian maisteri.
Kirjastossa voit myös hakea Ulla-Lena Lundbergia käsitteleviä aikakauslehtiartikkeleita vaikkapa ALEKSI -tietokannasta kirjailijan nimellä. Sieltä löytyvät ainakin seuraavat artikkelit, joita voit kysyä kirjastosta:
Tekijä Tuppurainen, Marjaleena
Otsikko Ulla-Lena Lundberg: kirjailija palkintosateessa
Lehti Anna
Julkaisuvuosi 1998 ; 8 ; 72-74
Tekijä Karvonen, Minna
Otsikko Ulla-Lena Lundberg: todellinen tehtävä on kirjoittaminen
Haastateltavana kirjailija ja taiteilijaprofessori
Lehti Arsis...
hei,
Otapa yhteyttä Helsingin yliopiston kirjaston tietopalveluun (ma-pe 9-17)
puh. (09) 191 22740. Yliopiston kirjastossa on mikrofilmille tallennettuna
Suomessa vuodesta 1771 asti ilmestyneet sanomalehdet. Ensin kannattaa selvittää mitä sanoma- ja aikakauslehtiä Suomessa ilmestyi vuonna 1928 ja missä niistä alueellisesti ajatellen voisi olla jotain Ilmalaiva Italian matkasta ja mihin aikaan vuodesta. Mikrofilmien lukulaiteella voi selata
kuvarullaa ja ottaa myös kopioita. Yliopiston pääkirjaston käyntiosoite on Unioninkatu 36.
Suosittelen, että käväiset kirjastossa. Sieltä löytyy joitakin kirjoja, joissa käsitellään A. E. Nordenskiöldiä, myös henkilönä.
Tässä pari esimerkkiä: ”Suomalaiset Aasian-kävijät” / toim. Kerkko Hakulinen. Kirjayhtymä, 1980. ISBN 951-26-1876-1
”Matka-arkku : Suomalaisia tutkimusmatkailijoita” / toim. Markku Löytönen. SKS, 1989.
ISBN 951-717-561-2
Mielenkiintoinen on myös Nordenskiöldin itsensä kirjoittama ”Vegan matka Asian ja Europan ympäri ynnä historiallinen katsahdus pitkin Vanhan mailman pohjoisrannikkoa tehtyihin löytöretkiin.” Teoksessa on kaksi vankkaa osaa, jotka Otava julkaisi näköispainoksena v. 1980.
Niitä sinun tuskin kannattaa ryhtyä perusteellisemmin lukemaan, koska kielikin on vanhanaikaista. Mutta vilkaise ainakin, saat...
