Seuraava vastaus perustuu Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjaan Sukunimet (Otava, 2000 uudistettu laitos).
Lintunen, Lintu ja Lintula sisältäisivät ikivanhan suomalaisen henkilönimen. Vanhoihin suomalaisiin ja erityisesti karjalaisiin nimiin sisältyi paljon linnun nimityksiä. Lintu-pohjaisia nimiä on jo keskiajalla esiintynyt Savossa, Karjalassa Hämeessä ja Satakunnassa. Lintunen on edelleen savolainen ja karjalainen sukunimi. Sen kantajia on edelleenkin paljon Joroisissa, Juvalla, Rääkkylässä ja Tohmajärvellä.
Saarikoski-nimi on yleinen kosken nimenä eri puolilla Suomea. Talon ja suvun nimenä se on esiintynyt vain Pohjanmaalla. Saarikoskia on ollut Etelä-Pohjanmaalla, mutta myös Pohjois-Pohjanmaalla. Talonnimenä Saarikoski on...
Tarkalleen vastauksen tietää vain Jope Ruonansuu itse. Kannattaa kuitenkin tutustua Jope-elämäkertaan Aatteleppa ite! (Gummerus, 2006), jossa Ruonansuun biisintekoprosessia on kuvattu yleisesti ja muiden kappaleiden osalta.
Jopen kappaleissa seikkailee fiktiivisten henkilöhahmojen joukossa 1990-luvulla useita suomalaisia poliitikkoja aina "Mauni" Koivistoa myöten. Aiheiden työstämiseen vaikuttivat osaltaan Jopen lähipiiriin henkilöt, tuottaja-äänittäjäporras (Ahti Kortelainen, Ilkka Vainio ja Risto Asikainen) sekä "Elvis-osasto" (Jari Vesa ja Tommi Reponen).
"Kauko" on ilmiselvä kupletti. Vaikka Ruonansuuta ei mainita tyylilajin Wikipedia-artikkelissa, Kaukoon ja moneen muuhunkin Jopen kappaleeseen pätevät artikkelin määritelmät:
1)...
Kyseinen Asemamiehenkadun ja Kellosillan risteyksessä sijaitseva toimistorakennus on valmistunut vuonna 1978 ja sen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Matti Hakala. Tontin omistaa Helsingin kaupunki. Rakennus on päätetty purkaa ja sen tilalle rakentaa 6-13-kerroksinen asuintalo, johon on asemakaavapäätöksen mukaan sijoitettava myös vähintään 250 kerrosneliötä yleisölle avointa liike- tai palvelutilaa. Asemakaavan muutos hyväksyttiin 14.11.2018. Rakennushankkeen toteuttaminen on varattu SRV Rakennus Oy:lle, ja hankkeesta vastaa arkkitehti Ville Purma. Hankkeen tarkemmasta aikataulusta ei vielä löytynyt tietoa.
Lähteitä ja lisätietoja:
Asemakaavojen hyväksyminen: Pasila ja Herttoniemi (Kaupunginkanslia, 20.11.2018) https://www....
Helsingin kaupunki, mm. kaupunginkirjasto, palkkaa jonkin verran 16-17-nuoria kesätöihin. Palkka on 1000 euroa kuukaudessa kokoaikaisena työaikana. Osa-aikatyössä palkka on suhteessa työaikaan. Hakuaika alkaa tammi-helmikuussa. Lisää tietoa helsinkirekry.fi-sivuilta:
https://www.hel.fi/rekry/fi/Kesatyot/ukk-kesa/
https://www.hel.fi/rekry/fi/Kesatyot/nuortenhaku/
Terve koululainen -hankkeen sivustolla sanotaan mm. näin:
"Nopeasti imeytyvät hiilihydraatit eli sokerit ilmoitetaan yleensä pakkauksissa tuoteselosteessa ”hiilihydraatit, joista sokereita”. Tämä tarkoittaa kaikkia nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja eli sokereita, joita voivat olla lisätty sokeri tai tuotteen luonnollinen sokeri, kuten maidon laktoosi tai hedelmämehujen hedelmäsokeri."
https://www.tervekoululainen.fi/ylakoulu/ravinto/arjen-valinnat/
Ravintomme sisältää monenlaisia makeuttajia, joista käytetään monia termejä, kuten sokeriton, sokeroimaton tai vähäsokerinen. Valion sivuilta löytyy selvitystä erilaisista sokereista:
https://www.valio.fi/hyvinvointi/selvyytta-sokeriviidakkoon/
Suomen Sokeri Oy:n Sokerioppi.fi on...
Runon tekijä on Pia Perkiö. Runo on julkaistu Perkiön kokoelmassa Tulla kohdatuksi, kuulluksi (Katharos 2006). Se löytyy myös hänen Kuin olisi jo kevät: valittuja runoja -kokoelmasta (Kirjapaja 2020).
Kysyin asiaa tutulta ompelijalta, ja hänen mukaansa tämän tyyppiselle, käsien lämmittelyyn tarkoitetulle taskulle ei ole varsinaisesti omaa termiään. Ompelutekniikan kannalta kyseessä on "tasku sauman yhteydessä" ja taskua voisi kuvata myös ilmaisulla "saumaan upotettu rintatasku". Verkkokaupoissa myytävien takkien yhteydessä taskutyypistä tunnutaan puhuvan myös rintataskuna ja käsitaskuna, mutta nämä käsitteet voivat olla harhaanjohtavia ilman kuvaa takista.
Kyseinen vitsikirja on todennäköisesti P. Koukelonniemen toimittama kaskukokoelma Täällä Radio Jerevan (Otava 1974). Yksi kappale kyseistä teosta löytyy Turun kaupunginkirjaston varastosta, teoksen saatavuuden voi tarkistaa oheisesta verkkokirjaston linkistä: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.120221
Kuten Koukelonniemi mainitsee alkusanoissaan, kaskut peilaavat kertojansa pelkoja ja toimivat aggression varaventtiileinä. Koukelonniemen sanoin "On ollut hallituksia, jotka ovat pyrkineet vastustamaan niitä [kaskuja] ja keräilemään niiden kertojia, mutta aina suotta. Taitavat poliittiset johtajat tietävät, ettei kaskuja voi ampua, pidättää eikä piestä. Johtaja, joka hyökkää naurua vastaan, joutuu itse sen alaiseksi."
Radio Jerevan -kaskut...
Etsitty runo on alun perin Pohjajäätä-kokoelmassa vuonna 1952 julkaistu Kasvu. Muistellut säkeet ovat runon alusta: "Kivet minuun singotut / jäi minuun."
Valo ikkunassa, alkukieliseltä nimeltään The light behind the window, ilmestyi alun perin vuonna 2012. Sen myötä näyttää siltä, että kaikki kirjailijan Luncinda Riley -nimellä kirjoittamat kirjat on nyt suomennettu. Aiemmalla Lucinda Edmonds -nimellä julkaistuista kahdeksasta romaanista on suomennettu neljä (Tähti ja enkeli 1996, Näyttämöiden lemmikki 1997, Sydämen aaria 1998 ja Ilman sinua 1999). Suomentamattomista neljästä Edmonds-teoksesta Riley kirjoitti uudelleen Seeing double -romaanin, joka julkaistiin nimellä The love letter ja suomeksi Vaarallinen kirje.
Ainakin toistaiseksi kokonaan kääntämättä ovat romaanit Lovers and players (1992), Hidden beauty (1993) ja Playing with fire (1998). Niiden julkaisemisesta ei ainakaan...
Vastausta tähän ei valitettavasti löytynyt. Sarjan ovat käsikirjoittaneet Mika Ripatti ja Seppo Vesiluoma, ohjannut Ilkka Vanne ja tuottanut TV1 Draamaohjelmat. Asiassa kannattaakin kääntyä Ylen puoleen https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Robert Thorogoodin Thamesjoen murhat -sarjasta on suomennettu 2 osaa: Thamesjoen murhat (2022) ja Kuolema kylässä (2023). Sarjassa on ilmestynyt tänä vuonna (2024) kolmas osa The Queen of Poisons, jonka suomennoksesta ei vielä näy tietoa aiemmat osat kustantaneen Siltalan verkkosivuilla. Englanniksi sitä on kuitenkin jo saatavilla kirjastojenkin kokoelmista.
Lähteet
Siltala: Thamesjoen murhat https://www.siltalapublishing.fi/product/thamesjoen-murhat/
Wikipedia: Robert Thorogood https://en.wikipedia.org/wiki/Robert_Thorogood
Helsingin Sanomien mukaan kevään 1976 ylioppilaat saivat lakkinsa lauantaina 29.5.Lakin saivat runsaat 22 000 suomenkielistä ja yli 1 300 ruotsinkielistä abiturienttia.
Milloin ja kuka keksi saksalaisten ja suomalaisten II maailmansodassa käytetyt pussihousut?Pussihousut, toiselta nimeltään saapashousut, keksittiin jo ennen toista maailmansotaa. Suomeen ne tulivat 1900-luvun alussa joko Pietarin tai Saksan kautta. Malli on alkujaan tuttu sotilaskäytöstä, ja saapashousut kuuluivat nimenomaan ratsastavien henkilöiden vakiopuvustoon. Niiden historia ulottuu 1800-luvun Intiaan ja Preussiin. Englanniksi pussihousuja kutsutaan nimellä Jodhpurs. Vuoden 1932 Saksassa professori Karl Diebitschin ja Walter Heck suunnittelivat saapashousut SS-miesten käyttöön. Vaikutteita he ottivat Preussin armeijan ratsuväkiyksiköltä, 1. Leib-Husaren-Regiment Nr. 1:ltä. Ei voida siis nimetä yhtä yksittäistä henkilöä, joka...
Tässä joitakin oikeuteen ja lakiin liittyviä sitaatteja:
Aequitas enim lucet ipsa per se. ("Oikeus valaisee itse itsensä.")
Cicero: Legibus omnes idcirco servimus, ut liberi esse possumus. ("Kaikki me noudatamme lakia voidaksemme olla vapaita.)"
Cicero: Aequo iure. ("Yhtäläisellä oikeudella.")
Vergilius: Iam redit et Virgo, redeunt Saturnia regna. ("Heti kun oikeus palaa, palaa kultainen aika.")
Lisäksi vielä joitakin yleisesti elämään ja oppimiseen liittyviä:
Caesar: Est rerum omnium magister usus. (“Kokemus on oppimestari...
Reino Alhon säveltämän ja Marja-Terttu Tolamon sanoittaman laulun Ei pisaraakaan liikaa teki tunnetuksi Japanissa toiminut lähetystyöntekijä Lasse Heimonen. Sen sanat löytyvät ainakin Lupaus-blogista.
Aaron (oikealta nimeltään Aaro Laukkonen) on levyttänyt vuonna 1972 kappaleen "Wakadi wakadu", johon kuvaus sopii. Sen on säveltänyt André Popp ja suomenkieliset sanat on tehnyt Chrisse Johansson. Laulusta on erikielisiä versioita ja sen nimestä on erilaisia versioita, esim. "Wakadi wakadou", "Uakadi uakadu" ja "Uakadi-uakadu".
Aaron: Wakadi wakadu YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=fn1ZOvTi5to
Kirjan päättävä isän repliikki "Hohoho! Aja baja, så du luras, Alfons Åberg!", joka on lausahduksen ainoa esiintymä kirjan tekstissä, kuuluu Kaija Pakkasen suomenkielisessä käännöksessä seuraavasti: "Voi sinua, senkin veijari, kun narrasit minut leikkimään."
Pellervon taloustutkimus PTT eli entinen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos on Pellervo-seuran (nykyisin Osuustoimintakeskus Pellervo) ja Maataloustuottajain Keskusliiton perustama laitos.
Pellervo-nimi tulee Sampsa Pellervoisesta, joka on kalevalaisessa runoudessa pellon haltija, sadon ja pellon suojelija. Pellervo nimi puolestaan juontuu pelto-sanasta.
https://www.ptt.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Osuustoimintakeskus_Pellervo
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/10/22/pellervo-seura-1939
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sampsa_Pellervoinen