HelMet-kirjastojen käyttösäännöissä sanotaan "Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite." Eli kaikki Suomessa asuvat, jotka noudattavat kirjaston käyttösääntöjä, voivat käyttää HelMet-kirjastojen palveluita.
Siteerattu katkelma on Juho Kurjen runosta Kadonnut Karjalani, joka löytyy ainakin Karjalan liiton vuonna 1950 julkaisemasta karjalaisrunoilijoiden antologiasta Runon kultaista Karjalaa.
Luulenpa, että olisi melkein helpompaa listata ne suomalaiset runoilijat, jotka eivät ole kirjoittaneet lainkaan luonnosta. Luonto on hyvin yleinen teema suomalaisessa runoudessa. Toisaalta esimerkiksi Eino Leinon runoudessa luonto on vain yksi teema. Vanhoista klassikkorunoilijoista luonnosta ovat kirjoittaneet paljon esimerkiksi J. L. Runeberg ja Aleksis Kivi.
Saattaisi olla melkein kätevämpää katsella kokoelmia, joihin on koottu luontoaiheisia runoja. Niitä ovat esimerkiksi ”Runo puhuu luonnosta” (Kirjapaja, 1985), ”Runon vuodenajat” (Weilin + Göös, 1988) ja ”Luonnonrakkauden ja viisauden kirja” (WSOY, 1997). Jo noista kolmestakin kokoelmasta löytyy melkoinen määrä suomalaisia runoilijoita, joiden tuotannossa on luontoteemoja.
Monissa kirjastoissa on tapana alleviivata se sana ("pääsana"), jonka mukaan teos löytyy hyllystä aakkostettuna. Tämä tapa on kuitenkin harvinaistunut, koska se vie aikaa. Mutta alleviivattuna voi olla tekijän sukunimen sijasta myös nimen ensimmäinen sana silloin, kun tekijää ei ole tai tekijöitä on niin monta, ettei ketään heistä valita ensisijaiseksi tekijäksi. Muita kuin aakkostuksen määräävan sanan alleviivauksiin tuskin törmää.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Ilkka Mäkisen toimittaman Suomen yleisten kirjastojen historia (2009) -teoksen mukaan kuntien kirjastojen toiminta ei talvisodan aikana kokonaan loppunut, mutta niiden toiminta oli tavallista vaikeampaa, ja joitakin kirjastoja suljettiinkin. Valtion kirjastotoimisto korosti, että kirjastojen on syytä mahdollisuuksien mukaan toimia myös vaikeina aikoina, vaikka vakituinen hoitaja joutuisikin sotapalvelukseen. (s. 317-318)
Tietoa tuon ajan lainatuimmista/luetuimmista kirjoista ei ole. Nykyäänkään näitä tietoja ei ole olemassa valtakunnallisesti. Muutamat kirjastot tai kirjastokimpat ovat tehneet luetteloita omista suosikeistaan.
Alla tietoa sijainneista ja vuosista. Ne ovat peräisin Melindasta.
1.Ihmeellinen näky. Näytetty ilmestyksessä eräälle tyttärelle Anna Liisa Ukonsaarelle toukokuussa 1876 läsnä-olleiden ylöspanon ja kertomusten sekä hänen itsensä selitysten jälkeen kirjoittanut J. Ranginen. Ashtabula, Ohio: Amerikan Sanomat, 1899. Vuosi 1899: Kansalliskirjasto ja Oulun yliopiston kirjasto, 1876: Kansalliskirjasto
2.Ihmeellinen näky eli ilmestys jonka on nähnyt 20-vuotias palvelustyttö Alma Aleksandra Tähtinen Eurajoen pitäjän Kuivalahden kylän Uudessatalossa tammikuun 6 päivänä vuonna 1914. Hänen itsensä kirjoittama. Rauma: Fredrik Uusitalo, 1914. 19?, ei tietoa tarkemmasta vuodesta: Kansalliskirjasto, 1914: Kansalliskirjasto ja Turun yliopiston kirjasto...
Valitettavasti en löytänyt tätä runoa.
Sain runsaasti ja hyviä ehdotuksia kollegoilta:
Jänis ja kilpikonna : runotarinoita lapsille / Lauri Pohjanpää,
Jotain Aarteiden kirja 1:stä,
Teos/Kokoelma: Suomen kansan eläinkirja--kertomus Metsolan ja Ilmolan väestä ja elämästä / Toimittanut/Kertoja: Railo, Eino,
Tyyra Leinon Katinpoika Manun seikkailut,
tarkistimme kaikki Pasilan varaston virkailijan kanssa. Kaikenlaista muuta mukavaa kylläkin...
Runo voisi olla myös teoksessa Salmi, Vexi: Saapasjalkakissa tai Kieku ja kaiku sarjakuvan alkupään osissa.
Toivottavasti joku palstan lukija osaa ohjata sinut oikeaan runoon.
Suudelman historiaa ei liene aivan täydellisesti kartoitettu, mutta kauas ja laajalle se kuitenkin vaikuttaisi ulottuvan. Antropologit ovat - Freudin jäljissä - kytkeneet suudelman ja imettämisen ja nähneet eroottisen suudelman alkulähteen rintaruokinnassa. Suutelua on tavattu myös metsästäjä-keräilijäheimojen keskuudessa, joten mitä ilmeisimmin ilmiön alku on hyvin kaukana ihmisheimon historiassa. Varhaisin kirjoitettu maininta suudelmasta on intialaisista Veda-kirjoista 4000 vuoden takaa.
Myös eläimet suutelevat. Lähimpänä ihmisten suudelmia ovat luultavasti simpanssien suudelmat, mutta monen muunkin lajin käyttäytymiseen suuteleminen kuuluu: hevoset solmiessaan suhdetta, koirat leikkiessään; jopa jotkut kalat suutelevat.
Lähteet ja...
Kirjan Suomalainen sotilas. [2], Hakkapeliitasta tarkk'ampujaan (Weilin+Göös, 2010) sivulta 89 löytyy akvarelli Uudenmaan jalkaväkirykmentin sotilaasta vuoden 1779 mallin univormussa.
Olisiko kyseessä kirja Kongressi tanssii : historiallinen romaani / kirj. R.G. Waldeck ; suom. Sirkka Rapola. - Hki : Otava, 1948. - 523 s.
Alkuteos: Lusture in the sky.
Metsossa, pääkirjastossamme, on kolme lainattavaa kappaletta, joista kaksi on varastossa.(luokka 82.14)
Lastenlaulun Kolme varista istui aidalla laulamiseen näyttää menevän youtube-videon mukaan n. yksi minuutti. Eli yksi varis lauletaan n. kolmasosassa minuuttia. Miljardi minuuttia on n. 1901 vuotta: https://www.calculateme.com/Time/Minutes/ToDays.htm ja kolmas osa siitä on n. 634 vuotta. Aikaa tietysti pidentää se, että pitkien lukujen laulamiseen menee paljon lyhyitä pidempään.
Mahtaisikohan kyseessä olla Majakosken silta Saarijärven Tarvaalan kylässä? Sillan rakennustyöt mainitaan sivulla 235 Mauno Jokipiin toimittamassa teoksessa Keski-Suomen historia 3, Keski-Suomi itsenäisyyden aikana (1993). Heikki Junnilan ja Kauko Hakalan kirjan Saarijärven historia : Paavon Saarijärvestä kaupungiksi (1995) sivulla 397 kerrotaan, että naapuripaikkakunnilta Saarijärvelle tulleita työntekijöitä oli pääosin Majakoskella, joka oli silta- ja työttömyystyömaa. Kirjan mukaan Majakosken vanha silta oli lahonnut, ja sen uusimistyöt sijoittuivat vuosille 1934 - 1936. Teos kertoo myös, että uusi, viisi metriä leveä silta tehtiin teräsbetonipalkeista, ja siitä tuli kolmiaukkoinen. Samalla sivulla on maininta myös Palvasalmen sillan...
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Jonathan Emmett: Henkka Huimapää pelastaa maailman
Henkan vanhemmat huolestuvat, koska heidän poikansa ei pelkää mitään. Mitä tapahtuu, kun ulkoavaruuden hirmuiset ärmätit hyökkäävät Maahan?
H. I. Larry: Myrkkysaari
Zac Power on ihan tavallinen 12-vuotias poika... paitsi että hän on myös salainen agentti. Tällä kertaa hänellä on 24 tuntia aikaa löytää katala tiedemies huippuvaaralliselta Myrkkysaarelta.
Roope Lipasti: Lätkä-Lauri ja ihmeräpylä
Hauska tarina jääkiekkojoukkueesta, joka on niin hyvä, että harjoitteleekin vain kerran viikossa. Lauri saa unelmiensa paikan maalivahtina, mutta huomaa, että torjunnat eivät olekaan tosielämässä yhtä helppoja kuin unelmissa. Mikä avuksi?
Paula Noronen: Yökoulu...
Sukulaisten etsimisessä kannattaa kääntyä kirkkoherranviraston puoleen.
Kuhmoisten-Padasjoen kappeliseurakunta kuuluu nykyään Hollolan seurakuntaan.
Hollolan kirkkoherranvirastoon voi lähettää sukuselvityspyynnön tai sen
voi tilata puhelimitse. Sukuselvitys on maksullinen.
Kuhmoisten seurakuntatoimistossakin
osataan varmasti auttaa asiassa eteenpäin.
Yhteystiedot:
Hollolan kirkkoherranvirasto
Keskuskatu 2, 1.krs, 15870 Hollola
Puh. 044 524 6259, fax (03) 780 6638
Avoinna ma-pe klo 9–14
hollolan.seurakunta (at) evl.fi
Kuhmoisten seurakuntatoimisto
Toritie 52, 17800 Kuhmoinen
Puhelinvaihde (03) 523 2300, fax (03) 523 2312.
Avoinna ma, ke klo 9–13. Puhelimeen vastataan myös muina arkipäivinä mahdollisuuksien mukaan....
Videokasettina Pessi ja Illusia on lukuisissa suomalaisissa kirjastoissa: Sysmä, Vesilahti, Jyväskylä, Rovaniemi, ja Lestijärvi. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin mukaan Pessi ja Illusia -elokuvaa ei ole julkaistu Suomessa toistaiseksi DVD:llä, siksi sitä ei ole Suomessa saatavissa kirjastoissa. Pessi ja Illusia -elokuvan reitti saksaankielisille markkinoille ei ole tiedossamme.
Elokuva on katsottavissa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja televisioarkiston katselupisteissä: https://kavi.fi/fi/rtva/ohjelmien-katselu-ja-kuuntelu/ohjelmavirta
Lähteitä:
Amazon https://www.amazon.de/Pessi-Illusia-Feenland-Eija-Ahvo/dp/B00KASQV8C
Finna: https://finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=Pessi+ja+Il…...
Kirjastot ottavat mielellään vastaan lahjoituksina kirjoja, jotka puuttuvat kokoelmasta. Useimmiten ihmisten tarjoamat lahjoitukset ovat kuitenkin sellaisia, joita kirjaston kokoelmassa on jo riittävästi, eikä niitä tilasyistä ole järkevää ottaa lisää. Tällöin on mielekästä käyttää hyväksi kirjaston ns. vaihtokärryä, jos sellainen on. Niissä kirjat vaihtavat nopeasti omistajaa ja kierrätyksen periaate toimii.
Jos kysymys ei ole ihan muutamasta kirjasta, joiden tarve kirjastossa on helppo selvittää saman tien, kannattaa aina sopia asiasta puhelimitse tai sähköpostilla etukäteen kyseisen kirjaston johtajan kanssa. Kaikkien HelMet-alueen kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta helmet.fi. Sähköposti kannattaa osoittaa johtajalle, vaikka...
Aikuisten selkokirjoista, eli helppolukuisella suomen kielellä kirjoitetuista kirjoista, voisi löytyä sopivaa luettavaa. Kirjat on yleensä kirjoitettu alunperin ei-selkokielellä ja myöhemmin mukautettu selkokielisiksi. Tässä muutama ehdotus ja linkki Helmet-kirjastojen esittelyyn kirjasta:
- Tuntematon Kimi Räikkönen / Kari Hotakainen ; selkomukautus: Hanna Männikkölahti: https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789523042056&qtype=b
- Ennen lähtöä / Leena Lehtolainen ; selkomukautus: Leena Kaivosoja: https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789523042162&qtype=b
- Yösyöttö / Eve Hietamies ; selkomukautus: Hanna Männikkölahti ; kuvitus: Ina...
Amurin aallot on valssi, jonka on säveltänyt venäläinen Max Kjuss (näkee myös kirjoitusasussa Kyuss). Hän eli vuosina 1874-1942, ja kappale on sävelletty vuonna 1909, jolloin Kjuss työskenteli 11. rykmentin kapelimestarina Itä-Siperiassa Vladivostokissa. Sen alkuperäinen venäjänkielinen nimi on Амурские волны (Amurskije volny) ja siitä tuli hyvin kuuluisa ympäri Neuvostoliittoa 1920-30-lukujen aikana. Valssia esitettiin usein ilman tekijätietoja, usein kansanmusiikkimaisena sovituksena ja myös Neuvostoarmeijan tunnusmarssina. Lauluun kirjoitti sanat 1900-luvun puolivälissä näyttelijä Serafim Popov.
Lähteet:
Englanninkielinen Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Amur_Waves...
Wikipedian mukaan arkipäivä tarkoittaa vanhemmassa merkityksessä kaikkia muita päiviä paitsi sunnuntaita ja kirkollisia juhlapäiviä, tai uudemmassa merkityksessä päiviä maanantaista perjantaihin, yleisiä juhlapäiviä yleensä lukuun ottamatta.
Laissa (esim. laki säädettyjen määräaikain laskemisesta ja vuosilomalaki) arkipäivällä tarkoitetaan vanhemman merkityksen mukaista käytäntöä eli lauantait lasketaan arkipäiviksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arkip%C3%A4iv%C3%A4
