Sanat eivät ole runosta, vaan antiikin ajan kreikkalaisen kirjailijan Euripideen näytelmästä Hippolytos. Juuri tässä muodossa, ja Euripides mainiten, ne löytyvät myös John Galsworthyn Omenapuu-romaanin nimiösivulta kirjan mottona. Englanniksi lause löytyy esim. alta löytyvästä englanninnoksesta (The Apple-tree, the singing and the gold, rivi 788):
http://www.bartleby.com/8/7/2.html
Galsworthin romaanin ovat suomentaneet Vieno ja Veikko Antero Koskenniemi. Koko näytelmän on suomentanut Maarit Kaimio (kirjassa näytelmät Hippolytos ja Troijan naiset). Kaimion suomennoksessa tuo kohta on muodossa "omenapuutarhaan, missä hesperidit laulavat" (s. 34).
Kysyin asiaa ensimmäisen kirjan kustanjan Tammen nykyiseltä kustannuspäälliköltä. Hän vastasi näin:
"En usko että näin vanhaa asiaa pystyy enää sen kummemmin selvittämään. Meillä ei ole enää töissä ihmisiä, jotka olisivat olleet läheisesti tekemisissä kirjan kanssa. Veikkaisin että ensimmäinen osa ei menestynyt, joten enempää ei tehty."
Tyrvään yhteiskoulun historiikki kertoo, että koulu oli vuoden 1918 tuhopoltolta säästyneiden rakennusten joukossa: "Ennen lähtöään [punaiset] suorittivat ehkä sodan suurimman tuhopolton sytyttäen huhtikuun 19 päivän vastaisena yönä Vammalan tuleen; palolta säilyivät vain kauppalan pohjoisreunalla Rautaveden rannalla olevat rakennukset, koulu niiden joukossa. Valkoiset vuorostaan ottivat nyt koulutalon haltuunsa pitäen siellä mm. sotaoikeuden istuntoja."
Koulu paloi perustuksiaan myöten vasta vuonna 1920: "Maaliskuun 18 p:nä 1920 klo 6,30 aamulla huomattiin tulen päässeen irti koulurakennuksen toisessa kerroksessa järven puolella olevassa IV luokan huoneessa. Vahtimestari O. Lehtonen oli alakerran uuneja hoidellessaan kuullut räiskettä...
Asekaapeista on kirjoitettu alan lehdissä uuden aselain voimaantulon aikoina (esim. Ase 1998; 2, s. 58-59 ja Ase & erä 1998; 2, s. 38-41). Aihetta on käsitelty myös seuraavissa lehtiartikkeleissa: Erä 1988; 10, s. 70-71 ja Ase & erä 1990; 4, s. 72-73. Edellä mainittujen lehtien vuosikertoja selaamalla voi löytyä lisää tietoa, tietokannoissa ei viitteitä ollut.
Kirjoja, joissa aihetta käsiteltäisiin, en löytänyt. Internetin hakupalveluista
Alta Vista toi asekaappi-hakusanalla muutamia kymmeniä sivuja, joiden joukossa oli mm. kaappien maahantuojan kotisivu.
Ilmeisesti kysyjä tarkoittaa numerosarjoja, joiden avulla saadaan yhdistettyä vuosi ja mainittu arvo. Esimerkiksi osoitteessa https://www.setelit.com/markat/5mk noita numerosarjoja löytyy hyvin.
Silmäilin läpi Suomen pääministereinä toimineiden henkilöiden tiedot Wikipediasta ja kirjastossa sähköisenä käytettävissä olevasta Kansallisbiografiasta. Neljän pääministerin kohdalla ei ollut mainintaa lapsista:
Rafael Erich
Johannes Virolainen
Kalevi Sorsa
Anneli Jäätteenmäki
Arja Kanervalta ei ole julkaistu runokokoelmia, emmekä löytäneet mainintaa siitä, että runoja olisi julkaistu esimerkiksi jossakin lehdessä. Mikäli kysyjää kiinnostaa, miten tekstit ovat päätyneet Strengin levytykseen, Kanerva on Helsingin Sanomien haastattelussa 10.10.2015 kertonut tutustuneensa Strengiin 1960-luvulla Ylioppilasteatterissa ja antaneensa tälle runojaan sävellettäviksi.
Helsingin Sanomien haastatteluun pääset oheisesta linkistä:
https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000002858559.html
Näyttelijä-sana tulee verbistä näytellä. Verbi on johdettu sanasta näyttää, joka on johdettu sanasta nähdä. Sana näytellä on esiintynyt jo Agricolan aikana, mutta sen frekventatiivisessa merkityksessä ’näyttää usein, toistuvasti’.
Vuonna 1845 Pietari Hannikainen otti sanan näytellä teatteritermiksi. Muutamaa vuotta myöehmmin myös August Ahlqvist ja Antero Varelius käyttivät sanaa näytelmä.
Teatteriterminä näytellä-sanan kehitys on siis ajalta, jolloin suomen kieleen luotiin sanastoa, jotta kielemme pystyisi vastaamaan kulttuurillisiin tarpeisiin. Tuolloin haluttiin suosia omakielisistä sanoista muodostettuja johdoksia lainasanojen sijaan.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika...
Viljo Kojon runo "Ah, joulupossu, sulle ylistys" sisältyy kirjaan "Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot", jonka ovat toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen (Tammi, 2005, s. 246-247). Runon lopussa mainitaan alkuperäinen lähde: Kojo, Viljo: "Hilpeitä hetkiä : 16 leikillistä lausuntarunoa" (Karisto, 1926).
Runo sisältyy myös kirjaan "Iloitse kanssani : valikoima huumoria luettavaksi ja lausuttavaksi" (Gummerus, 1945). Valikoiman on koonnut Terttu Pajunen-Kivikäs. Hän on toimittanut myös kirjan "Iltojemme iloksi : juhlaohjelmistoa" (Gummerus, 1947). Tässä kirjassa aineisto on jaoteltu eri vuodenaikojen ja juhlien mukaan ja nämä eri jaksot on julkaistu myös erillisinä vihkoina. Neljännessä osassa on joulujuhliin...
T. S. Eliotin runosta on kaksi suomennosta, Aale Tynnin ja Kai Mäkisen. Mäkisen suomennos sisältyy teokseen Autio maa : Neljä kvartettia ja muita runoja (toim. Lauri Viljanen ja Kai Laitinen). Tynnin suomennos sisältyy mm. antologioihin Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa (1976) ja Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (1967).
Lahden runotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Teosten saatavuuden kirjastoalueellasi voit tarkistaa Lounakirjstojen aineistohaulla.
https://louna.finna.fi/
Toivelauluja-vihkosia julkaisi Musiikki-Fazer, ja niitä ilmestyi vuosina 1949-1983. 1970-luvun vihkoja ovat pääasiassa enää Kansalliskirjastossa, josta niitä ei saa kotilainaan. Joitakin 70-luvun lopun vihkoja on joissakin muissakin kirjastoissa. Voit halutessasi kysyä niitä kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
Tietoa Toivelauluvihkoista löytyy esim. ryhmä- ja viriketoiminnan aineistopankki Vahvikkeen-sivustolta:
https://www.vahvike.fi/fi/kuvat/kuva/1480
Vihkosten sisältöä pääsee tutkimaan hakupalvelu Finnan kautta. Luettelossa on jonkin verran myös muita julkaisuja kuin tämän sarjan vihkoset. Alla linkki luetteloon:
https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FMusicalScore%2F%22&join=AND...
Tekijänoikeuslainsäädäntö koskee kaikkea julkaisemista, siis myös sosiaalista mediaa.
Tekijänoikeuslaki, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Sanasto, tietoa tekijänoikeudesta, https://www.sanasto.fi/tietoa-tekijanoikeuksista/
Sitaattioikeuden perusteella voi teosta siteerata asiallisesti. Siteerauksen voi tehdä, jos sitä hyödynnetään omassa tekstissä, esimerkiksi tutkimuksessa tai kirjallisuusarvotelussa. Lisäarvon tuominen omaan tekstiin ei riitä perusteluksi, Sanaston sivulla annetaan esimerkiksi proosapätkän painaminen tuotekatalogiin tai runon julkaiseminen omaa blogia piristämässä: ne eivät täytä kriteerejä. Käsittääkseni Facebookissa tai Instagrammissa mainitunlainen julkaiseminen on...
Pääkaupunkiseudun leisistä kirjastoista eniten systeemityöstä löytynee pääkirjastosta Pasilasta osoitteesta Rautatieläisenkatu 8, p. 31085331. Myös esim. Rikhardinkadulta (Rikhardinkatu 3, p. 31085013), Töölöstä (Topeliuksenkatu 6, p. 31085025), Kalliosta (Viides linja 11, p. 31085053) ja Itäkeskuksesta (STOA, Turunlinnantie 1, p.31085090) voi kysyä. Kirjallisuutta voi tilata yhdestä kirjastosta toiseen. Jos haluat selata kokoelmiamme Internetistä aiheeseesi liittyen, osoite on http://www.libplussa.fi.
Helsingistä löytyvät mm. seuraavat kirjat, joissa käsitellään systeemityötä:
Connolly, Thomas M.: Database systems a practical approach to design, implementation, and management, 1999; Virkki, Pekka: Systeemityö tutuksi, 1997 ja Pressman,...
Leo Bassista löytyy lähinnä artikkelitietoa:
- Saariluoma, Jaakko on kirjoittanut artikkelin Teatterin uudelleen arviointi : Leo Bassille tärkeintä on suora kontakti. JULKAISUSSA: Teatteri. - 55 (2000) : 8, 37-38
-Arkimies, Kirsikka taas artikkelin Anarkistikoomikko paljastaa salaisimmatkin vietit
JULKAISUSSA: Teatteri 54 (1999) : 5, s. 33
-Kanto, Anneli: Verenhimoiset viettimme : Leo Bassi villitsi yleisönsä pysäyttämään liikenteen
JULKAISUSSA: Teatteri 54 (1999) ; 5 ; 20-21
-Haapanen, Irmeli: Leo Bassi vaalii klovnin anarkistisuutta JULKAISUSSA Turun sanomat 1999-08-12
Teatteri-lehteä säilytetään seuraavissa kirjastoissa:
Itäkeskuksen kirjasto: Kuluva + 5 edellistä vuotta...
Esimerkiksi suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta löytyy tietoa Kjell Westöstä, sekä hänen tuotannostaan: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175963753312
Maggie Mundy on kirjoittanut Vaiettu menneisyys –nimisen hevoskirjan, joka on julkaistu Pollux hevoskerho –sarjassa. Kirjailijasta itsestään ei löytynyt tietoa.
Rupert Brownin Prejudice : its social psychology -teosta ei valitettavasti ole HelMet-kirjastojen kokoelmissa. Se löytyy Helsingin yliopiston kirjastolaitoksen kokoelmista, joten voit varata sen yliopiston opiskelijakirjastosta.
Lienee kyse kielitieteilijästä Leonard Bloomfield (1887-1949), Wikipediasta löytyi hänestä tietoa: http://en.wikipedia.org/wiki/Leonard_Bloomfield
Hakemalla Frank-haulla maakuntakirjastoista, näet yleisten kirjastojen tilanteen: http://frank.kirjastot.fi/ . Ehkä tunnetuin teos Language on myös Joensuun seutukirjaston kokoelmissa. Varastokirjastosta löytyy myös joitakin. Frankin kautta pääsee myös hakemaan tekijähaulla yliopistokirjastoista.
Sartti, Eija: Punavuoren Bukowski : Tuomas Vimman ensimmäinen kirja ja ainoa elämä tapahtuu Rööperissä. Helsingin sanomat 24.9.2004, Nyt-viikkoliite.
Pasilan kirjastosta löytyy Helsingin sanomat Nyt-viikkoliitteineen mikrofilmeiltä, joista voi ottaa kopion.
Pasila, pääkirjasto
maanantai - torstai 9:00 - 20:00
perjantai 9:00 - 18:00
lauantai 10:00 - 16:00
Rautatieläisenkatu 8, sisäänkäynti Kellosilta 9
PL 4101
00099 Helsingin kaupunki
