Teknillisen työtilojen määräykset 2008 ei ole Eduskunnan kirjaston kokoelmissa. Suomen rakentamismääräyskokoelma on saatavilla Finlexin www. finlex.fi Viranomaiset - Viranomaisten määräyskokoelmat -osiossa sekä ympäristöministeriön sivustolla
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=369891&lan=FI
Kyllä, Riihimäen Sanomat on sekä mikrofilmeinä että alkuperäisinä lehtinä ilmestymisvuodestaan 1914 alkaen aina 31.10.2003 saakka, jonka jälkeen lehti muuttui Aamupostiksi. Mikrofilmejä tai alkuperäisiä lehtiä voi lukea lehtisalissa.
Tarkoitatko Frank-monhakua: http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
Tilapäinen häiriö toiminnassa on aiheuttanut siinä toisinaan tuollaisia ongelmia. Kannattaa kokeilla hetken päästä uudelleen.
Jos tarkoitat jotakin muuta kirjastotietokantaa, ilmoitatko tarkemmin, mistä hausta on kyse.
Ainakaan HelMet-kirjastot eivät ole vielä tätä levyä hankkia, mikä ei toisaalta ole poikkeuksellista näin keskellä kesää, nyt on vasta elokuun alkupuoli. Frank-monihaun perusteella yhtyeen Ashbury Heights levyä vuodelta 2014 on muutamassa suomalaisessa kirjastossa, mutta ei vielä tätä uutuutta. Täytyy siis vielä odottaa.
Heikki Poroila
Erillistä teosta Porvoon valtionpäivistä ei näytä löytyvän. Kuitenkin esimerkiksi Päiviö Tommilan teos Suomen autonomian synty 1808-1819 (Valtion painatuskeskus, 1984) käsittelee aihetta laajemminkin.
Porvoon valtiopäiviä käsitellään myös seuraavissa teoksissa:
Taistelu autonomiasta : perustuslait vai itsevaltius? (toim. Timo Soikkanen, Edita, 2009)
Jussila, Osmo: Suomen perustuslait : venäläisten ja suomalaisten tulkintojen mukaan 1808-1863 (Suomen historiallinen seura, 1969)
Suomen kansanedustuslaitoksen historia. 1, Suomen kansanedustuksen vaiheet 1850-luvun puoliväliin (toim. Eduskunnan historiakomitea: Olavi Salervo, puheenjohtaja, Valtion julkaisutoimisto, 1962)
Castrén, Robert: Porvoon valtiopäivät vuonna 1809 (Edlund, 1882)...
Paperisilppuri löytyy Entressestä ja Kirjasto Omenasta sekä Kivenlahden, Nöykkiön, Sellon, Tapiolan ja Viherlaakson kirjastoista.
Kirjaston tarjoamat palvelut löytyvät HelMet-sivuilta siten, että klikkaat yläpalkista kohtaa kirjastot ja palvelut. Sivun ylälaidassa lukee isolla teksti "Näytä kirjastot, joissa on". Sen jälkeen on laatikko, josta voi valita etsimänsä palvelun. Palvelut ovat aakkosjärjestyksessä, ja paperisilppuri on yksi palveluista, jonka voi valita. Kun valitset paperisilppurin, hakutulos näyttää ne kirjastot, joissa sellainen on tarjolla asiakkaille.
Mutta totta kai palveluita voi tiedustella myös täältä!
Sitaatti on ilmeisesti Plutarkhoksen eikä Pythagoraan:
"We are more sensible of what is done against custom than against nature." Plutarch
https://sites.google.com/site/swanezine/custom-quotes
Valkjärviä näyttäisi olevan useampia. HelMet-haku löytää yhden Karjalan kannaksella ja toisen Nurmijärven kupeessa.
Yhteensä 16 tietokirjaa löytyy hakusanalla Valkjärvi.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Svalkj%C3%A4rvi__Ff%3Afacetc…
Niistä valtaosa näyttäisi kertovan Kannaksen Valkjärvestä.
Fennica-haulla löytyy lisää Valkjärviä, mutta myös uusia osumia Kannaksen Valkjärvestä.
https://finna.fi
Toivottavasti löydätte näistä etsimänne.
Kjell Westön uusimman kirjan on virallisesti ilmoitettu ilmestyvän elokuun puolessavälissä. Siitä voi mennä vielä hieman aikaa, ennen kuin kirja on lainattavissa. Voit tehdä varauksen teokseen jo nyt pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastossa ja jonkin verran varauksia teokseen näytti jo tulleenkin: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2301380__Srikinkeltainen%2…
Ahti Lakan teos Isäni tarina: Portterista betoniin (2001) löytyy esimerkiksi Turun yliopiston ja Åbo Akademin kokoelmista. Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa kyseistä teosta ei valitettavasti ole. Seuraavassa on linkit Turun yliopiston ja Åbo Akademin saatavuustietoihin:
https://utu.finna.fi/Record/volter.874319
https://abo.finna.fi/Record/alma.471691
Kun etsit jonkin teoksen saatavuustietoja Suomen kirjastoista, voit käyttää esimerkiksi Finna-tietokantaa (https://www.finna.fi/). Finna on hakupalvelujen kokonaisuus, johon kuuluu paljon suomalaisia museoita, kirjastoja ja arkistoja. Lisäksi voit hakea tietoa kirjastot.fi-sivuston monihaulla (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/). Sen avulla voit rajata hakusi esimerkiksi tiettyjen kuntien...
Sukunimestä Vitie ei löydy tietoa nimikirjoista - ei edes Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet, jossa on jonkinlainen maininta 16500 sukunimestä. Vitie-nimestä kerrotaan jotakin Tuomas Salsteen Sukunimi-info -sivustolla osoitteessa http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/vitie.html
Siellä on myös linkkejä muihin sivustoihin, joista voi hakea tietoa sukunimistä. Esimerkiksi kirkonkirjojen hakuohjelmasta Hiskistä käy ilmi, että Lammilla on ollut Vitie- tai Witie-nimisiä torppareita. Mutta Sukunimi-infon linkkien avullakaan ei välttämättä löydy tietoa Vitie-nimen alkuperästä ja merkityksestä. Saattaa olla parasta ottaa yhteyttä Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvontaan. Juuri nyt...
Runo on Eric O. W. Ehrströmin kirjasta Gugus visor om de små djuren, suomeksi Keken kesälauluja pikku eläimistä. Suomentaja on Otto Manninen. Tämä kirja, kuten myös sen suomennos, on julkaistu vuonna 1923.
Helpoimmin runon saa luettavakseen aapisesta nimeltä Meidän lasten aapinen (Aukusti Salo). Ensimmäinen painos on vuodelta 1935. Aapisesta on otettu useita painoksia, viimeisin näköispainos on vuodelta 2010. Uusimpia painoksia löytyy monista kirjastoista, mm. Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1710003__Smeid%C3%A4n%20lasten%20aapinen%20salo__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Kyseessä on Marcilio Ficinon (1433 –1499) latinaksi kääntämä Platonin koottujen teosten ensimmäinen osa. Nimiölehden mukaan se on painettu Jacobus Stoerin kirjapainossa Genevessä v. 1592. Stoer on tosiaan painanut ko. teoksen kolmessa osassa kyseisenä vuonna, mutta tarvittaisiin asiantuntija kertomaan onko kyseessä aito kirja vai väärennös. Veikkaan väärennöstä, mutta kyllä tätä teosta on joitakin kappaleita vielä olemassa. Mikäli kirja on hallussanne, kannattaa olla yhteydessä asiansa osaavaan antikvariaattiin. Teos voi olla arvokas, vaikka se olisikin myöhempi väärennös tai näköispainos.
Lähde:
https://www.library.illinois.edu/rbx/exhibitions/Plato/Pages/TranslationsLabels.html
Huoti Koski on tehnyt suomenkieliset sanat Pjotr Tšaikovskin pianokappaleeseen Nocturne, op. 19, nro 4. Tämä version, joka alkaa sanoilla "Maan yllä valvoo yö" on julkaistu nuottina mm. Suuressa toivelaulukirjassa 21. Viola-tietokannan mukaan vain yksi levytys on olemassa, nimittäin raahelaisen ARTaaria-kuoron vuonna 2004 julkaisemalla CD:llä Unten syliin. Tämä levy on varsin harvinainen, mutta se näyttäisi sisältyvän sekä Muhoksen että Raahen kirjastojen kokoelmiin, jälkimmäisessä se on myös paikalla. Kannattaa kysyä levyä kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Heikki Poroila
P. J. Hannikaisen joululaulu Kautta tyynen, vienon yön on julkaistu todennäköisesti ensimmäisen kerran nuottisarjassa Sirkkunen. Hannikainen aloitti sarjan julkaisemisen 1896 ja vuonna 1954 julkaistun muistokokoelman perusteella etsitty joululaulu sisältyy johonkin seitsemästä ensimmäisestä osasta. Näitä osia ei valitettavasti ole edes Kansalliskirjaston Viola-tietokannassa eritelty niin tarkasti, että ilman kaikkien tutkimista voisi varmuudella sanoa, missä osassa ja minä vuonna ensimmäisen kerran laulu on julkaistu. Kaikista Sirkkusen osista on otettu lukuisia lisäpainoksia. Julkaisuvuosikaan ei ole automaattisesti sama asia kuin sävellysvuosi. Hannikainen teki paljon lauluja ja useimpien kohdalla ei ole mitään tarkempaa...
Etsimäsi kirja saattaisi olla Heli Ilaskarin Oravanpyörästä onnellisten saarille : koti Kanarialla.
"Moni haaveilee asumisesta Espanjan auringossa. Heli ja Heikki Ilaskari päättävät hypätä oravanpyörästä ja myyvät kotinsa Suomessa. He pakkaavat elämänsä kolmeen matkalaukkuun ja vuokraavat asunnon Onnellisten saarilta, aidosta kanarialaisesta kylästä. Humoristiset ja koskettavat tarinat tempaavat lukijan kotimaan muuttosirkuksesta keskelle kanarialaista arkea."
Nämä automaattiset ei tarvita jälkeen -merkinnät saattavat tosiaan joskus aiheuttaa ongelmia, jos jonkin teoksen julkaisu viivästyy. Mikäli tällainen varausten vanhenemisongelma vain huomataan kirjastossa, varausten voimassaoloaikaa voidaan pidentää.
Olen muuttanut varaustasi nyt niin, että se on voimassa vuoteen 2021 asti.
