Kumiankka on ihmisen suunnittelema ja tuottama. Sen olemassaolo kytkeytyy siis jollain tavoin ihmisen olemassaoloon. Filosofi Georg Henrik von Wright
on kirjoittanut:"Ihminen lajina sammuu varmasti joskus; tapahtuuko se muutaman sadantuhannen vuoden tai parin vuosisadan kuluessa, on kosmisessa
perspektiivissä hyppysellinen nuuskaa. Kun ajattelee, miten monia lajeja ihminen itse on nitistänyt, tällainen luonnon nemesis voi ehkä tuntua oikeutetulta."
(Tiede ja ihmisjärki, 1987) Jos kävisi niin että ihmissuku sammuisi parinsadan vuoden kuluttua, oletettavasti kumiankka olisi vielä "elossa", se ei olisi maatunut maaksi,
niinkuin suunnittelijansa ihminen. Tässä siis yksi vastaus: kumiankalla saattaa olla elämää pidempään kuin ihmisellä.
Voit etsiä HelMet-aineistotietokannasta www.helmet.fi Siperiaa käsitteleviä suomenkielisiä kirjoja seuraavalla tavalla: valitse aihe-haku, anna hakusanaksi Siperia, klikkaa kuvaketta Hae. Voit jatkaa hakua niin, että klikkaat kuvaketta Rajaa/Järjestä hakua, ja valitset kieleksi suomen ja aineistotyypiksi kirjan. Voit järjestää hakutuloksen teoksen ilmestymisvuoden mukaan laittamalla ruksin asianomaiseen kohtaan. Klikkaa kuvaketta Rajaa/Järjestä hakutulos. Saat listan teoksista. Kunkin teoksen saatavuustiedot saat esille teoksen nimeä klikkaamalla. Kirjastojen asiakastyöasemilla on käytettävissä artikkelitetokanta Aleksi. Siperiaa käsitteleviä artikkeleita tietokannassa oli varsin paljon. Ne eivät kuitenkaan ole kokotekstimuodossa, vaan...
CD-levy on tulossa jossakin vaiheessa hankintalistoille, joiden pohjalta kirjastot tekevät tilauksensa. Sitä, valitseeko jokin kirjasto levyn kokoelmiinsa, ei tässä vaiheessa pystytä sanomaan. Saatavuustilannetta voi seurata HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/ .
Klassikkokirjoja aiheesta ovat esim. Gustave Flaubertin Rouva Bovary, Leo Tolstoin Anna Ka-renina ja Lady Chatterlyn rakastaja, kirjoittanut D.H.Lawrence. Nykykirjallisuudessa löytyvät mm. Joy Fieldingin Syrjähyppy, Tiina Lymin Susi sisällä, Niels Fredrik Dahlin Viime kesänä, Petri Karran Haarautuvan rakkauden talo, Anna-Leena Härkösen Ei kiitos, Lionel Shriverin Syntymäpäivän jälkeen, Pirkko Saision Voimattomuus, Riitta Jalosen Kuvittele itsellesi mies, Tuula-Liina Variksen Vaimoni ja Robert James Wallerin Hiljaiset sillat.
Kirjasto ottaa vastaan hyväkuntoisia(uudehkoja) kirjoja, cd-levyjä ja nuotteja. Niistä valikoidaan kokoelmaan sopivat.
Useista kirjastoista löytyy vaihtokirjahylly. Siihen voi tuoda pieniä määriä kirjoja toisten asiakkaiden otettavaksi.
Suuria määriä lahjoituskirjoja ei kannata yhdellä kertaa kantaa kirjastoon.
Hei,
Kyllä tuo minusta oli ihan normaalisti lainattavissa. Tarvitset kirjastokortin ja siihen yhdistetyn PIN-koodin, jossa on neljä numeroa.
Etsi teosElibsistä ja tässä tapauksessa vaihda laina-ajaksi 14 vrk:ta -> ja mene alapalkin lainaa sähköinen kirja sisään ja syötä kirjastokorttisi numero ja PIN-koodi ja sitten vain lainaat.
Katsoin, että asiakastietojesi perusteella olet Haminan kirjaston asiakas eli jos tarvitset lisää opastusta voisi käytännöllisintä mennä paikanpäälle kirjastoon.
Muistilistatoiminta on tarkoitettu nimenomaan asiakkaan omaan käyttöön, eikä kirjaston henkilökunta eikä kukaan muukaan pääse tutkimaan yksittäisen asiakkaan muistilistoja. Kun kirjaudut HelMet-verkkokirjastossa omiin tietoihisi, pääset tallentamaan teoksia muistilistoillesi. Ohjeet niiden käyttöön löytyvät uudemman HelMet-haun alareunassa olevasta linkistä "Ohjeita" ( http://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html ) ja perinteisessä HelMet-haussa kohdasta "Ohjeita" -> "Muistilistani" ( http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k ).
Helmet-kirjastoissa on Eino Pietolan kirja Korpisotaa Vienan Karjalassa (2001), johon on koottu Pietolan kirjat Korpisoturit, Kärkikomppania ja Läpimurto länteen. Tämän kokoomateoksen sisältämien kirjojen nimet löytyvät Helmetistä kirjan tietojen ja kirjastoluettelon alapuolelta kohdasta Sisältö. Kirjan tiedot löytyvät siis myös, kun hakee tämän yksittäisenäkin ilmestyneen kirjan nimellä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1455637__SEino%20Pietola%2…
Todennäköisesti Pietolan vuonna 1979 ilmestynyt kirja Kärkikomppania on ollut aiemmin Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta poistettu kokoelmista esimerkiksi huonokuntoisuuden takia.
Kun hakee aineistoa, jota ei Helmetin kokoelmista löydy, tietokanta yrittää arvata, mitä...
Yhteytemme on suojattu. Nimikenttä on alunperin laitettu palveluumme pakolliseksi roskaviestien välttämiseksi. Siihen voi kirjoittaa nimimerkkinsä tai etunimensä tai mitä haluaa, me emme käytä kysyjien henkilötietoja. Sähköpostiosoite pyydetään siksi, että vastaukset lähetetään asiakkaiden sähköpostiin. Asuinkunta -kenttä taas auttaa siinä, että kysyjälle suositellaan myös erityisesti lähteitä, joita hänen on helppo saada käsiinsä lähikirjastosta. Asuinkunta määrittelee myös sen, missä kysymykseen vastataan eli jakaa automaattisesti kysymyksen tiettyyn kuntaan.
Pakollisia kenttiä tarvitsemme siihen, että palvelumme voi toimia. Nimeä ei, totta kyllä, tarvita muulloin kuin silloin, kun asiakas kysyy omia lainatietojaan tms.,...
Emme kyllä keksineet mikä teillä voisi olla ongelmana. Ehdottaisin, että salasananne uusittaisiin kun seuraavan kerran asioitte kirjastossa. Uusin teidän lainanne ja niistä kertyi myöhästymismaksua 0,75 €.
Tullin sivuilla kerrotaan, että yksityishenkilö saa vastaanottaa valmisteverotta omaa käyttöään varten toisen yksityishenkilön toisesta EU-maasta satunnaisesti hänelle lahjaksi lähettämiä tupakkatuotteita ja alkoholijuomia rajoitetusti. Oluen kohdalla enimmäismäärä on 15 litraa. Jos lahjalähetys ylittää tämän, vastaanottaja on velvollinen maksamaan määrärajat ylittävistä määristä valmisteveron. EU:n ulkopuolelta tulevia lähetyksiä koskevat eri määräykset.
Epäselvissä tapauksissa kannattaa olla yhteydessä Tulliin (http://www.tulli.fi/fi/yhteystiedot/index.jsp).
Yleistä tietoa ulkomailta lähetetyistä lahjoista: http://www.tulli.fi/fi/yksityisille/lahjat_ulkomailta/
Alkoholia ja tupakkaa koskevat rajoitukset: http://www.tulli.fi/fi/...
Asemat, jotka ovat pääradan varrella, ovat varmasti parhaita tähän tarkoitukseen.
Helsingistä lähdettyään pitkämatkalaiset pysähtyvät ensin Pasilassa ja sitten pääradalla Tikkurilassa ja rantaradalla Leppävaarassa. (Vain Turun junta)
Paras mahdollisuus kuvata ohikiitävää junaa on siin Pasilan ja Tikkurilan välillä eli Käpylä, Oulunkylä, Pukinmäki, Malmi,
Tapanila ja Puistola.
ns. Linnunlaulun kävelysillalta Helsingin ja Pasilan välillä on myös kuvattu junia ylhäältäpäin.
Truveerien tekstejä nykykielillä löytyy helpoimmin äänilevyjen tekstilipukkeista. Esimerkiksi suomalainen Oliphant-yhtye on levyttänyt truveerien lauluja, ja levyjen tekstilipukkeissa ovat laulujen sanat myös esimerkiksi englanniksi ja suomeksi. Truveerien lauluja voit etsiä kirjastojen tietokannoista asiasanalla truveerit ja rajata hakua esimerkiksi aineistolajilla tai -tyypillä. Myös nimeltä tunnettujen truveerien nimiä voit käyttää hakusanoina (esim. Adam de la Halle, Gace Brulé). Aineiston kuvailutiedoista pitäisi ilmetä esimerkiksi cd-levyjen esityskieli, mutta myös tekstilipukkeen sisältö (esimerkiksi: "Laulujen sanat tekstilipukkeessa: ranska, englanti, suomi.")
Truveereja: http://muhi.siba.fi/xwiki/bin/view/Muhi/View?id=...
Vastaus tuskin ilahduttaa kysyjää, mutta tähän on pakko vastata, ettei ampiaisen kaltaisia hyönteisiä voi pitää "loitolla" (oletettavasti ihmisistä) millään muulla tavalla kuin pysymällä sisätiloissa ja pitämällä ikkunat suljettuna. Tässä vaiheessa vuotta ampiaisilla ei ole enää tähdellisiä velvollisuuksia, joten ne toimivat kuten joutilas ihminenkin eli pörräävät missä lystäävät. Niitä kiinnostaa erityisesti kaikki makea ja jos makeaan yhdistyy vielä käymistuotteiden aromia, kuten ylikypsissä mustaviinimarjoissa tuppaa käymään, ampiaista ei pidä loitolla mikään muu kuin väkivaltainen kuolema.
Heikki Poroila
Olisiko näistä kirjoista apua?
- Bieber, Hartmut. Parane pian, Karra Karhu (2012)
- Harjanne, Maikki. Mintun lääkärikirja (2014)
- Havukainen, Aino. Veera lääkärissä (2012)
- Hill, Eric. Parane pian, Puppe (2017)
- Janosch. Tule terveeksi, pikku Tiikeri : kertomus siitä, kuinka pikku tiikeri kerran tuli kipeäksi (1985)
- Kiiveri, Stiina. Pienen kulkijan sairauskirja (2016)
- Rentta, Sharon. Päivä eläintohtorina (2011)
- Rudolph, Annet. Auts, tohtori Tilkka! (2016)
- Stenberg, Birgitta. Perttu sairaalassa (2011)
- Tšukovski, Kornei. Tohtori Kivuton (1981)
- Wilson, Karma. Kalle-karhu sairastuu (2016)
- Wolde, Gunilla. Teemu käy lääkärissä (1989)
Kirjaston verkkosivuilla voi tarkennetun haun avulla etsiä lisää...
Oletan, että kysymys koskee suomalaista kestävyysjuoksijaa Taisto Mäkeä (2.12.1910 - 1.5.1979).
En onnistunut löytämään tietoa hänen hautapaikastaan, mutta Vantaan Sanomissa 12.11.2010 julkaistussa jutussa Taisto Mäen muistomerkki paljastetaan Rekolassa, mainitaan, että Mäelle on asetettu muistolaatta lähelle Rekolan urheilukenttää. Samaisesta jutusta voi myös ymmärtää, että Mäki olisi kuollut Rekolassa, Vantaalla.
Hautapaikan selvittämiseen voi saada apua seurakunnasta, jos on tiedossa vainajan viimeisin kotipaikka. Jos Mäen viimeinen kotipaikka oli Vantaalla, voisi hänen hautapaikkaansa lähteä tiedustemaan esim. Vantaan seurakuntien keskusrekisteristä.
Lähteitä ja lisätietoa:
- Vantaan seurakuntien...
