Ohessa listaus kaunokirjallisuustiimimme suosittelemista kirjoista.
Helsingin kaupunginkirjastossa toimiva Lukuvalmentaja-palvelu auttaa löytämään hyvää lukemista. Palvelusta saa listan henkilökohtaisen aihetoiveen perusteella. Palveluun voi myös varata ajan kahdenkeskiseen tapaamiseen Lukuvalmentajan kanssa.
Lisää tietoa Lukuvalmentaja-palvelusta Kallion kirjaston sivuilta osoitteesta
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/Kalli… .
Kallion lisäksi Lukuvalmentajaa voi tiedustella Itäkeskuksen kirjastosta.
Itäkeskuksen kirjasto
Sähköposti: itiksenlukuvalmentaja@hel.fi
Puhelin: 09 3108 5090
Kallion kirjasto
Sähköposti: kallionlukuvalmentaja@hel.fi
Puhelin: 09 3108 5053
Kaavojen etsiminen käsityölehdistä on varsin hankalaa, koska ei ole käytettävissä vuosikertojen hakemistoja. Suuren käsityökerhon mallihausta löytyi kuitenkin, vaikkakaan ei ihan voimistelupuvun nimellä, seuraavia:
Baletti- ja jumppapuku nro 8/2010 (eri kokoja)
Jumppatrikoot, -toppi, -paita, -housut nro 1/2006
Trikoot ja jumppatrikoot nro:t 1/2006, 1/2009, 11-12/2004 ja 8/2012
Vuosikeroja selailemalla voi löytyä toki enemmän. Käsityölehdet löytyvät valitsemalla hakusanaksi käsityö ja rajoittamalla haun sitten lehtiin, http://helmet.fi.
Olisiko kyseessä Kirill Bulytševin kirja Alissa avaruudessa (WSOY, 1981)? Tarinan alussa Alissan isä ottaa tyttärensä mukaan tutkimusretkille avaruuteen, vaikka hän onkin käyttäytynyt huonosti.
Lisätietoja ja kirjan kannen näet Risingshadow-sivustolta: https://www.risingshadow.fi/library/book/430-alissa-avaruudessa
Mongoliasta on kirjoitettu paljonkin matkakertomuksia. Helmet-kirjastoista löytyvät ainakin alla mainitut:
- Hevospoika : isän ja pojan yhteinen matka / Rupert Isaacson
- Ratsastusretket : laukkaa aavikolla ja Mongolian arolla / toimittanut Maria Saari
- Matka Mongoliaan vuosina 1253-1255 : Veli Vilhelm Rubrukin matkakertomus Ranskan kuninkaalle Ludwig IX:lle
- Kultaiset vuoret : Mongolian matkalla / J. K. Ihalainen
- On the trail of Genghis Khan : an epic journey through the land of the nomads / Tim Cope
- Jabunaa : seikkailuja ja elämyksiä Keski-Aasian paimentolaisten seassa / kirjoittanut Henning Haslund-Christensen
- Zhongguo : kulttuurimatkailua 1966 : Neuvostoliitto, Mongolia, Kiina, Hongkong, Macao, Japani / [valokuvat, teksti...
Tyrvään yhteiskoulun historiikki kertoo, että koulu oli vuoden 1918 tuhopoltolta säästyneiden rakennusten joukossa: "Ennen lähtöään [punaiset] suorittivat ehkä sodan suurimman tuhopolton sytyttäen huhtikuun 19 päivän vastaisena yönä Vammalan tuleen; palolta säilyivät vain kauppalan pohjoisreunalla Rautaveden rannalla olevat rakennukset, koulu niiden joukossa. Valkoiset vuorostaan ottivat nyt koulutalon haltuunsa pitäen siellä mm. sotaoikeuden istuntoja."
Koulu paloi perustuksiaan myöten vasta vuonna 1920: "Maaliskuun 18 p:nä 1920 klo 6,30 aamulla huomattiin tulen päässeen irti koulurakennuksen toisessa kerroksessa järven puolella olevassa IV luokan huoneessa. Vahtimestari O. Lehtonen oli alakerran uuneja hoidellessaan kuullut räiskettä...
Jag föreslår att du tar kontakt med Vanda Miljöcentral. På internet finns det kontaktuppgifter på svenska på Vanda stads serviceregister i adressen http://www.vantaa.fi/palveluhakemisto/hak_ruotsi_0305.html
MILJÖCENTRALEN
Bäckbygr. 4 A
fax 8392 4280
Hälso- och miljöinspektörerna jour 8.30-11.30
8392 3110
Livsmedels- och miljölaboratoriet
8392 3122
Luftvård
8392 3032, 8392 4247
Miljöskyddsärenden
8392 3031
Miljöhygien Vattenfrågor
8392 3126
På finska kan man hitta mera information om Vantaan Ympäristökeskus i adressen http://www.vantaa.fi/yke/index.htm
Mahtaisikohan kyseessä olla Majakosken silta Saarijärven Tarvaalan kylässä? Sillan rakennustyöt mainitaan sivulla 235 Mauno Jokipiin toimittamassa teoksessa Keski-Suomen historia 3, Keski-Suomi itsenäisyyden aikana (1993). Heikki Junnilan ja Kauko Hakalan kirjan Saarijärven historia : Paavon Saarijärvestä kaupungiksi (1995) sivulla 397 kerrotaan, että naapuripaikkakunnilta Saarijärvelle tulleita työntekijöitä oli pääosin Majakoskella, joka oli silta- ja työttömyystyömaa. Kirjan mukaan Majakosken vanha silta oli lahonnut, ja sen uusimistyöt sijoittuivat vuosille 1934 - 1936. Teos kertoo myös, että uusi, viisi metriä leveä silta tehtiin teräsbetonipalkeista, ja siitä tuli kolmiaukkoinen. Samalla sivulla on maininta myös Palvasalmen sillan...
Sukulaisten etsimisessä kannattaa kääntyä kirkkoherranviraston puoleen.
Kuhmoisten-Padasjoen kappeliseurakunta kuuluu nykyään Hollolan seurakuntaan.
Hollolan kirkkoherranvirastoon voi lähettää sukuselvityspyynnön tai sen
voi tilata puhelimitse. Sukuselvitys on maksullinen.
Kuhmoisten seurakuntatoimistossakin
osataan varmasti auttaa asiassa eteenpäin.
Yhteystiedot:
Hollolan kirkkoherranvirasto
Keskuskatu 2, 1.krs, 15870 Hollola
Puh. 044 524 6259, fax (03) 780 6638
Avoinna ma-pe klo 9–14
hollolan.seurakunta (at) evl.fi
Kuhmoisten seurakuntatoimisto
Toritie 52, 17800 Kuhmoinen
Puhelinvaihde (03) 523 2300, fax (03) 523 2312.
Avoinna ma, ke klo 9–13. Puhelimeen vastataan myös muina arkipäivinä mahdollisuuksien mukaan....
P. J. Hannikaisen joululaulu Kautta tyynen, vienon yön on julkaistu todennäköisesti ensimmäisen kerran nuottisarjassa Sirkkunen. Hannikainen aloitti sarjan julkaisemisen 1896 ja vuonna 1954 julkaistun muistokokoelman perusteella etsitty joululaulu sisältyy johonkin seitsemästä ensimmäisestä osasta. Näitä osia ei valitettavasti ole edes Kansalliskirjaston Viola-tietokannassa eritelty niin tarkasti, että ilman kaikkien tutkimista voisi varmuudella sanoa, missä osassa ja minä vuonna ensimmäisen kerran laulu on julkaistu. Kaikista Sirkkusen osista on otettu lukuisia lisäpainoksia. Julkaisuvuosikaan ei ole automaattisesti sama asia kuin sävellysvuosi. Hannikainen teki paljon lauluja ja useimpien kohdalla ei ole mitään tarkempaa...
Seuraava vastaus perustuu Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjaan Sukunimet (Otava, 2000 uudistettu laitos).
Lintunen, Lintu ja Lintula sisältäisivät ikivanhan suomalaisen henkilönimen. Vanhoihin suomalaisiin ja erityisesti karjalaisiin nimiin sisältyi paljon linnun nimityksiä. Lintu-pohjaisia nimiä on jo keskiajalla esiintynyt Savossa, Karjalassa Hämeessä ja Satakunnassa. Lintunen on edelleen savolainen ja karjalainen sukunimi. Sen kantajia on edelleenkin paljon Joroisissa, Juvalla, Rääkkylässä ja Tohmajärvellä.
Saarikoski-nimi on yleinen kosken nimenä eri puolilla Suomea. Talon ja suvun nimenä se on esiintynyt vain Pohjanmaalla. Saarikoskia on ollut Etelä-Pohjanmaalla, mutta myös Pohjois-Pohjanmaalla. Talonnimenä Saarikoski on...
Nimeä Jarona ei löytynyt tutkimistani nimikirjoista, mutta se lienee feminiininen muoto nimestä Jaron tai Yaron. Se taas merkitsee osoitteesta https://www.behindthename.com/name/yaron löytyvän Behind the Name -sivuston artikkelin mukaan hepreaksi ’laulaa, huutaa’ (’to sing, to shout’).
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammossa (www.kirjasampo.fi) voi käyttää asiasanaa "runoromaanit". Tätä kirjallisuudenlajia löytyy Kirjasammosta reilut 20 nimekettä, joista tosin osa on ruotsinkielisiä tai miesten kirjoittamia. Joukosta on kuitenkin melko helppo valita itseä kiinnostava kirja, sillä kirjoista on Kirjasammossa hyvät esittelyt.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/runoromaanit
Edullisesti on päätteellä -sti muodostettu adverbi. Isossa suomen kieliopissa kerrotaan -sti adverbeista, että ne ovat rajatapauksia, mutta että niillä ei ole nominien taivutukselle tyypillisiä muotoja: http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=62 Johtamisen ja taivutuksen rajatapauksia ovat myös adjektiiveista muodostetut sti-loppuiset adverbit, esim. kauniisti, välittömästi. Produktiivisuutensa ja adjektiivin valenssin säilymisen perusteella niitä voisi pitää adjektiivin taivutusmuotoinakin, mutta toisaalta niillä ei ole nominitaivutukselle tyypillistä lukuoppositiota ja niiden muodostus on produktiivista vain adjektiiveista, ei muista nomineista.
Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii mukaan mela-sanaa on käytetty tarkoittamaan penistä 1950-luvulta lähtien.
Media Player lataa albumien kappalelistaukset ja kuvitukset Internet-tietokannasta, jonne tietoa toimittavat monet Microsoftin ulkopuoliset tiedontoimittajat. Media Player yrittää automaattisesti löytää toistettavaa CD:tä vastaavan kohteen tietokannasta ja lataa sitten sen tiedot ja kuvituksen automaattisesti.
Joskus voi tosin käydä niin, että toistettavan CD:n tiedot eivät vastaa täysin juuri sitä CD:n versiota, jonka tiedot ladataan, ja tällöin kappalelistat, kuten myös levyn kuvitus voivat Media Playerissä poiketa siitä, millaiset ne CD:n kannessa ovat. Joskus CD:tä vastaavia tietoja ei löydy tietokannasta ollenkaan. Joissakin tapauksissa tilanteeseen saattaa vaikuttaa myös itse CD:n mahdollinen...
Kansalliskirjaston ylläpitämä kansallinen metatietovaranto MELINDA on ratkaisu tähän tarpeeseen. Lukemalla kirjan viivakoodin Melindan hakukenttään saat käyttöösi kaikki kirjaan liittyvät metatiedot, mukaan lukien kirjastoluokituksen. Melindan hakupalvelun löydät täältä: https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local…
Pistitpä mielenkiintoisen kysymyksen. Suomen kielessä on useita sanontoja ja ilmaisuja, joilla viitataan hukkaan. Kielikellossa on ilmestynyt artikkeli (alla linkki siihen) jossa kerrotaan, että hukka on vanha häviötä merkinnyt sana, josta tuli myös suden synonyymi. Aikana, jolloin Suomi oli agraarinen yhteiskunta, oli susien aiheuttama hävikki karjassa huomattava taloudellinen menetys. Jos eläin oli kadonnut, eli hukassa se saattoi myös kirjaimellisesti olla "hukassa" eli suden syömä.
Paikkana Hukka on ongelmallisempi kuin Jemma. Jemma on aina jossain ja yleensä pysyy paikallaan, mutta Hukka on joko kokonaan hävinnyt - kuin tuhka tuuleen - tai jolkottaa kaukana metsässä. Molemmissa tapauksissa hukka tuskin tulee koskaan täyteen.
https...
Arvonimi earl on suomeksi jaarli. Jaarli vastaa arvonimeä kreivi. Jaarlista ei ole feminiinistä muotoa, joten kreivitär on englanniksi countess. (Lähde: http://www.katajala.net/keskiaika/elama/aatelisarvot.html)
Earl Fostescue voisi olla suomeksi joko Jaarli Fortescue tai Fortescuen jaarli. Ensimmäinen Fortescuen jaarli oli Hugh Fortescue (1753-1841). (Lähde: http://www.historyofparliamentonline.org/volume/1790-1820/member/fortes…)
