Yhteytemme on suojattu. Nimikenttä on alunperin laitettu palveluumme pakolliseksi roskaviestien välttämiseksi. Siihen voi kirjoittaa nimimerkkinsä tai etunimensä tai mitä haluaa, me emme käytä kysyjien henkilötietoja. Sähköpostiosoite pyydetään siksi, että vastaukset lähetetään asiakkaiden sähköpostiin. Asuinkunta -kenttä taas auttaa siinä, että kysyjälle suositellaan myös erityisesti lähteitä, joita hänen on helppo saada käsiinsä lähikirjastosta. Asuinkunta määrittelee myös sen, missä kysymykseen vastataan eli jakaa automaattisesti kysymyksen tiettyyn kuntaan.
Pakollisia kenttiä tarvitsemme siihen, että palvelumme voi toimia. Nimeä ei, totta kyllä, tarvita muulloin kuin silloin, kun asiakas kysyy omia lainatietojaan tms.,...
Tullin sivuilla kerrotaan, että yksityishenkilö saa vastaanottaa valmisteverotta omaa käyttöään varten toisen yksityishenkilön toisesta EU-maasta satunnaisesti hänelle lahjaksi lähettämiä tupakkatuotteita ja alkoholijuomia rajoitetusti. Oluen kohdalla enimmäismäärä on 15 litraa. Jos lahjalähetys ylittää tämän, vastaanottaja on velvollinen maksamaan määrärajat ylittävistä määristä valmisteveron. EU:n ulkopuolelta tulevia lähetyksiä koskevat eri määräykset.
Epäselvissä tapauksissa kannattaa olla yhteydessä Tulliin (http://www.tulli.fi/fi/yhteystiedot/index.jsp).
Yleistä tietoa ulkomailta lähetetyistä lahjoista: http://www.tulli.fi/fi/yksityisille/lahjat_ulkomailta/
Alkoholia ja tupakkaa koskevat rajoitukset: http://www.tulli.fi/fi/...
Olisikohan kaivattu kirja ehkä Satujen valtakunta : perinteisiä satuja (Kirjalito, 1987). Runsaasti erilaisia eläinsatuja sisältävään kirjaan sisältyy myös tarina Lehmus-Leevistä.
Truveerien tekstejä nykykielillä löytyy helpoimmin äänilevyjen tekstilipukkeista. Esimerkiksi suomalainen Oliphant-yhtye on levyttänyt truveerien lauluja, ja levyjen tekstilipukkeissa ovat laulujen sanat myös esimerkiksi englanniksi ja suomeksi. Truveerien lauluja voit etsiä kirjastojen tietokannoista asiasanalla truveerit ja rajata hakua esimerkiksi aineistolajilla tai -tyypillä. Myös nimeltä tunnettujen truveerien nimiä voit käyttää hakusanoina (esim. Adam de la Halle, Gace Brulé). Aineiston kuvailutiedoista pitäisi ilmetä esimerkiksi cd-levyjen esityskieli, mutta myös tekstilipukkeen sisältö (esimerkiksi: "Laulujen sanat tekstilipukkeessa: ranska, englanti, suomi.")
Truveereja: http://muhi.siba.fi/xwiki/bin/view/Muhi/View?id=...
Oletan, että kysymys koskee suomalaista kestävyysjuoksijaa Taisto Mäkeä (2.12.1910 - 1.5.1979).
En onnistunut löytämään tietoa hänen hautapaikastaan, mutta Vantaan Sanomissa 12.11.2010 julkaistussa jutussa Taisto Mäen muistomerkki paljastetaan Rekolassa, mainitaan, että Mäelle on asetettu muistolaatta lähelle Rekolan urheilukenttää. Samaisesta jutusta voi myös ymmärtää, että Mäki olisi kuollut Rekolassa, Vantaalla.
Hautapaikan selvittämiseen voi saada apua seurakunnasta, jos on tiedossa vainajan viimeisin kotipaikka. Jos Mäen viimeinen kotipaikka oli Vantaalla, voisi hänen hautapaikkaansa lähteä tiedustemaan esim. Vantaan seurakuntien keskusrekisteristä.
Lähteitä ja lisätietoa:
- Vantaan seurakuntien...
Seuraava vastaus perustuu Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjaan Sukunimet (Otava, 2000 uudistettu laitos).
Lintunen, Lintu ja Lintula sisältäisivät ikivanhan suomalaisen henkilönimen. Vanhoihin suomalaisiin ja erityisesti karjalaisiin nimiin sisältyi paljon linnun nimityksiä. Lintu-pohjaisia nimiä on jo keskiajalla esiintynyt Savossa, Karjalassa Hämeessä ja Satakunnassa. Lintunen on edelleen savolainen ja karjalainen sukunimi. Sen kantajia on edelleenkin paljon Joroisissa, Juvalla, Rääkkylässä ja Tohmajärvellä.
Saarikoski-nimi on yleinen kosken nimenä eri puolilla Suomea. Talon ja suvun nimenä se on esiintynyt vain Pohjanmaalla. Saarikoskia on ollut Etelä-Pohjanmaalla, mutta myös Pohjois-Pohjanmaalla. Talonnimenä Saarikoski on...
Enemmän kuin A. A. Milneä ja Nalle Puhia kysymyksen kielifilosofinen muistikuva panee ajattelemaan Lewis Carrollia ja hänen Liisaansa.
Peilimaailmassa Liisa kohtaa Tyyris Tyllerön, joka tekee selkoa kielen olemuksesta seuraavasti:
- Kun minä käytän jotakin sanaa, vastasi Tyyris Tyllerö pilkallisesti, - se tarkoittaa juuri sitä mitä minä haluan - juuri eikä melkein.
- Mutta kysymys on siitä, sanoi Liisa, - voitko todella saada sanat tarkoittamaan eri asioita.
- Ei, vaan kysymys on siitä, kuka määrää ja päättää, sanoi Tyyris Tyllerö. - Siinä kaikki.
(suomentaneet Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner)
Tähän mennessä Ransom Riggsin kirjoista on suomennettu kaksi, Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille (2012) ja Kolkko kaupunki (2016). Ensimmäisen suomennoksen (VIrpi Vainikainen) julkaisi Schildts & Söderström, jälkimmäisen kustantamo S&S, suomentajana Kaisa Kattelus. Alkuperäisessä sarjassa ovat ilmestyneet myös Library of souls (2015) ja A map of days (2018). On vaikea tietää kustantamoiden aikomuksista, eikä niitä ulkopuolisille kerrotakaan, ellei kirja ole jo julkaisukalenterissa. Vähän huonolta tilanne vaikuttaa, sillä osan 3 ilmestymisestä on jo neljä vuotta, kun kaksi ensimmäistä osaa suomennettiin parin vuoden sisällä. Asiaa voi myös yrittää tiedustella suoraan viimeisen kirjan kustantajalta.
Heikki Poroila
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammossa (www.kirjasampo.fi) voi käyttää asiasanaa "runoromaanit". Tätä kirjallisuudenlajia löytyy Kirjasammosta reilut 20 nimekettä, joista tosin osa on ruotsinkielisiä tai miesten kirjoittamia. Joukosta on kuitenkin melko helppo valita itseä kiinnostava kirja, sillä kirjoista on Kirjasammossa hyvät esittelyt.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/runoromaanit
Terve koululainen -hankkeen sivustolla sanotaan mm. näin:
"Nopeasti imeytyvät hiilihydraatit eli sokerit ilmoitetaan yleensä pakkauksissa tuoteselosteessa ”hiilihydraatit, joista sokereita”. Tämä tarkoittaa kaikkia nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja eli sokereita, joita voivat olla lisätty sokeri tai tuotteen luonnollinen sokeri, kuten maidon laktoosi tai hedelmämehujen hedelmäsokeri."
https://www.tervekoululainen.fi/ylakoulu/ravinto/arjen-valinnat/
Ravintomme sisältää monenlaisia makeuttajia, joista käytetään monia termejä, kuten sokeriton, sokeroimaton tai vähäsokerinen. Valion sivuilta löytyy selvitystä erilaisista sokereista:
https://www.valio.fi/hyvinvointi/selvyytta-sokeriviidakkoon/
Suomen Sokeri Oy:n Sokerioppi.fi on...
Hakusanoilla "taloudelliset kriisit" ja "lama" löysin Vaskin verkkokirjastosta muun muassa seuraavat lamaa hieman eri näkökulmista (talouspoliittinen, historiallinen ja sosiologinen) tarkastelevat teokset:
Kiander, Jaakko et al.: Suuri lama : Suomen 1990-luvun kriisi ja talouspoliittinen keskustelu (1998) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.326803
Lamakirja : näkökulmia 1990-luvun talouskriisiin ja sen historiallisiin konteksteihin (2002) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.411106
Mikä Suomessa muuttui? : sosiologinen kuva 1990-luvusta (1999) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.335110
Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisit : syyt, seuraukset, sekä kriisien hallinta (2009) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.638760
Laman julkisivut : media,...
Thot oli alkujaan kuujumaluus, mutta myöhemmin häntä pidettiin esimerkiksi kirjoitustaidon, viisauden, tiedon, magian ja kuolleiden jumalana. Thot voitiin kuvata kokonaan iibishahmoisena, iibispäisenä miehenä tai paviaanina.
Gastronominen historia tuntee lukuisia vastaavia vahinkotarinoita. Yksi liittyy ranskalaiseen liekitettyyn crêpes Suzette -ohukaisjälkiruokaan. Kokki Henri Charpentier on kertonut muistelmissaan, että hän sytytti tavallisten kreppien seurana tarjoillun konjakin vahingossa palamaan Walesin prinssille (sittemin Englannin kuningas Edvard II) tarjoillulla aterialla Monte Carlossa vuonna 1896. Suzette-nimi juontui hänen mukaansa eräästä aterian kutsuvieraasta. Tämä tarina on kuitenkin helppo kyseenalaistaa sillä crêpes Suzetteja on tarjoiltu ranskalaisissa ravintoloissa jo ennen vuotta 1896.
Vanhempaa perua on tarina, jonka mukaan Roquefort-sinihomejuusto olisi saanut alkunsa huolimattoman aveyronilaisen paimenen luolaan hukkaamista eväistä....
Eeva-Kaarina Kolsin artikkelissa on tieto että: "Mary Gallénin etunimi lausuttiin Meerinä. Akseli Gallen-Kallela antoi vaimolleen lempinimet Mia ja Mi. Itse hän pysyi puolisolleen aina Axelina tai Akkena." https://www.is.fi/viihde/art-2000005570195.html
Tämä voi pitää paikkansa, sillä :"Ruotsi oli Maryn äidinkieli mutta hän puhui lastensa ja piikojensa kanssa suomea. Hän oli lukenut koulussa ranskaa ja saksaa. Niitä tarvittiin matkoilla kuten myös englantia Lontoossa kesällä 1895 ja Yhdysvalloissa 1920-luvulla. Swahilia Mary käytti Brittiläisessä Itä-Afrikassa paikallisten kanssa. Ja ilmeisesti italiaa firenzeläispuodeissa asioidessaan keväällä 1898. Vieraskielisiä kirjoja perheen kirjastossa on paljon." Gallen-Kallela.fi
Äänikirjan...
En onnistunut löytämään täydellistä listaa tällaisista nimistä ja ei sellaista liene olemassakaan, sillä sanojen käyttö muuttuu ajan saatossa. Kyse on kielitieteen termein "proprin appellatiivistumisesta", eli kielenilmiöstä jossa erisnimi saa yleisnimisen merkityksen. Maria Sarhemaa on tutkinut tätä ilmiötä nimien Urpo, Uuno ja Tauno kohdalla. Aiheesta on tehty myös muutamia pro gradu-töitä.
Tässä artikkelissa syiksi mainitaan esimerkiksi ihmisluonnon taipumus leukailuun ja lempinimien keksimiseen. Usein kyseessä ovat vanhahtavat nimet. Myös viihde ja slangi tuottavat sanojen appellatiivistumista. Näihin voi tutustua esimerkiksi Heikki Paunosen slangisanakirjasta.
Myös se miltä sana kuulostaa voi vaikuttaa sen käyttöön, näin lienee...
Perunan kasvatukseen tarvitaan aina pieni nokare myös perunaa. Pelkkä itu ei juurru, koska sillä mahdollisuutta saada ravinteita ilman juuria.
Linkki samantapaiseen kysymykseen ja vastaukseen tällä palstalla.
Vihdin museolla on ollut vuonna 2016 näyttely Harmoonitehtaasta ja Hedenistä. Heidän sivuiltaan löytyy näyttelyvihko Harmoonit soikoon!, jossa mainitaan Nummelan harmoonitehtaan tuotteiden voittaneen palkintoja Antwerpenin maailmannäyttelyssä 1930. Hedenin kerrotaan rakentaneen ensimmäisen harmooninsa kisällintyönään jo 1893, joten ehkä Pariisi 1900 olisi ollut mahdollista.
Samassa vihkossa kerrotaan, ettei Hedeneillä ollut lapsia. Näyttelyvihkossa kiitetään avusta Lasse Kalliota, joka ilmeisesti on tehdasta sen loppuaikoina hoitaneiden henkilöiden poika. Vihdin museo ehkä osaisi auttaa löytämään asiaa parhaiten tuntevat henkilöt.
"Suomi" ja "suomalainen" esiintyvät jo Mikael Agricolan teksteissä 1500-luvulla. Henkilönimenä Suomi on mainittu jo aiemmin, 800-luvulla ja paikannimenä (Somewesi) 1300-luvulla. Vanhoissa teksteissä sanojen kirjoitusasu vaihtelee, sillä oikeinkirjoistus ei ollut vielä vakiintunut.
Lisää tietoa löytyy Suomen etymologisesta sanakirjasta: https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_c331c6852ab45365c…
En löytänyt tätä yksittäistä laulua suomeksi mistään julkaisusta, mutta Richard Rodgersin säveltämän ja Oscar Hammerstein II:n alun perin sanoittaman musikaalin libreton on suomentanut Esko Elstelä. Finna-hakupalvelun (https://finna.fi) mukaan näytelmämoniste on lainattavissa Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjastosta. Monisteen kuvailutiedoista ei selviä, onko Elstelä suomentanut myös kaikki laulut ja mitkä ovat laulujen suomenkieliset nimet.
Kuopio on liittynyt uuteen Valtakunnalliseen E-kirjastoon, joka avautuu 29.4.2024. Tämä uusi palvelu tarjoaa asiakkaille e-äänikirjojen ja e-kirjojen valikoiman lisäksi myös e-aikakauslehtiä. Kyseessä on siis kuntien yhteinen palvelu, jonka tuottaa ja jonka ylläpidosta vastaa Kansalliskirjasto yhdessä yleisten kirjastojen kanssa. Kun palvelun käyttö alkaa, Kuopion kaupunginkirjaston sivuille tulee tieto asiasta ja ohjeet palvelun käyttöön, joten kannattaa seurata kirjaston verkkosivuja: https://kuopio.finna.fi
Valtakunnalliseen E-kirjastoon ei tarvitse kirjastokorttia, vaan E-kirjasto-sovelluksen saa käyttöön vahvalla tunnistautumisella. E-kirjastoa voivat käyttää kaikki, joiden kotikunta on liittynyt siihen...
