Vastaus tuskin ilahduttaa kysyjää, mutta tähän on pakko vastata, ettei ampiaisen kaltaisia hyönteisiä voi pitää "loitolla" (oletettavasti ihmisistä) millään muulla tavalla kuin pysymällä sisätiloissa ja pitämällä ikkunat suljettuna. Tässä vaiheessa vuotta ampiaisilla ei ole enää tähdellisiä velvollisuuksia, joten ne toimivat kuten joutilas ihminenkin eli pörräävät missä lystäävät. Niitä kiinnostaa erityisesti kaikki makea ja jos makeaan yhdistyy vielä käymistuotteiden aromia, kuten ylikypsissä mustaviinimarjoissa tuppaa käymään, ampiaista ei pidä loitolla mikään muu kuin väkivaltainen kuolema.
Heikki Poroila
Oletan, että kysymys koskee suomalaista kestävyysjuoksijaa Taisto Mäkeä (2.12.1910 - 1.5.1979).
En onnistunut löytämään tietoa hänen hautapaikastaan, mutta Vantaan Sanomissa 12.11.2010 julkaistussa jutussa Taisto Mäen muistomerkki paljastetaan Rekolassa, mainitaan, että Mäelle on asetettu muistolaatta lähelle Rekolan urheilukenttää. Samaisesta jutusta voi myös ymmärtää, että Mäki olisi kuollut Rekolassa, Vantaalla.
Hautapaikan selvittämiseen voi saada apua seurakunnasta, jos on tiedossa vainajan viimeisin kotipaikka. Jos Mäen viimeinen kotipaikka oli Vantaalla, voisi hänen hautapaikkaansa lähteä tiedustemaan esim. Vantaan seurakuntien keskusrekisteristä.
Lähteitä ja lisätietoa:
- Vantaan seurakuntien...
Seuraava vastaus perustuu Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjaan Sukunimet (Otava, 2000 uudistettu laitos).
Lintunen, Lintu ja Lintula sisältäisivät ikivanhan suomalaisen henkilönimen. Vanhoihin suomalaisiin ja erityisesti karjalaisiin nimiin sisältyi paljon linnun nimityksiä. Lintu-pohjaisia nimiä on jo keskiajalla esiintynyt Savossa, Karjalassa Hämeessä ja Satakunnassa. Lintunen on edelleen savolainen ja karjalainen sukunimi. Sen kantajia on edelleenkin paljon Joroisissa, Juvalla, Rääkkylässä ja Tohmajärvellä.
Saarikoski-nimi on yleinen kosken nimenä eri puolilla Suomea. Talon ja suvun nimenä se on esiintynyt vain Pohjanmaalla. Saarikoskia on ollut Etelä-Pohjanmaalla, mutta myös Pohjois-Pohjanmaalla. Talonnimenä Saarikoski on...
Enemmän kuin A. A. Milneä ja Nalle Puhia kysymyksen kielifilosofinen muistikuva panee ajattelemaan Lewis Carrollia ja hänen Liisaansa.
Peilimaailmassa Liisa kohtaa Tyyris Tyllerön, joka tekee selkoa kielen olemuksesta seuraavasti:
- Kun minä käytän jotakin sanaa, vastasi Tyyris Tyllerö pilkallisesti, - se tarkoittaa juuri sitä mitä minä haluan - juuri eikä melkein.
- Mutta kysymys on siitä, sanoi Liisa, - voitko todella saada sanat tarkoittamaan eri asioita.
- Ei, vaan kysymys on siitä, kuka määrää ja päättää, sanoi Tyyris Tyllerö. - Siinä kaikki.
(suomentaneet Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner)
Tähän mennessä Ransom Riggsin kirjoista on suomennettu kaksi, Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille (2012) ja Kolkko kaupunki (2016). Ensimmäisen suomennoksen (VIrpi Vainikainen) julkaisi Schildts & Söderström, jälkimmäisen kustantamo S&S, suomentajana Kaisa Kattelus. Alkuperäisessä sarjassa ovat ilmestyneet myös Library of souls (2015) ja A map of days (2018). On vaikea tietää kustantamoiden aikomuksista, eikä niitä ulkopuolisille kerrotakaan, ellei kirja ole jo julkaisukalenterissa. Vähän huonolta tilanne vaikuttaa, sillä osan 3 ilmestymisestä on jo neljä vuotta, kun kaksi ensimmäistä osaa suomennettiin parin vuoden sisällä. Asiaa voi myös yrittää tiedustella suoraan viimeisen kirjan kustantajalta.
Heikki Poroila
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammossa (www.kirjasampo.fi) voi käyttää asiasanaa "runoromaanit". Tätä kirjallisuudenlajia löytyy Kirjasammosta reilut 20 nimekettä, joista tosin osa on ruotsinkielisiä tai miesten kirjoittamia. Joukosta on kuitenkin melko helppo valita itseä kiinnostava kirja, sillä kirjoista on Kirjasammossa hyvät esittelyt.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/runoromaanit
Terve koululainen -hankkeen sivustolla sanotaan mm. näin:
"Nopeasti imeytyvät hiilihydraatit eli sokerit ilmoitetaan yleensä pakkauksissa tuoteselosteessa ”hiilihydraatit, joista sokereita”. Tämä tarkoittaa kaikkia nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja eli sokereita, joita voivat olla lisätty sokeri tai tuotteen luonnollinen sokeri, kuten maidon laktoosi tai hedelmämehujen hedelmäsokeri."
https://www.tervekoululainen.fi/ylakoulu/ravinto/arjen-valinnat/
Ravintomme sisältää monenlaisia makeuttajia, joista käytetään monia termejä, kuten sokeriton, sokeroimaton tai vähäsokerinen. Valion sivuilta löytyy selvitystä erilaisista sokereista:
https://www.valio.fi/hyvinvointi/selvyytta-sokeriviidakkoon/
Suomen Sokeri Oy:n Sokerioppi.fi on...
Hakusanoilla "taloudelliset kriisit" ja "lama" löysin Vaskin verkkokirjastosta muun muassa seuraavat lamaa hieman eri näkökulmista (talouspoliittinen, historiallinen ja sosiologinen) tarkastelevat teokset:
Kiander, Jaakko et al.: Suuri lama : Suomen 1990-luvun kriisi ja talouspoliittinen keskustelu (1998) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.326803
Lamakirja : näkökulmia 1990-luvun talouskriisiin ja sen historiallisiin konteksteihin (2002) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.411106
Mikä Suomessa muuttui? : sosiologinen kuva 1990-luvusta (1999) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.335110
Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisit : syyt, seuraukset, sekä kriisien hallinta (2009) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.638760
Laman julkisivut : media,...
Thot oli alkujaan kuujumaluus, mutta myöhemmin häntä pidettiin esimerkiksi kirjoitustaidon, viisauden, tiedon, magian ja kuolleiden jumalana. Thot voitiin kuvata kokonaan iibishahmoisena, iibispäisenä miehenä tai paviaanina.
Gastronominen historia tuntee lukuisia vastaavia vahinkotarinoita. Yksi liittyy ranskalaiseen liekitettyyn crêpes Suzette -ohukaisjälkiruokaan. Kokki Henri Charpentier on kertonut muistelmissaan, että hän sytytti tavallisten kreppien seurana tarjoillun konjakin vahingossa palamaan Walesin prinssille (sittemin Englannin kuningas Edvard II) tarjoillulla aterialla Monte Carlossa vuonna 1896. Suzette-nimi juontui hänen mukaansa eräästä aterian kutsuvieraasta. Tämä tarina on kuitenkin helppo kyseenalaistaa sillä crêpes Suzetteja on tarjoiltu ranskalaisissa ravintoloissa jo ennen vuotta 1896.
Vanhempaa perua on tarina, jonka mukaan Roquefort-sinihomejuusto olisi saanut alkunsa huolimattoman aveyronilaisen paimenen luolaan hukkaamista eväistä....
Perunan kasvatukseen tarvitaan aina pieni nokare myös perunaa. Pelkkä itu ei juurru, koska sillä mahdollisuutta saada ravinteita ilman juuria.
Linkki samantapaiseen kysymykseen ja vastaukseen tällä palstalla.
Tänä vuonna ilmestyy uusin suomennos Caminon tuulet (Camino Ghosts), mutta sen arvioitu ilmestymisaika on vasta lokakuussa 2025. Uusin jo ilmestynyt teos on Lunnaat (The Exchange, 2024).LähdeWSOY: John Grisham: https://www.wsoy.fi/tekija/john-grisham/
Narnia-kirjoissa on jonkin verran jännittäviä kohtauksia ja taistelua, mutta väkivalta ei ole yksityiskohtaista tai graafista. Yleisesti sarja sopii noin 7-vuotiaista alkaen, riippuen lapsen lukutaidon tasosta ja siitä, kuinka paljon jännitystä hän kestää. Moni lapsi onkin tutustunut Narniaan ensin yhdessä aikuisen kanssa.
Vihdin museolla on ollut vuonna 2016 näyttely Harmoonitehtaasta ja Hedenistä. Heidän sivuiltaan löytyy näyttelyvihko Harmoonit soikoon!, jossa mainitaan Nummelan harmoonitehtaan tuotteiden voittaneen palkintoja Antwerpenin maailmannäyttelyssä 1930. Hedenin kerrotaan rakentaneen ensimmäisen harmooninsa kisällintyönään jo 1893, joten ehkä Pariisi 1900 olisi ollut mahdollista.
Samassa vihkossa kerrotaan, ettei Hedeneillä ollut lapsia. Näyttelyvihkossa kiitetään avusta Lasse Kalliota, joka ilmeisesti on tehdasta sen loppuaikoina hoitaneiden henkilöiden poika. Vihdin museo ehkä osaisi auttaa löytämään asiaa parhaiten tuntevat henkilöt.
Eeva-Kaarina Kolsin artikkelissa on tieto että: "Mary Gallénin etunimi lausuttiin Meerinä. Akseli Gallen-Kallela antoi vaimolleen lempinimet Mia ja Mi. Itse hän pysyi puolisolleen aina Axelina tai Akkena." https://www.is.fi/viihde/art-2000005570195.html
Tämä voi pitää paikkansa, sillä :"Ruotsi oli Maryn äidinkieli mutta hän puhui lastensa ja piikojensa kanssa suomea. Hän oli lukenut koulussa ranskaa ja saksaa. Niitä tarvittiin matkoilla kuten myös englantia Lontoossa kesällä 1895 ja Yhdysvalloissa 1920-luvulla. Swahilia Mary käytti Brittiläisessä Itä-Afrikassa paikallisten kanssa. Ja ilmeisesti italiaa firenzeläispuodeissa asioidessaan keväällä 1898. Vieraskielisiä kirjoja perheen kirjastossa on paljon." Gallen-Kallela.fi
Äänikirjan...
En löytänyt tätä yksittäistä laulua suomeksi mistään julkaisusta, mutta Richard Rodgersin säveltämän ja Oscar Hammerstein II:n alun perin sanoittaman musikaalin libreton on suomentanut Esko Elstelä. Finna-hakupalvelun (https://finna.fi) mukaan näytelmämoniste on lainattavissa Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjastosta. Monisteen kuvailutiedoista ei selviä, onko Elstelä suomentanut myös kaikki laulut ja mitkä ovat laulujen suomenkieliset nimet.
Kuopio on liittynyt uuteen Valtakunnalliseen E-kirjastoon, joka avautuu 29.4.2024. Tämä uusi palvelu tarjoaa asiakkaille e-äänikirjojen ja e-kirjojen valikoiman lisäksi myös e-aikakauslehtiä. Kyseessä on siis kuntien yhteinen palvelu, jonka tuottaa ja jonka ylläpidosta vastaa Kansalliskirjasto yhdessä yleisten kirjastojen kanssa. Kun palvelun käyttö alkaa, Kuopion kaupunginkirjaston sivuille tulee tieto asiasta ja ohjeet palvelun käyttöön, joten kannattaa seurata kirjaston verkkosivuja: https://kuopio.finna.fi
Valtakunnalliseen E-kirjastoon ei tarvitse kirjastokorttia, vaan E-kirjasto-sovelluksen saa käyttöön vahvalla tunnistautumisella. E-kirjastoa voivat käyttää kaikki, joiden kotikunta on liittynyt siihen...
Voisit aloittaa vaikka näistä Helmet-kirjastosta löytyvistä kirjoista:Muutosten Venäjä : Venäjän historia 862-2009 / Arto LuukkanenVenäjän idea / Mauno KoivistoVenäjän historia / Heikki KirkinenVenäjän kulttuurihistoria / Pekka PesonenNaisia Venäjän kulttuurihistoriassa / toim. Arja Rosenholm, Suvi Salmenniemi, Marja SorvariVenäjän tsaarit : kaikki Venäjän tsaarit Rurikin suvusta Romanoveihin / David WarnesLisää kirjoja voit etsiä Helmet-verkkokirjastosta esimerkiksi hakusanoilla Venäjä ja historia.Lähde:Helmet.finna.fi. https://helmet.finna.fi/
Kysyit ilmeisesti fetisismiä psykoanalyyttisen teorian pohjalta käsitteleviä teoksia tai artikkeleita. Helsingin kaupunginkirjaston omasta aineistotietokannasta ei hakusanat fetisismi ja psykoanalyysi yhdistämällä löytynyt yhtään viitettä.
Pelkällä fetisismi hakusanalla löytyy 4 viitettä: Camp, Walter de: Fetissikirja, Steele, Valerie: Fetish - fashion, sex and power, Mercer, Mick: Hex files - the Goth Bible (sisältöä kuvaamaan käytetty asiasanoja rock,
kulttiesineet, fetisismi) ja teos Fetishism - visualising power and desire (asiasanat taide, seksuaalinen poikkeavuus, kansantaide, fetisismi).
Psykoanalyysista löytyy runsaasti viitteitä. Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussasta ,...
Useiltakin levyiltä löytyy ainakin jokunen aaria kyseisestä oopperasta, mutta tuskin on sellaista levyä, jolle olisi erikseen koottu aarioita vain ja ainoastaan siitä. Sen sijaan suosittelisin teoksen kokonaislevytystä; se löytyy tunnisteella cls0074251 ja näyttää tällä hetkellä olevan paikalla pääkirjaston musiikkiosastolla (puh. 31085701). Jos tahdot saada selville kaikki kaupunginkirjastosta löytyvät levyt, jotka sisältävät joitakin osia teoksesta, voit tehdä yksinkertaisen haun Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) kirjoittamalla nimekekenttään sanan Ernani.
