Tiana-nimeä ei mainita suomalaisissa etunimikirjoissa. Verkkolähteiden mukaan nimi on voitu pidentää nimestä Tia tai on lyhennetty nimistä Cristiana, Bastiana tai Tatiana. Kielestä riippuen nimi voi tarkoittaa mm. prinsessaa, päivänvaloa, iloa, kristittyä naista, tätiä.
https://www.momjunction.com/baby-names/tiana/#origin-meaning-and-histor…
https://en.wikipedia.org/wiki/Tiana_(given_name)
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelulla ei ole pätevyyttä antaa lääketieteellisiä ohjeita tai asiantuntemusta vaativia ravintosuosituksia. Ruokaviraston verkkosivuilla on ohjeistusta ja varoituksia itujen käsittelystä ja valmistamisesta:
https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-kuluttajille/kasitte…
Hyötykasviyhdistyksen verkkosivut: https://hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/idatys-ja-versotus-2/
Marttojen verkkosivut, idätetyt palkokasvit: https://www.martat.fi/ruoka/ruoanvalmistus/ruoka-aineet/palkokasvit/ida…; Marttojenkin mukaan itujen ravinnoksi käyttämisessä pitää olla huolellinen.
Erityisesti papujen sisältämästä lektiinistä on Ruokavirasto varoitellut. Papujen valmistamisessa ruuaksi onkin noudatettava oikeita...
Ahvenanmaalla puhutaan ruotsin murretta, joka muistuttaa enemmän Ruotsin Upplandin murretta kuin suomenruotsia. Ahvenanmaanruotsista kuitenkin puuttuu tonaalinen sana-aksentti kuten suomenruotsista.
Lähteet ja lisätietoa
Visit Åland: https://visitaland.com/fi/kaytannon-tietoa/kieli-ja-murre/
Marienhamns stadsbibliotek: https://web.archive.org/web/20061104161748/http://www.mhbibl.aland.fi/a…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahvenanmaanruotsi
Tarkoitat varmaan Merja Rantamäen esittämää kappaletta Sinua varten. Sen on sanoittanut Raul Reiman. Säveltäjä on Raimo Henriksson ja sovittaja Jori Sivonen.
Kansalliskirjasto: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4653102?sid=2919349774
Tekijänoikeudet ovat edelleen Agatha Christien perikunnalla. Kirjailija Sophie Hannah on kuitenkin saanut perikunnalta luvan käyttää teoksissaan Hercule Poirot -hahmoa.
https://www.wsoy.fi/uutiset/uusi-hercule-poirot-mysteeri-on-julkaistu
https://en.wikipedia.org/wiki/Hercule_Poirot_in_literature
Tekijänoikeus.fi-sivustolta löytyy tietoa tekijänoikeuksien voimassaolosta:
Teosten, jotka ovat peräisin Euroopan Talousalueelta eli ETA-alueelta (EU:n jäsenmaat sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein), suoja-aika on voimassa tekijän koko eliniän sekä 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä.
Muualta peräisin olevien teosten tekijänoikeudet ovat voimassa yleensä 50 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Jos teoksen...
Vaski-kirjastosta lainatut kirjat voi palauttaa mihin tahansa Vaski-kirjastoon. Kaikki Vaski-kirjastojen palvelupisteet löydät Vaski-verkkokirjastosta.
Sisäänlämpiävä eli sisäänsavuava kiuas tarkoittaa sellaista, jota ei ole varustettu savupiipulla. Puulla lämmitettävät kiukaat voivat olla joko sisäänlämpiäviä tai uloslämpiäviä (eli savupiipullisia). Savusaunaan ei kuulu savupiippua, vaan lämmittäessä saunassa viipyvä kuuma savu lämmittää myös saunan seinät ja katon. Savukaasut poistuvat saunatilasta savupiipun sijaan ensin ulko-oven ja myöhemmin ylös seinälle sijoitetun räppänän tai katossa olevan lakeisen eli lakeistorven kautta.Lähde: Suomen Saunaseura
Suojaikärajat ovat rikosoikeudellisia tunnusmerkistöjä. Teon on oltava tunnusmerkistön mukainen ollaakseen rikos.
Suojaikärajoista puhutaan ainakin seksuaalirikosten kohdalla,ja niiden tarkoituksena on toisaalta lasten suojaaminen seksuaaliselta hyväksikäytöltä ja toisaalta seksuaalisen itsemääräämisoikeuden suojeleminen.
Seksuaalirikoksia koskevat säännökset kuuluvat vuoden 1999 alussa voimaan tulleeseen lakiuudistukseen. Rikoslain 20 luku koskee näitä asioita. Lain valmisteluun liittyvistä asiakirjoista käy ilmi lainsäätäjien tarkoitus, ja näihin asiakirjoihin pääset tutustumaan esim. Eduskunnan kirjaston kautta.
Voit myös lähettää kysymyksen suojaikärajoista Seksuaalipoliittisen yhdistyksen kotisivuille, osoitteeseen http://www.sexpo....
Kyllä maanpuolustuskorkeakoulun kandidaatin/maisterin tutkinto vastaa Suomen muissa yliopistoissa suoritettuja kand/maisterin tutkintoja. Kyseessä on ylempi korkeakoulututkinto.
Franz Kafkan päiväkirjoja ei ole suomennettu. Päiväkirjoja on saatavilla ainakin saksan- ja englanninkielisinä suomalaisista yliopistokirjastoista. Lahden kirjastoissa päiväkirjoja ei ole millään kielellä. Franz Kafkan kirjeitä sen sijaan on suomennettu ja niitä löytyy Lahden kaupunginkirjastosta. Nämä ovat Kirjeitä Felicelle, Kirjeitä Milenalle ja Kirjeitä perheelle 1922-1924.
Silloin kun uusitte lainojanne tai teette varauksen Kyyti-verkkokirjastossa (www.kyyti.fi), omissa tiedoissa näkyy sähköpostiosoite, mutta ei valitettavasti ainakaan tällä hetkellä osoitetta eikä puhelinnumeroa. Verkkokirjasto tulee kuitenkin muuttumaan lähivuosien aikana, toivottavasti seuraavassa versiossa asiakas pääsee näkemään myös muut yhteystietonsa. Tällä hetkellä ainoa keino tarkistaa osoite ja puhelinnumero on siis ottaa yhteyttä kirjastoon joko puhelimitse tai sähköpostitse tai käymällä paikan päällä. Suosittelemme yhteydenottoa suoraan kirjaston omaan sähköpostiosoitteeseen (kirjasto@kotka.fi), silloin kun kysymys koskee omia yhteys- tai lainatietoja.
Internetissä on sivustoja, joilta löytyy tietoja eri liikuntalajien energiankulutuksesta. Tässä muutamia tällaisia sivuja:
http://kalorilaskuri.fi/liikunta
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=onn00…
http://www.kuntolehti.com/main.php?id=68
http://www.tohtori.fi/?page7978510&id=7079757
Myös joissakin kirjoissa on samantapaisia listoja, esimerkiksi Joanna Hallin kirjassa Hyvän kunnon kirja (s. 244). Esimerkiksi Riku Aallon kirjassa Tie tuloksiin taas kerrotaan mm. kuntoilijalle soveltuvimmista kestävyysliikuntalajeista ja myös lihaskuntoharjoittelusta. Kirjastosta löytyy myös muita uusiakin kirjoja kuntoliikunnasta.
Näitä internet-sivustoja ja kirjoja tutkimalla on toivottavasti helpompi löytää juuri sinulle...
Hei!
Salasanan saa vain henkilökohtaisesti kirjastosta, joten en voi sitä sinulle sähköpostitse lähettää. Voin kuitenkin uusia lainasi asiakastunnuksella, jos lainasta ei ole varauksia eikä maksimimäärä uusintoja ole täynnä.
Puutiaisesta ei luultavasti ole suurempa hyötyä millekään eläimelle, mutta kasvillisuuden pinnalla tulevaa isäntäkohdetta odotellessaan se on muiden selkärangattomien tavoin varmaan hyönteissyöjälintujen saalistuksen kohde. Puutiaisen suurin hyöty liittyykin sen merkitykseen tautien välittäjänä; niinpä sillä voi ajatella olevan ratkaiseva merkitys esimerkiksi puutiaisaivokuumetta levittävälle TBE-virukselle, Borrelia-bakteerille ja lukuisille muille puutiaisten levittämille taudinaiheuttajille.
Lastenkirjainstituutin (http://www.lastenkirjainstituutti.fi) Onnet-tietokannasta löytyy suuri määrä kuvakirja-aapisia. Kansikuvatuntomerkkeihin tuntuisi sopivan ainakin Sari Jeussosen kirjoittama ja kuvittama Pikkuväen oma aapinen vuodelta 1987. Tietokannan kuvaus kertoo siitä näin: "Jokaisella sivulla kirjain, värikuva ja kahden säkeen runo suuraakkosilla ja tavutettuna. Esimerkiksi: 'Aa AKVAARIOKALALLA MUKAVAA ON ALTAASSA" "BANAANI ON HERKKUA KAIKKIEN, LASTEN SEKÄ AIKUISTEN.' Valkoisen kannen kuvassa pöllö kädessään karttakeppi, vieressä kirjoja. Takakannessa ruudukko, jossa aakkoset ja punaisella painettuja kuvia."
Kyseistä aapista ei löydy Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta Lastenkirjainstituutin kirjastosta kyllä....
Laura Latvalan Pikku-Marjan eläinkirjasta runoa ei valitettavasti löytynyt. Kahdessa eri kirjoittajan runossa esiintyy Tauno ja toisen tekijän runossa varsa nimeltä Lento. Hilja Haahden runossa Niityllä kokoelmasta Tauno ja Tellervo kerrotaan niityllä laukkaavasta varsasta ja Taunosta. Martti Korpilahden runossa Pienen varsan laulu on varsa nimeltä Lento. Nämä runot löytyvät Tuula Korolaisen ja Riina Tuluston kokoamasta Pieni aarreaita 3;Runoaitta. Kyseistä runoa en valitettavasti löytänyt. Runon alkuperää voisi kysyä esim. Suomalaisen kirjallisuuden seuralta tai tuntisiko joku palstamme lukijoista runon.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1077689__Spieni%20runoaitt…
http://www.finlit.fi/
Kysymys on kovin laaja, oikeastaan kokonaisen tutkimuksen laajuinen. Kirjastosta käsin emme pysty valitettavasti tällaista selvitystä laatimaan.
Jokaisessa maassa tilanne on myös edennyt omalla laillaan maan muun historian mukaan, joten jokaisen valtion tilanne vaatisi oman selvityksensä.
Tässä vain muutama huomio Suomesta. 50 vuotta sitten Suomessa ei ollut vielä supermarketteja. 1960-luvulla rakennettiin kauppakeskuksia, mutta paljon oli vielä pieniä lihakauppoja, maitokauppoja ja leipomoita, ja vasta vähitellen alettiin siirtyä omavaraistaloudesta kaupan aikakauteen. Tiedot löytyvät alla olevien linkkien kautta, joista saat toivoakseni myös lisätietoja aiheestasi:
http://www.kesko.fi/yritys/Historia/
http://kehittyvaelintarvike.fi/...
Lapsille suunnattu kirjaston opastusvideoita tuntuu olevan heikosti. Tutkimistani tietokannoista ei tullut vastaan muuta kuin tuo mainitsemasi ”Matti löytää kirjaston”.
Kirjastojen sivuillakin olevat opastusvideot näyttävät olevan suunnattu enemmänkin aikusille kuin lapsille. Osoittain ongelmana voi olla sekin, että eri kirjastoissa esimerkiksi lainausautomaatit saattavat olla erilaisia, ja kirjastojen käyttösäännötkin vaihtelevat sen verran paljon, ettei niistä voi kovin yksityiskohtaista yleisohjetta tehdä.
Kirjastokaistalla osoitteessa http://www.kirjastokaista.fi/kurkistuskulisseihin-lastenohjelmat/ on yleisiä videoita kirjaston käytöstä lapsille sopivassa muodossa. Tapiolan kirjasto on julkaissut YouTubessa lasten ja nuorten tekemiä...