Sukunimien hakuoppaista löytyy runsaasti tietoa suomalaisista sukunimistä. Teoksia ja niiden saatavuutta voi hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet - aineistohausta (http://www.helmet.fi/) sanahaku- tai asiasanahaku toiminnoilla. Hakusanaksi voi laittaa sukunimet. Melko kattava sukunimiopas on mm.
Mikkonen, Pirjo, Sukunimet, Otava, 2000, ISBN 951-1-14936-9
Suojatuista sukunimistä löytyy tietoa seuraavasta teoksesta:
Sukunimiopas ; Suojatut sukunimet / julkaisija: Suomalaisuuden liitto, Helsinki , 1994, ISBN 951-96348-2-7
Kustaa Vilkunan Etunimet-teoksen mukaan Linnea-nimi on tullut sekä suomalaiseen että ruotsalaiseen almanakkaan ruotsalaisen kasvitieteilijän Karl von Linnén kunniaksi. Suomessa esiintyy myös Linnean suomalaistettu muoto Vanamo. Edith, Edit tai Eedit on vanha englantilainen nimi Edgith, joka tarkoittaa onnellista taistelua tai rikasta sotaa. Elsa puolestaan on suomalainen muunnos nimestä Elisabeth. Elisabeth on alkuperältään heprealainen nimi Eliseba (Jumala on valani). Muita nimen muunnoksia ovat esim. Ilse, Lisa, Elise ja Liisa. Mikaelin nimi pohjautuu heprealaiseen arkkienkeli Miikaelin nimeen. Miikael on ylin seitsemästä pääenkelistä. Aku tai muut suomalaistetut nimimuodot Aki, Aukusti ja Kusti ovat muunnelmia etunimestä August, joka...
Me kirjastolaiset emme ole lakiasioiden asiantuntijoita, mutta maallikon ymmärryksellä mäyttäisi siltä, että henkilörekisterin pitäjä ei saa vapaasti kertoa ulkopuolisille rekisterissä olevien henkilötietoja, joihin syntymäaikakin kuuluu.
Tämä käsitys perustuu Henkilötietolakiin, jonka voi lukea Finlex-tietokannasta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523
Martti on suomalainen muunnelma latinan Martinus-nimestä. Se pohjautuu sodanjumala Marsin nimeen ja tarkoittaa 'sotaista'. Martinus on katolisessa kirkossa yli 20 pyhimyksen ja autuaaksi julistetun nimi - tunnetuin heistä on Toursin kaupungin piispa Martinus (k. 397), joka muistetaan köyhien ja kerjäläisten ystävänä sekä vaatimattomana miehenä. Suomessakin on nimetty kirkkoja - ja Marttilan pitäjä Turun lähellä - Pyhän Martinuksen mukaan.
Suomalaisessa almanakassa Martti on saksalaisen papin ja uskonpuhdistajan Martti (Martin) Lutherin syntymäpäivänä 10.11.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja. WSOY 2004
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus 2007
Valion sivuilla kerrotaan juustonvalmistuksesta. Juuston kypsymisen aikana juuston hiilihydraatti, joka on laktoosia eli maitosokeria, hajoaa käymisen tuloksena maitohapoksi ja muiksi yhdisteiksi. Käymisestä syntyvä hiilidioksidi muovaa juuston kolot.
http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/ammattilaiset/foodserv…
Prosessin kuvaa selkeästi Jussi Talvi teoksessa Rakastettu juusto kirjoittaessaan Emmental-juuston valmistuksesta (s. 80-86). Emmentalissahan on varsin suuria koloja.
Koloja ei siis tehdä erikseen, vaan ne syntyvät juuston kypsyessä.
Asiaa on kysytty myös Yleisradiolta ja heidän vastauksensa oli:
Reiät syntyvät juustoon, kun maitohappobakteerit käyvät juuston valmistuksen aikana ja muodostavat juustossa kaasuja,...
Nokkahuilulle löytyy runsaasti erilaista opintoaineistoa, joissa on usein näytetty esimerkiksi sormitukset selvästi ja konkreettisestikin kuvin. Tosin suomenkielellä konkreettisimmin asiaa käsittelevät teokset on tarkoitettu lapsille esim.
Fazerin julkaisema Alpo Luimulan Nokkahuilutie : alkeiskoulu ryhmäopetukseen
Edellenkin voi suositella myös Fabian Dahlströmin nokkahuilukouluja Sopraanonokkahuilukoulu ja sitä vähemmän konkreettinen alttonokkahuilukoulu Flauto dolce.
Hyvä sarja aloittelijalle on Egil Cederlöfin Me soitamme nokkahuilua. Siinä on erikseen osat sopraano/tenorinokkahuilulle ja alttonokkahuilulle.
Jos musiikin teoria kaipaa kertausta, niin Päivi Paulin-Hämäläisen Pieni puhaltaja -tehtävävihkonen on ihan aikuisellekin...
Lastentarhanopettajien eläkeikä määräytyy eläkettä koskevien lakien ja kunnallisen alan sopimusten (mikäli työnantaja on kunta) mukaisesti. Nykyinen laki koskee lähes poikkeuksetta kaikkia ammattiryhmiä.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061295
http://www.tyoelake.fi/Page.aspx?Section=39095
Jo ennen vuoden 2005 eläkeuudistusta eläkeiän ja eläke-etuuksien määräytymiseen vaikuttivat monet seikat ammattinimikkeen lisäksi. Toisin sanoen eläkeikä riippui esimerkiksi henkilölle myönnetyn eläkkeen tyypistä ja työhistoriasta. Vuonna 1966 säädettyyn valtion eläkelakiin voit tutustua seuraavassa osoitteessa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1966/19660280?search%5Btype%5D=pika&s…
Tarkempaa tietoa eläkeuudistuksen vaikutuksista saat...
Lauri Pohjanpäällä on runo, jossa on rivit "on kaunein silloin ihminen, kun käydä voi kuolon etehen hän lausuin: "Valtahas alistun, mut valtas ei yllä työhöni mun..." Runo löytyy mm. kokoelmasta "Kaipuu ylitse ajan: Valitut runot 1910-1954". Voisiko tämä olla oikea runo?
Tai olisiko mahdollista, että runo ei olisikaan Pohjanpään. Alpo Noposella on mahdoton ratkaista -niminen runo, joka alkaa näin: ”Se on, ystävä, ratkaista mahdoton, minä aikana ihminen kaunein on…” ja jossa säettä "minä aikana ihminen kauniimpi ois" toistetaan useamman kerran. Runo löytyy ainakin kokoelmista Tämän runon haluaisin kuulla ja Runo on vapaa.
Arabian museon sivuilta http://www.arabianmuseo.fi/ löytyvän tiedon mukaan esineiden numero- ja kirjainsarjat viittaavat tavallisimmin esineen valmistusvaiheisiin: massaan, lasitukseen, koristelijan paikkanumeroon jne. Toisinaan kolmi- tai nelinumeroiset sarjat kertovat tarkan valmistusajan.
Arabian leimamerkintöjä ja numerotunnuksia on julkaistu useissa kirjoissa, mm.:
Arabia. Arabian posliinitehdas 1987
Taidekeramiikka Suomessa (toim. Åsa Hellman). Otava 2004
Keräilijän aarteet: Arabian kahvikuppeja ja mukeja (toim. Sirpa Westerholm). WSOY 2006
Rakkaat vanhat tavarat (toim. Leena Nokela). Otava 1998
Erikoisleimoista on julkaistu artikkeli Keräilyn Maailman numerossa 7-8/1997.
Hyödyllisiä julkaisuja ovat myös vanhoista kuvastoista/...
Big Brother -sarjan usein kysytyissä kysymyksissä kerrotaan, että studioyleisöön voi päästä osallistumalla virallisille BB-sivuille ilmestyvään kilpailuun. Sunnuntain Big Brother Talk Showhun jaetaan lippuja aina edellisellä viikolla.
http://www.mtv.fi/viihde/ohjelmat/big-brother/qa
Suomen rahat arviohintoineen 2005 -kirjan mukaan kolikon arvo on 5-450 euroa rahan kunnon mukaan. Rahojen kuntoluokitus löytyy Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/
Tietoa vanhoista rahoista löytyy mm. Suomen Numismaatikkoliiton ja Suomen Numismaattisen yhdistyksen sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/
http://www.snynumis.fi/
Huhtimäen koulu on yksi monista nimistä, joita nykyisestä Tammerkosken koulusta on sen yli satavuotisen historian aikana käytetty. Koulu on toiminut vuodesta 1924 lähtien kaupungin lahjoittamalle tontille Huhtimäelle Johanneksen kirkon (Tuomiokirkko) taakse rakennetussa uusklassismia edustavassa tiilirakennuksessa.
"Tammerkosken Tyttölyseo, Valtion tyttökoulu, Tampereen Tyttökoulu, Huhtimäen koulu, Kanala, - siinä rivi nimiä, jotka kaikki ovat joko virallisesti tai virattomasti tarkoittaneet sitä kaupunkimme oppilaitosta, joka marraskuussa juhlii 50-vuotista olemassaoloaan."
(Helvi Jokinen, Huhtimäen koulu täyttää 50 vuotta. Tammerkoski 1958:10, s. 331)
"Tammerkosken koulun alkuperäinen nimi oli virallisesti Tampereen tyttökoulu. Se sai...
Leena Turtiaisen kirjan Seksiä saluunaan, topless-ilmiö Suomessa (Haaga Instituutti. 1993) mukaan Suomen ensimmäinen topless-baari avattiin kesällä 1991 Oulussa. Jos haluat tutustua teokseen tarkemmin, voit tarkistaa sen saatavuuden pääkaupunkiseudulla Plussa-tietokannasta osoitteesta
http://www.libplussa.fi/
Isak (Isac, Iisak, Iisakki, Isaac, Isaak,) tulee hepreankielen sanasta Jizhak: hän (Jumala) nauraa, ”naurun lapsi”. Isak oli Aabrahamin ja Saaran poika, nimi viitannee Saaran nauruun Jumalan ilmoittaessa hänen saavan pojan.
Lähteitä:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY 1999
http://www.babynamer.com
http://www.behindthename.com
http://www.svenskanamn.com
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp näet nimen yleisyyden Suomessa aina 1800-luvun lopulta asti.
Alexander Dumasin teossarja Kolme muskettisoturia on suomennettu useita kertoja eri aikoina, ensimmäisen kerran jo 1800-luvulla. Sarjan osat ovat saaneet eri nimiä ja sarja jakaantunut osiin eri aikoina eri tavoin.
Ulla Virtamon toimittaman Aikuisten jatko- ja sarjakirjat -teoksen mukaan seikkailujen osat ovat:
1. Kolme muskettisoturia
2. Myladyn poika = Muskettisoturit seikkailevat jälleen
3. Bragelonnen varakreivi I-X = Muskettisoturien viimeiset urotyöt
Myladyn poika -suomennos on kolmiosainen, Muskettisoturit seikkailevat jälleen viisiosainen ja lisäksi se on suomennettu vielä ainakin Muskettisoturit 20 vuotta myöhemmin -sarjana. Sisältö on kuitenkin sama, eli Myladyn poika -sarja sisältää mainitsemasi osat.
Kaisaniemenkatu 4:ssä toimi Veljekset Sundqvistin kultasepänliike. Sen perustivat Kaarlo Sundqvist ja hänen kaksi veljeään vuonna 1923. Tieto löytyy Iisakki Laatin kirjasta 50 vuotta kultaseppien yhteistyötä: Suomen kultaseppien liitto 1905-1955 (1955).
Esimerkiksi Behind the Name -sivustolla on luettelo keskiaikaisista saksalaisista nimistä. Miehen nimen jälkeen on m-kirjain ja naisen nimen f-kirjain. Luettelo löytyy täältä:
http://www.behindthename.com/submit/names/usage/medieval-german
Sanonnalla "The elephant in the room" tarkoitetaan isoa ongelmaa tai asiaa, jota ihmiset välttelevät. Suomen kielessä ilmaisu virtahepo olohuoneessa viittaa ehkä vähän vastaavanlaiseen tilanteeseen, jossa on ongelma, mutta sitä ei kuitenkaan myönnetä ääneen.
