Suuri kiitos kannustavasta palautteesta! Tiedon etsiminen on yksi kirjastotyön jännittävimpiä osia ja vaikka usein pähkäilemme pitkäänkin kysymysten parissa, nautimme niihin vastaamisesta aidosti.
Lukituksella voit ”jäädyttää” varauksen niin, ettei se tule noutokirjastoon silloin, kun et jostain syystä pääse noutamaan varausta. Säilytät kuitenkin paikkasi varausjonossa ja pysyt jonon ensimmäisenä.
Lukituksen käytöstä neuvotaan HelMet-ohjeissa seuraavasti:
Jos haluat estää varaustasi saapumasta noudettavaksi esim. lomasi aikana, voit lukita varauksen. Merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Alla olevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?" Vastaa "Kyllä". Kun haluat purkaa lukituksen, poista rasti Lukitse-ruudusta, napsauta painiketta Tallenna muutokset ja vastaa varmistuskysymykseen "Kyllä".
https://luettelo.helmet.fi/...
Nykyisin lainat voi HelMet-kirjastoissa uusia viisi kertaa. Uusimiskertojen määrä on mainittu kirjaston käyttösäännöissä (ks. linkki alla).
Välitän edelleen toiveesi siitä, että uusimiskertojen määrä voisi olla mainittuna samassa kohdassa, jossa kerrotaan laina-ajoista ja maksuista.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Olisikohan kyseessä Liisa Komosen: Viisaat sukset. Tarinassa seikkailee Aslak ja lopussa on hieman surullinen. Jyväskylän kirjastosta löytyy tällä hetkellä vuoden 1956 painos. Tämän voi varata seutuvarauksena muihin Keskikirjastoihin. Kirjasto ei myy tätä teosta, mutta esim. Huuto.netissä näyttää olevan tällä hetkellä kaupan muutama kappale.
Hei,
etsimäsi humoristinen novelli on nimeltään Herra Bloken uutinen ja se on alunperin vuodelta 1865. Internetissä tarina on luettavissa englanniksi vaikkapa tässä palvelussa: https://americanliterature.com/author/mark-twain/short-story/mr-blokes-…
Suomenkielinen novelli löytyy Tammen vuonna 1963 julkaisemasta kirjasta Mark Twainin parhaat.
Alla kirjoja, joissa uuden kirjallisuuden mies- tai naiskuvaa käsitellään:
- Chick lit : från glamour till vardagsrealism / Maria Nilson (2008)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1905937__Schick%20lit%20fr…
- Naisen yksilöityminen suomalaisessa kirjallisuudessa 1950-luvulta
lähtien / Iiris Kuusinen (väitöskirja,myös verkkoaineistona, 2008)
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/KNGPDRK5PE9LCTGHFK6KTIGJ46813KQ1B…
- Kirjallisuuden naiset : naisten esityksiä 1840-luvulta 2000-luvulle / toimittaneet Riikka Rossi ja Saija Isomaa (2013)
- Miehen häpeä : Jouko Turkan Häpeä-romaanin mieskuvan ulottuvuudet / Annastiina Lehtonen (opinnnäyte, Tampereen yliopisto, 1999)
2000-luvun naista tai miestä kuvataan esim. alla mainituissa...
Muinaisuutemme jäljet on tuore yleisesitys esihistoriastamme ja keskiajasta. Se painottuu arkeologiseen tutkimukseen mutta sivuaa myös uusinta kielitieteellistä tutkimusta. Teos on julkaistu 2015.Kielitieteellinen yleisesitys Suomen esihistoriasta on jo 20 vuotta vanha Häkkinen: Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa vuodelta 1996.Arkeologian tutkimusmenelmiin voi tutustua vuonna 2014 ilmestyneessä kirjassa Johdatus arkeologiaan.
Piirakoiden historian on arvioitu alkaneen keskiajalla, jolloin uunin käyttö yleistyi. Uuninrakennustaito ja ruoan valmistaminen uunissa opittiin venäläisiltä, niin kuin myös piirakoiden valmistustapa. Piirakoita on leivottu Itä-Suomessa jo satojen vuosien ajan. Virallisissa aikakirjoissa ensimmäiset maininnat piirakoista ovat 1600-luvun loppupuolelta.
Lähde:
Ulla Liukkonen, Helena Lylyharju, Kari Martiala, Karjalainen keittiö : uusia tuulia perinneruokiin. Karisto, 2013
Hain Piki-kirjastojen tarkennetulla haulla Vesilahden kirjastosta asiasanalla: Tokio sekä rajauksilla:aikuisten osasto, suomi, 2005-2017
Sain saaliikis kolme kirjaa:
Matkaopaat
Lubarsky, Jared: Tokio, 2013
Tokio, 2010
sekä
Jussila, Tapani: Tokio-passi 2007.
Lisää Tokiosta kertovia kirjoja saattaa löytyä Piki-haulla, jos ei rajaa paikkakuntaa niin tarkasti. Samalla saattaa löytyä myös DVD-aineistoa.
Tässä palvelussa on vastattu esim. Tokion kadunnimiä koskevaan kysymykseen.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e182649c-5ee…
Nettisivuja löytyy lukuisia. Suomeksikin muutamia päteviä:
esim. http://www.rantapallo.fi/japani/tokio/ tai
http://www.lomamatkailija.com/tokio.php tai
https://www.getyourguide.fi/tokio-l193/...
Tuossa mainitsemassasi Nahkurin käsikirjassa (U. J. Tammenoksa, 1926) todellakin on vuodan kaaviokuva, jossa on myös osien nimitykset. Myös Kaisa Väyrysen teos Nahkatietoa ja nahkatöitä (1985) sisältää tällaisen kaavion, mutta nimitykset ovat osittain erilaiset kuin Tammenoksalla. Myös Jouko Eskelisen teoksessa Harrastajanahkurin käsikirja 1 (1. p. 1999, 3. p. 2011) saattaisi olla tällaista tietoa, mutta valitettavasti se on tällä hetkellä lainassa, joten en pääse tarkistamaan.
Tuure Vierros, joka on kotoisin Kankaanpäästä, on kirjoittanut romaanisarjan, jonka tapahtumat sijoittuvat Kankaanpäähän:
Taivaassa torpan maa, Kultasantainen raitti, Valhetta kaikki totuus sekä Ei saavu satamaan. Myös Silja Mansikan romaanin Tuuli tyyntyy, vesi seisahtaa tapahtumat sijoittuvat Kankaanpäähän.
Seinäjoen pääkirjastossa on mikrofilmattuna Ilkka-, Ilmajoki- ja Vaasa-lehtiä tuolta ajalta. Filmeihin ei voi tehdä mitään hakuja eli niitä täytyisi katsella selaamalla. Pääkirjastossa on mikrofilminlukulaitteita tätä varten. Kopioivalla laitteella voi ottaa myös haluamastaan artikkelista itselleen kopion. Kopio maksaa 20 senttiä.
Du kan själv söka böckerna på Plussa mediedatabas. Addressen är:
http://www.libplussa.fi/#se
Sök med författaren Pascal, Francine och välj svenska eller med serienamnet tvillingarna.
Kollegani ehdotti seuraavaa:
Tärkeitä tietoja eläimistä / Maja Säfström
- Kauniisti kuvitettu pikku opus täynnä hassuja tietoiskuja eläimistä. Kenguru ei osaa peruuttaa, pöllöllä on kolmet luomet ja saukot pitävät toistensa käsistä kiinni kun nukkuvat meressä.
Näistä voisi löytyä sopivia :
Kanto, Anneli : Tulikärpäset-sarja
Henna Helmi: Nellyn uudet kuviot
Hagmar, Pia: Klara-sarja
Halvarsson, Isabelle: Täplä saa vainun ja Täplä: vaarallinen matka
Kulovesi, Anja: Susannan selviytymisopas
Salmi, Ronja. Onks noloo ja Onks noloo ?:leirikoulussa
Russell, Rachel: Nolo elämäni-sarja
Salmi, Veera: Puluboi-sarja
Marttinen, Tittamari: Viivi Pusu-sarja
Karvonen, Tytti: Rasseli ja Tuisku
Ala-Harja, Riikka Kahden...
Topi Sorsakoski levytti kappaleen suomeksi nimellä Aamun toit mun maailmaan. Suomennoksen teki Jukka Itkonen. Laulu julkaistiin Sorsakosken levyllä Yksinäisyys (1991).
Sävelmä on ruotsalainen kansansävelmä, joka tunnetaan esimerkiksi nimillä "Ack, Värmeland, du sköna", "Värmlandsvisan" ja "Kaunis kotimaani". "The vikings" -elokuvan musiikin säveltäjä Mario Nascimbene on käyttänyt tätä kansansävelmää omassa teoksessaan.
Kannattaa alkaa Arkistojen portti palvelusta. Kirkonkirjoista voisi löytää tietoja sopivan ikäisistä nuorista miehistä. Kuolemakin on varmaan kirjattu. Linkki Arkistojen portti.
Itse olen lukenut tai kuullut sanan hakaleuka sellaisessa yhteydessä, jossa tarkoitetaan koukkuleukaa eli leukaa, joka on hyvin ulkoneva ja hieman ylöspäin kaareutuva. Kotuksen sanakirjan mukaan haka on muun muassa "koukkumainen tarttuva t. salpaava laite" ja etymologisessa sanakirjassa väkä tai koukku. En osaa sanoa, onko sattumaa, että ruotsin kielen sana haka tarkoittaa leukaa (Sanakirja.org).Lähteet:Kielitoimiston sanakirja. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ Sanakirja.org. https://www.sanakirja.org/Suomen etymologinen sanakirja. https://kaino.kotus.fi/ses/
Kirjallisuuspalvelu Kirjasammosta löytyy eurajokelaisen Marja Hiltusen romaanituotanto. Listasi on kirjojen osalta osittain oikea.Mansikkamäen Elina (2012)Koivikon Agatha (2014)Juuselan Maija (2015)Vainio-Tanin Agatha (2016)Vainio-Tanin Elsa (2018)Kristiina Vehnätukka (2022)Kirjasampo Marja Hiltunen Koivikon Agathan äänikirjan osa 4 on Paluu Eurajoelle ja osa 6 Muutoksen vuosi.
Kreikkalaisessa mytologiassa Demeter on maanviljelyksen, maan hedelmällisyyden, sadonkorjuun ja vuodenkierron jumalatar. Hänen roomalainen vastaparinsa on Ceres. Lisätietoa Demeter- ja Ceres-jumaluuksista löydät esimerkiksi Paavo Castrénin ja Leena Pietilä-Castrénin Antiikin sanakirja -teoksesta (Otava, 2000).