Lastenkirjallisuun eri lajit ovat moninaiset ja niiden rajat monesti hyvin häilyvät.
Saturomaani on satua pidempi yhtenäinen teos jossa voi olla myös seikkailuromaanin piirteitä.
Lisää tietoa lastenkirjallisuuden lajeista esimerkiksi täältä: https://www.researchgate.net/publication/261785661_Lastenkirjallisuuden…
Jean Estorilin (Mabel Esther Allan) Anne-sarjaa on ilmestynyt alkukielellä kaiken kaikkiaan 11 osaa. Alkukielisessä teoksessa päähenkilö on nimeltään Drina. Sarjasta on suomennettu vain viisi osaa ja mainitsemasi Anne Skotlannissa (Drina dances again, 1960) on siis sarjan viides ja viimeinen suomennettu osa.
https://www.fantasticfiction.com/a/mabel-esther-allan/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au40141acd-7b91-49cf-99c9-d…
Olisikohan kyseessä ollut Émile Zolan romaaniin Thérèse Raquin perustuva kolmiosainen minisarja, jota TV1-kanavalla esitettiin kesällä 1982. Ensimmäinen osa nähtiin 23.6.1982. Sen alussa ainakin soi varsin dramaattinen musiikki. https://www.imdb.com/video/vi433697561/?playlistId=tt0080292&ref_=tt_ov…
https://www.willowandthatch.com/15-haunting-period-movies-for-halloween/
Alkuperäistarinassa kolmiodraaman osapuoli, Thérèsen aviopuoliso hukutetaan venematkalla. Rikoksen tehnyt pari kokee hallusinaatioita, joissa uhri palaa öisin kummittelemaan heidän sänkynsä vierelle. https://en.wikipedia.org/wiki/Th%C3%A9r%C3%A8se_Raquin
Olga on venäläinen muunnos vanhasta pohjoismaisesta nimestä Helga, josta johdettu muinaisskandinaavinen sana helagher tarkoittaa ’pyhää’ ja ’varottavaa’. Suomalainen asu Olgasta on Oili.
Olga -nimestä löydät lisätietoa mm. näistä teoksista:
Saarikalle, Anne & Suomalainen, Johanna: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerrus, 2007)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
Vilkuna, Kustaa: Suuri nimipäiväkalenteri (Otava, 1969)
E-kirjastosta vastaa Kansalliskirjasto. Ymmärtääkseni tällä hetkellä e-kirjasto ei toimi selainversiona, mutta tarkemmin asiaan osaa vastata Kansalliskirjaston henkilökunta, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedot, e-kirjasto-posti@helsinki.fi.
Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen kirjassa Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007) kerrotaan, että Lilian on englantilaista alkuperää oleva nimi, jonka alkuperästä on useampia tulkintoja. Nimi on ainakin hellittelymuoto Elisabetista, mutta se voi myös pohjautua liljaa merkitsevään Lily-nimeen. Ruotsinkielinen Lilian onkin luultavasti ollut pohjana suomenkieliselle Lilja nimelle.Lilja taas merkitsee puhtautta ja pohjaa latinan lilium-sanaan.https://www.behindthename.com/name/lilySamalla kannalla on myös netistä löytyvä nimipäivät.fi-sivusto. Linkki sivulle.
Kirjastoalan tutkimuksissa on viime vuosina pyritty tarkastelemaan toimintoja asiakkaan näkökulmasta. Asiakastyytyväisyystutkimuksia on tehty useita, mutta on vaikeampaa löytää markkinointihenkisiä, organisaatiolähtöisiä tutkimuksia.
LINDASTA (http://finna.fi) löytyy useita tietopalvelun kehittämistä koskevia viitteitä, esim. Valtioneuvoston tietopalvelun kehittämisen loppuraportti. LISASTA (Library and Information Science Abstracts) voi hakea kirjastoalan viitteitä. LISAa voi käyttää esim. Helsingin yliopiston kirjastossa.
Teknillisen korkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksen informaattikkokurssilaisten opinnäytetyöt löytyvät FENNICASTA (http://finna.fi). Valitaan komentohaku ja kirjoitetaan hakukenttään: erikoistyö AND teknillinen AND...
Niina Revosta ja hänen tuotannostaan löytyy tietoja teoksesta Kotimaisia nykykertojia. 1-2, Helsinki,BTJ Kirjastopalvelu, 2003.
Kirjailijan henkilö- ja yhteystiedot:
http://www.arsnet.net/ANJ.asp?viewID=165&peopleID=475
Kirjailijan haastattelu Unikareen kirjallisuus sivuilla:
http://www.unikankare.net/kirjallisuus/muut/leena_koiranen_niina_revon_…
Palkintoja ja arvosteluja:
http://www.uta.fi/laitokset/naistutkimus/miestutkimus/kossu/kossulaus.h…
http://www.kiiltomato.net/?rcat=Kotimainen+proosa&rid=454
Darren Shanilta on suomennettu viisi kirjaa: Friikkisirkus (Tammi 2001), Vampyyrin oppipoika (2002), Kauhun tunneleissa (2003), Vampyyrivuori (2004) ja Kuoleman koetukset (2006). Shanin suomalaisen kustantajan Tammen kotisivuilta ei löytynyt tietoa uusista käännöksistä.
Voisiko kysymyksessä olla Milton Friedman ja monetarismi, vaikka oppisuuntaa ei olekaan suoraan nimetty Friedmanin mukaan?
Joitakin talouspolitiikan oppisuuntia selostetaan Taloustieto Oy:n artikkelissa: http://www.taloustieto.fi/lukiotext/10text608.html .
Friedmanista kirjoitetaan mm. englanninkielisessä Wikipediassa http://en.wikipedia.org/wiki/Milton_Friedman .
Esimerkiksi tässä Blongin kirjassa puhutaan tulivuoripurkausten vaikutuksista
BLONG, R. J., Volcanic hazards : a sourcebook on the effects eruptions / ISBN: 0-12-107180-4. Sydney : Academic Press, 1984.
GtK:n kirjaston Hermanni-tietokannasta
osoitteessa
http://libraweb.gtk.fi/opac/default.aspx voi
etsiä lisää kirjallisuutta tulivuorista
kirjoittamalla Vapaasanahaku-kenttään hakusanaksi tulivuoret.
Kirjojen lainausta voi tiedustella sähköpostilla
library@gtk.fi tai soittamalla numeroon 0205502233.
Pasilan kirjastossa järjestettävä Internetin perusteiden tehokertaus on tiistaina 26.1 ja torstaina 28.1 klo 13-15. Ilmoittautua voi paikan päällä kirjastossa tai puhelimitse 09-310 85 001. Opetuspaikkana on Oppisoppi, kirjaston 2. krs. Tietoa muista kursseista löytyy tältä sivulta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/tietotekniikkakurssit/ . Tiedot Helsingin kaupunginkirjaston eri toimipisteiden kursseista on koottu tälle sivulle http://www.lib.hel.fi/fi-FI/asiakasopastukset/ .
Helsingin kaupunginkirjaston henkilöstöyksikkö vastasi kysymykseen:
Oppisopimuksella voi opiskella vain kirjastovirkailijan perus- tai ammattitutkinnon. Kirjastoalalle valmistuu vuosittain päteviä työntekijöitä niin paljon, että kaupunginkirjastossa voi opiskella oppisopimuksella vain maahanmuuttajataustaiset opiskelijat.
Heidänkin kiintiönsä tarkistetaan vuosittain ja se on erittäin pieni (neljä vuonna 2012)
Uuden Helmet-kirjastokortin saa kaikista Helmet-kirjastoista pääkaupunkiseudulla. Kortin saa heti käynnin yhteydessä kunhan ottaa henkilötodistuksen mukaan.
Frank-monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/) mukaan kyseinen CD-levy löytyy ainoastaan Kansalliskirjaston ja Jyväskylän yliopiston kirjaston äänitekokoelmista. Kumpikaan kirjasto ei lainaa ääniteaineistoaan, mutta paikan päällä kuunteleminen onnistuu. Näistä linkeistä saat lisätietoa kyseisten kirjastojen lainauskäytännöistä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/musiikkik…
http://www.jyu.fi/musica/kirjasto/
Kyseessä on verrattain yleinen sukunimi, siten emme meidän käytettävissä olevien materiaalien perusteella voi sanoa mitään varmaa. Me emme siis löytäneet mitään yhteyttä.
Jos haluat lisätietoa, kannattaisi sinun olla yhteydessä Sukututkimusseuraan tai heidän kirjastoonsa.
http://www.genealogia.fi/hiski.html
Fiktiivisessä taiteessa lähtökohtaisesti "kaikki" on sallittua, mitä ei ole laissa kriminalisoitu. Keksityt viitteet ovat esimerkiksi tulevaisuuteen sijoittuvassa tieteiskirjallisuudessa yleinen tapa.
Jos fiktiiviseen kirjoitukseen sijoittaa todellisen viitteen, mutta muutettuna, asia monimutkaistuu tavalla, johon on mahdotonta antaa yksiselitteistä vastausta.
Jos lähteen tekstiä on muutettu vain stilistisesti eli lauserakennetta tai yksittäisiä sanoja vaihtamalla, mutta lainatun kohdan ajatus ja tarkoitus säilyttäen, kirjailija tuskin syyllistyy mihinkään "luvattomaan".
Jos kuitenkin tällainen täsmällinen lainaus on selkeästi vääristelty tarkoituksenmukaisella tavalla (tukemaan kirjoittajan tarkoitusta tms.), voisi alkuperäisellä,...
