Ilmatieteenlaitoksella on hyvät sääsivut http://www.fmi.fi/saa/paikalli.html?place=Helsinki.
Muita sääsivuja on esim.Foreca weather, josta näkee säätilan maailmalla lähitunteina http://www.foreca.fi/Suomi/ennuste/1-3
Ongelma liittynee tietokannan päivitykseen, jolloin tuli ongelmia helmetin joidenkin toimintojen kanssa. Vikaa korjataan.
Jossain vaiheessa linkki alkaa taas toimia, mutta jos haluat saada osoitteenmuutoksen tehtyä mahdollisimman pikaisesti, saat sen tehtyä käymällä missä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastossa. Ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan.
Sukunimen vaihtamiseen sisältyy rajoitteita:
Sukunimen saa vaihtaa, jos nimestä on ilmeistä haittaa, se on esimerkiksi hankala kirjoittaa (ulkomaalainen), liian yleinen, merkitykseltään nolo, uusi nimi on kuulunut aiemmin itselle tai suoraan edeltäville esivanhemmille tai vaihtoon on muu hyvä syy.
Uusi sukunimi ei saa olla
-sopimaton tai ilmeistä haittaa käytössä aiheuttava
-kotimaisen kielenkäytön vastainen esimerkiksi kirjoitusasultaan
-erittäin yleinen
-etunimenä yleisesti käytetty
-jonkin jo olemassa olevan suvun nimi
-käytössä oleva liikemerkki, yrityksen tai yhteisön nimi, taiteilijanimi tms.
Vain ensimmäinen näistä kohdista on aivan ehdoton, muista voi perustellusta syystä poiketa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sukunimilaki
http...
Ainakaan Frank-tietokannan mukaan tätä nuottia ei ole maakunta-, yliopisto-, ammattikorkeakoulu- tai erikoiskirjastoissa, eikä sitä myöskään löydy Suomen kansallisdiskografia Violan kautta:
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Ehkäpä se löytyisi kaukolainaksi ulkomailta.
Teoksessa Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24, 1970) kerrotaan seuraavaa:
Haapaniemenkatu - Aspnäsgatan ko [kaupunginosa] 10, 1893 muodossa Aspnäsgatan, vanhasta vuokra-alueen nimestä Aspnäs. (Ehdolla Aspnäs allén). Suom. nimeksi 1909 Aspnäsinkatu ja 1928 Haapaniemenkatu, joka ollut ehdolla jo 1908.
Aiheesta on tehty kaksi Helsingin yliopiston Viikin kampuskirjastosta löytyvää väitöskirjaa:
- Gardens in the forest : peasants, coffee and biodiversity in Candelaria Loxincha, Mexico / by Mariel Cristina Aguilar-Støen. (2008)
- The indigenous agroforestry systems of the south-eastern Rift Valley escarpment, Ethiopia : their biodiversity, carbon stocks, and litterfall / Mesele Negash. (2013)
Jälkimmäisen yhteenveto-osa löytyy myös verkkojulkaisuna:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9415-6 ;
Jesse Hyvärisen ja Jiri Hyvösen Lahden ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Kahvi, pensaasta kuppiin löytyy myös verkosta:
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/37137/Hyvarinen_Jesse.pdf?…
Yleisemmin kahvin viljelyä käsittelevät ainakin alla...
Näyttäisi siltä, että sivusto on nyt osoitteessa http://authorscalendar.info/. Onneksi artikkelit eivät siis oole kadonneet, ainoastaan vaihtaneet osoitetta. Linkkien korjaamisessa tosin voi olla aika iso työ.
William Blaken kokoelmasta ”Songs of Experience” vuodelta 1794 on suomennettu osa runoista. Ne sisältyvät Risto Ahdin teokseen William Blake & Vimmainen Genius (Sanasato 2001) Ahdin suomeksi kääntämänä.
Runoa ”London” ei tiettävästi ole suomennettu.
Alla linkki Lahden kaupunginkirjaston ”Linkki maailman runouteen” –tietokantaan, josta löytyy listaus Blaken suomennetuista runoista.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
Suomen tekijänoikeuslain sitaattipykälä 22 on kirjoitettu sillä lailla väljäksi, että sitaatti kuin sitaatti on mahdollinen. Jossain määrin riippuu kuitenkin sitaattien määrästä ja niiden määrällisestä suhteesta muuhun tekstiin, pidetäänkö lainaamista "hyvän tavan" mukaisena. Esimerkiksi kirjaa, joka koostuu pääosin sitaateista, ei saa ilman lupaa julkaista.
Suomalaiseen hyvään sitaattitapaan kuuluu, että jos otetaan useita sitaatteja, jokaisen lähde ilmaistaan ala- tai loppuviitteellä. Sellainen ratkaisu, että asia kuitataan yhdellä maininnalla, on mahdollinen vain tapauksissa, joissa kaikki sitaatit ovat yhdestä lähteestä, jolloin jatkuva tarkka viittaaminen ei ole mielekästä.
Tarkalla viitteiden merkitsemisellä on myös se merkitys, että...
Kirjaa on hyvin saatavilla. Lainataksesi kirjan tarvitset kirjastokortin. Kirjastokortin saat lähimmästä kirjastostasi. Ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan. Kirja on Kouvolassa hyllyssä
Elimäen kirjastossa, Jaalan kirjastossa, Korian kirjastossa, Myllykosken kirjastossa ja Kuusankosken kirjastossa. Euron varausmaksulla sen saa teille sopivimpaan kirjastoon jos mikään näistä, joissa kirja on nyt paikalla ei ole teidän lähikirjastonne.
Pääkaupunkiseudun yhteisestä kirjastojärjestelmästä kyselemiesi
järjestöjen julkaisuja ei löytynyt.
Kyseisten järjestöjen julkaisuja voi tiedustella suoraan
yhdistyksiltä. Isänmaallisen oikeiston kotisivut löytyy
osoitteesta http://www.saunalahti.fi/~iory/
Itsenäisen Suomen liitosta en valitettavasti löytänyt
kotisivuja, olisitkohan mahdollisesti tarkoittanut
Isänmaallista kansallis-liittoa? Sen kotisivut löytyvät
osoitteesta http://kauhajoki.fi/~ikl/index.html
Kannattaa katsoa myös sivujen likkilistat.
http://kauhajoki.fi/~ikl/linkit.htm
Suomen kansallisbibliografian mukaan ei Georges Bernanosilta (1888-1948) ole käännetty suomeksi kuin mainitsemasi kaksi romaania Maalaispapin päiväkirja ja Mouchette.
Bernanos on kuitenkin kirjoittanut myös näytelmän, Dialogues des carmelites. Tästä on Poulenc Francis säveltänyt oopperan, jonka libretto on julkaistu myös suomeksi: Poulenc, Francis (säv.) Dialogues des carmélites. Libretto, italia, suomi. Savonlinnan Oopperajuhlat, 1999.
Tätä teosta on saatavissa myös Helsingin kaupunginkirjastosta. Saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta, http://www.libplussa.fi .
John Douglasin Mindhunter on vain Rikhardinkadun kirjastossa, tosin se on nyt lainassa. Sen eräpäivä on 3.10.00. Voit jättää varauksen lähimmän kirjaston kautta, muita varauksia ei tällä hetkellä ole.
Rikhardinkadun kirjaston osoite on Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki. Yhteystiedot näet osoitteesta http://www.lib.hel.fi/riku.
Kirjoja profiloinnista rikostutkinnassa ei juuri löytynyt. Tiede 2000-lehden numerossa 1/2000 s. 18-25 on artikkeli Murha ratkeaa laboratoriossa / Pekka J. Karhunen, Kimmo Himberg. Alaotsikkona "Modernit rikostutkimuksen menetelmät dna-analyysista psykologisiin profilointeihin...".
Englanninkielisiä artikkeleita aiheesta löytyy runsaasti Ebsco-tietokannasta, joka on käytettävissä kirjastoissa.
Kannattaa ehkä ottaa myös...
Paikan, muistomerkin ym. nimen julkistamistilaisuudesta voi käyttää montaa eri nimeä.
Vierasperäisiä sanoja ovat ainakin vihkiminen ja inauguraatio.
Vihkiä-sanan mekitys on mm. seuraava: 'asettaa joku tai jokin juhlallisin menoin määräarvoon tai tehtävään'. Sana lienee lainattu keskiajalla muinaisruotsista. Muinaisruotsin vighia on merkinnyt 'vihkiä, pyhittää'.
Inauguraatio-sanan merkitys on mm. 'juhlallinen vihkiminen käyttöön'. Sanan alkuperä on latinan kielessä. En löytänyt sanan alkuperän selvitystä mistään saatavillani olevasta suomen kielen etymologisesta sanakirjasta, vaan jouduin turvautumaan englannin kielen sanan inauguration etymologisiin selvityksiin. Sana juontaa juurensa latinan kielen sanasta...
Taideteosten tunnistamisessa kannattaa kääntyä taideasiantuntijoiden puoleen. Esimerkiksi Bukowskilla on netissä täytettävä arviointilomake, jossa on myös lisätiedot kotiarviointeja varten. Suomessa teoksen voi viedä myös arvioitavaksi Bukowskin Helsingissä sijaitsevaan toimistoon, lomakkeessa on aukioloajat ja ohjeet. Alhaalla on linkki lomakkeeseen ja lisätietoihin. Kannattaa huomioida, että pelkän valokuvan avulla luotettavaa tunnistamista ei voi tehdä.
Bukowskis https://www.bukowskis.com/fi/valuation
Yle.fi: Miten tunnistaa arvokas taulu? (22.12.2009) https://yle.fi/uutiset/3-6046039 (luettu 8.10.2019)
Tämä mahdollisuus riippuu television ominaisuuksista. Android-televisioissa on oma nettiselain, jolla voi koettaa käyttää Kirjastokinoa. Valitettavasti televisioiden selaimet ovat yleensä käytettävyydeltään aika huonoja ja kaukosäätimellä on hankala korvata näppäimistöä.
Parempi vaihtoehto on Chromecast, jollainen voi olla sisäänrakennettuna televisioon tai sen voi hankkia myös erillisenä lisälaitteena. Kun televisiossa on Chromecast, niin tabletin näytön voi toistaa television kautta. Tähän tarvitaan Google Home –sovellus, jonka voi ladata Google Play –kaupasta. Tällä sovelluksella tabletin näytön voi peilata televisioon eli kun Kirjastokino pyörii tabletilla, niin se näkyy myös television ruudulla.
Kolmas vaihtoehto...
Juha Vainion sanoittaman ja esittämän kappaleen "Poliisi" on säveltänyt Erik Lindström salanimellä P. Naseva. Kappale ei siis ole käännöskappale.
Lähde: Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Kaikilla ihmisillä ei ole välttämättä yhtä muuttumatonta puoluekantaa. Irwin Goodman oli kuitenkin vuonna 1987 SMP:n eduskuntavaaliehdokkaana, tosin sitoutumattomana, mikä kaiketi kuvastaa sitä, ettei hänellä ollut kovin vahvaa sidettä puolueeseen. Tästä kertoo esimerkiksi – hassua kyllä – Vexi Salmea käsittele Kansallisbiografian artikkeli osoitteessa https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1107. Vexi Salmi on puolestaan ilmoittanut vuoden 1998 Kuka kukin on -kirjaan (Otava, 1998) puoluekannakseen ”humanisti”.
Tämän vastauksen puitteissa ei ole mahdollista tehdä mitään laajempaa selvitystä siitä, millaisia poliittisia kannanottoja kyseiset henkilöt ovat mahdollisesti tehneet.
