Topi Sorsakoski levytti kappaleen suomeksi nimellä Aamun toit mun maailmaan. Suomennoksen teki Jukka Itkonen. Laulu julkaistiin Sorsakosken levyllä Yksinäisyys (1991).
Heikki ja Marjatta Paunonen -kirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja mukaan miekkari on merkityksessä mielenosoitus ollut stadin slangissa jo vuodesta 1990. Sanaa mielari sanakirjassa ei ole.
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellon artikkelissa Dekkarista pokkariin (3/2005) Eija-Riitta Grönros ja Heikki Talola kirjoittavat suomen puhekielen yleistyvistä sanoista, joissa pitkä, usein yhdyssana, on lyhennetty kaksoiskonsonantin ja ‑ari-liitteen avulla. Tällaisia sanoja ovat esim. olkkari, kylppäri, telkkari, simmarit ja korkkarit. Miekkari on myös juuri samalla "mallilla" muodostettu johdos, joten yhteyttä sanaan miekka ei liene. Koko artikkeli on luettavissa alla...
"Lukemisella" tarkoitetaan tässä tapauksessa opiskelemista, eli "lukenut" ihminen tarkoittaa opiskelemalla tietoa saanutta ihmistä.
Kielitoimiston sanakirjassa mainitaan verbin "lukea" toisena merkityksenä "opiskella". Ilmaus "lukea kieliä" tarkoittaa "opiskella kieliä", ja ilmaus "lukenut mies" tarkoittaa "oppinutta miestä", niin sanakirja kertoo.
Sananmukaisesti käsitettynä "lukenut" tarkoittaa nimenomaan lukemalla opiskellutta ja sitä kautta tietoa saanutta, oppineisuutta kerännyttä ihmistä.
lukea - Kielitoimiston sanakirja
Tämän artikkelin mukaan englanninkielinen nimi on peräisin siemenkatalogista vuodelta 1869. Pihvitomaatti on suuri ja lihaisa ja siinä on vähän siemeniä. Katalogi kuvaili lajiketta "kiinteäksi ja lihaisaksi kuin pihvi". Tästä tuli nimitys beefsteak tomato tai Isossa-Britanniassa pelkkä beef tomato. Suomalainen nimi lienee suora käännös.
Kun rekisteröidyt Helsingin kaupunginkirjaston uuteen tulostusjärjestelmään, PIN-koodi löytyy antamastasi sähköpostista. Sähköpostin otsikko on helprint-noreply.
Jos olet poistanut viestin, kirjastovirkailija voi antaa uuden PIN-koodin.
Rumpelstilzcheninille on kaksikin suomenkielistä nimeä. Useimmissa suomennoksissa Rumpelstilzchen on nimeltään Tinttelintuure. Näin esimerkiksi Aarno Peromiehen suomennoksessa teoksissa Grimmin satuja (1973) ja Kodin satuaarteet. 2 : Peukaloinen : Grimmin satuja (1987).
Marja Kyrön suomennoksessa vuodelta 1983 Rumpelstilzchen on Hopskukkeli.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Marcus Aureliuksen teos Ta eis heauton on suomennettu kahdesti. Yrjö Raivion suomennos Itsetutkiskeluja ilmestyi vuonna 1950. Marke Ahosen suomennos Itselleni : Keisarin mietteitä elämästä ilmestyi vuonna 2004.Englanninnos on siis saanut nimen Meditations.https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.980532?sid=4882043151Näyttää siltä, että Raivion suomennosta ei alueesi verkkokirjastossa ole saatavana.
Lönnrot on aika vaikeasti määriteltävä. Kansallisbibliografia ketoo hänestä mm. näin:"Elias Lönnrot oli suomen kirjakielen toinen isä Mikael Agricolan jälkeen, kansalliseepoksen, Kalevalan, ja sen sisarteoksen Kantelettaren luoja, kielen uudistaja ja sanakirjojen toimittaja sekä ensimmäisen suomenkielisen aikakauslehden kustantaja ja toimittaja. Lönnrot oli myös lääkäri ja laati lukuisia kansaa valistavia terveydellisiä ja tieteellisiä julkaisuja." https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2836
Lönnrot eli kuitenkin 1800-luvulla aikana, joka luetaan kirjallisuuden kautena romantiikkaan. Turun yliopisto kirjallisuudentutkimus
Kalevalaa ja Kanteletarta kuitenkin hyödynnettiin etenkin 1900-luvun...
Jyväskylään sijoittuvia jännityskirjoja on kirjoittanut useampikin kirjailija. Tunnetuin heistä on varmastikin Markku Ropponen ja hänen Kuhala-sarjansa. Muita Jyväskylästä kirjoittavia ovat mm. Pasi Lönn ja Juhani Kiiskinen.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SMarkku%20ropponen%20kuhala…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SPasi%20l%C3%B6nn__Ff%3Afac…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SJuhani%20kiiskinen__Ff%3Af…
Vanha kansanrunous, johon Kalevala perustuu, sisältää eri-ikäisiä kerrostumia Suomen esihistoriasta lähtien.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivulla on osiossa Laulut Kalevalan takana tietoa aiheesta:
http://nebu.finlit.fi/kalevala/index.php?m=11&s=38&l=1
Paljon lisätietoa Kalevasta löytyy myös koottuna Makupalat.fi sivustolla:
https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/kalevala
Tutustuin Viisikkoihin hieman uudelleen ja mielestäni niissä täyttyy kaikkitietävän kertojan tunnusmerkit. Kaikkitietävä kertoja on nimensä mukaisesti kaikkitietävä eli tietää kaikkien hahmojen ajatukset. Lyhyellä otannalla Viisikoissa näyttäisi olevan juuri näin, kertoja tietää mitä kenenkin mielessä liikkuu. Viisikot on kirjoitettu hän-muotoon eli vielä tarkemmin kyseessä on kaikkitietävä kolmannen persoonan (hän) kertoja. Vanhoissa klassikoissa onkin monesti käytetty juuri kaikkitietävää kolmannen persoonan kertojaa. Jos Viisikot olisivat pelkkiä hän-kertojallisia kirjoja, niin silloin näkökulma olisi rajatumpi eli tiedettäisiin esimerkiksi vain yhden hahmon ajatukset ja näkökulma olisi hänen.
Hannah Arendt Centerin perustajan ja johtajan Roger Berkowitzin tuoreen verkkokirjoituksen mukaan kysymyksen sitaatti ei ole Hannah Arendtin tekstiä. Berkowitz myöntää, että hengeltään tekstikatkelma kyllä myötäilee Arendtin ajattelua, mutta että täsmälleen näin Arendt ei ole kirjoittanut tai sanonut. Berkowitz arvelee väärän sitaatin perustuvan Arendtin viimeisessä julkisessa haastattelussaan muotoilemiin ajatuksiin: "-- If everybody always lies to you, the consequence is not that you believe the lies, but rather that nobody believes anything any longer. This is because lies, by their very nature, have to be changed, and a lying government has constantly to rewrite its own history. On the receiving end you get not only one lie—a lie which...
Entisinä aikoina, joina synnyttäminen tapahtui lähes aina kotona, syntymäpaikaksi merkittiin enemmittä pohtimisitta kirkonkirjoihin äidin kotiseurakunnan nimi. Kun maaseudun äidit joissakin tapauksissa 1900-luvun alkupuolella synnyttivät läheisen kaupungin sairaalassa, merkittiin kaupunki lapsen syntymäpaikaksi, mutta edelleen seurakunnan nimeä käyttäen. Kaupunkiseurakunnan syntyneiden luetteloon ei lapsesta kuitenkaan tullut merkintää, mikä saattaa haitata vielä nykypäivänkin sukututkijaa, kun etsittyä henkilöä ei lainkaan löydy sen seurakunnan kirjoista, joka on merkitty hänen syntymäseurakunnakseen. Vähitellen monet papit alkoivatkin merkitä syntymäpaikaksi sen seurakunnan, jonka kirjoihin lapsi ensimmäisen kerran merkittiin.Vuonna 1945...
"Kas kuusen latvassa oksien alla" alkaa Immi Hellénin sanoittama ja P. J. Hannikaisen säveltämä laulu "Oravan pesä" (tai "Oravanpesä"). Laulun ensimmäinen säkeistö sisältyy englannin kielellä nuottiin "Suzuki voice school : international edition. Volume 1, Vocal part" (Summy-Birchard, Inc., [2022]). Suomenkielisiä säkeistöjä on neljä. Nuotista on olemassa myös pianosäestykset sisältävä versio ("Suzuki voice school : international edition. Volume 1, Piano accompaniment"). Laulu on nuotissa nimellä "Squirrel song". Sanoittajien nimiä ei nuotissa mainita, mutta nuotin on tehnyt Päivi Kukkamäki yhteistyössä kansainvälisen laulusuzukikomitean kanssa.Päivi Kukkamäki on tehnyt väitöskirjan "Laulun myötä kasvuun : laulusuzukimenetelmän...
Kirjasto on julkista tilaa, jossa kuvaaminen on sallittua. On hyvän tavan mukaista kysyä lupaa kuvaamiseen, mikäli kuvassa esiintyy ihmisiä. Alaikäisten kuvaamiseen lupa on kysyttävä vanhemmilta. Kuvaaminen ei saa häiritä kirjaston normaalia elämää eikä asiakkaiden työskentelyä. En tiedä, miksi sinulta on kirjastossa kielletty kuvaus. Esimerkiksi Oodissa kuvaukset on kielletty lasten alueella. Kyse on silloin lasten yksisyisyyden suojelusta. Lasten alueilla kuvaaminen voidaan muuallakin kieltää. Lasten ja muiden haavoittuvassa olevien oikeus suojaan ylittää yleisen sananvapauden tai kuvausoikeuden. Kyse on voinut olla myös siitä, että joku kirjaston asiakas on kokenut striimaamisesi häiritseväksi ja pyytänyt...
Juuri tuota kysymääsi kirjaa ei näyttäisi löytyvän, mutta muita jäänveistoa käsitteleviä kirjoja löytyi korkeakoulukirjastojen rekisteristä seuraavanlaisia:
Anderes, Fred: Ice palaces, 1983, 132 s.
Snow - ice - sculpture : international cooperation in snow and ice sculpture, 1993, 20 s.
Com Trust : an electrographic expedition to the Arctic, 1992, 31 lehteä
Amendola, Joseph Ice carving made easy, 1994, 114 s.
Yllä olevia kirjoja saat kaukolainaksi jättämällä tilauksen lähimpään kirjastoosi. Seuraavat kirjat löytyivät British Libraryn hausta:
[1] Snow sculpture and ice carving. by Jim Haskins
[2] Ice sculpture. secrets of a Japanese master. Yukio Matsuo
Englannista kaukolainakustannukset nousevat jo yli 100 mk/kirja. Kaukolainatilaukset...
Taikatemppukirjoja löytyy Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta (myös netin kautta verkkokirjastosta osoitteesta http://www.turku.fi/kirjasto/) helpoimmin asiasanalla taikatemput.
Kokoelmassa on mm. Simo Aallon Opi taikomaan 1 (Vingpennan, 2002), Iiro Seppäsen Taikoja ja Tähtiä (WSOY 1999), Jarmo Luttisen Taikuri Luttinen : temppukirja (Tammi 1997), Werner Anttilan Jokamiehen taikakirja (Karisto 1991, alkuperäispainos vuodelta 1950) ja Reijo Salmisen Taikurin- ja esiintymistaidon oppikirja (WSOY 1992).
Yleisissä kirjastoissa ei käytetä asiasanaa ”sisäinen markkinointi”. Sen sijaan ammattikorkeakoulujen kirjastoissa ja yliopistokirjastojen yhteistietokannassa Lindassa tämä asiasana on käytössä, joten helpoiten löydätte materiaalia omaan työhönne hakemalla näistä tietokannoista. Laajimman tuloksen saatte käyttämällä tarkennettua hakua ja laittamalla toiseksi hakuehdoksi ”sisäinen” ja toiseksi ”markkinointi”. Saadusta viitelistasta voitte sitten tarkistaa, löytyykö kirjaa mahdollisesti myös Oulun kaupunginkirjastosta tai Oulun yliopiston kirjastosta. Kirjoja voi myös kaukolainata muista kirjastoista, jos paikkakunnalta ei löydy. Varmuuden vuoksi voitte hakea myös sanoilla ”internal” ja ”marketing”. Huomatkaa myös, että Oulun...
Barbara Dimmick on syntynyt ja kasvanut Pennsylvaniassa, Yhdysvalloissa. Hän opettaa luovaa kirjoittamista Dartmouthin yliopistossa. Dimmick on myös koulutukseltaan ratsastuksenopettaja.. Hänen ensimmäinen romaaninsa In the Presence of Horses ilmestyi vuonna 1998 ja seuraavana vuonna suomeksi nimellä Matkalla huomiseen. Hänen toista kirjaansa Heart-Side Up (2002) ei ole suomennettu. Hänellä on kotisivut, joista saa lisätietoa: http://barbaradimmick.com/
