Vuosina 1971-2002 ilmestyi Kirjallisuusarvosteluja-niminen julkaisu. Eri osissa arvioitiin erikseen kauno-, tieto ja lastenkirjallisuutta. Julkaisua voi lukea muutamissa Helmet-kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skirjallisuusarvosteluja__Ff…
Vuosina 1908-1988 ilmestyi julkaisu nimeltä Arvosteleva kirjaluettelo (koko nimeltään Arvosteleva luettelo suomenkielisestä kirjallisuudesta). Siihen on koottu lyhyitä kirja-arvosteluja. Helmet-kirjastoista julkaisu löytyy Pasilan kirjavarastosta (vuodet 1916-1988) ja Tikkurilan kirjastosta (vuodet 1916-1939 ja 1956-1988). Vuosien 1960-1988 arviot löytyvät digitoituina myös kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta:
http://www.kirjasampo.fi/
Vuoden 2002 jälkeen julkaistujen...
Voit tehdä Helmet-varauksen nyt ja lukita sen varaamisen jälkeen. Tee varaus normaaliin tapaan, mutta klikkaa varaamisen jälkeen Muuta varausta -linkkiä ja laita ruksi Lukitse-ruutuun. Kun tarvitsen kirjaa, käy poistamassa Lukitse-ruudun ruksi.
Kun olet lukinnut varauksesi, vuorosi mahdollisessa varausjonossa ohittuu. Muista siis poistaa ruksi ajoissa.
Eli voit varata kirjan niin, että et saa sitä ennen tiettyä päivämäärää, mutta on myös mahdollista, että et saa sitä ajoissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ranuan kirjastosta saatiin seuraava tieto:
Ranuan kunnan kulttuuritoimistossa aiemmin ollut kotiseutuarkisto on osittain siirretty kirjastolle. Kuvia ei ole vielä luetteloitu, mutta niihin voi tutustua Ranuan kirjaston tiloissa tutkijanvakuutuksen täyttämällä.
Kirjastolla on siis vain pieni osa kunnan arkistosta. Kysymänne kuvat löytyvät todennäköisimmin kunnan arkistosta, jonka käyttöön tarvitaan lupa kunnan hallintosihteeriltä.
Tässä muutamia keskenään erilaisia novelliteoksia ja-kokoelmia, joita voisitte miettiä koulussa hyödynnettäväksi:
Laaksonen, Heli: Pursu
Kyrö, Tuomas: Mielensäpahoittaja
Mykkänen, Erkka: Kolme maailmanloppua
Rannela, Terhi: Yhden promillen juttuja
Latvala, Taina: Ennen kuin kaikki muuttuu. E-kirjana teokseen voi tutustua lastukirjastojen- kirjastokortin avulla osoitteessa https://www.ellibslibrary.com/book/9789511289838
Huotarinen, Vilja-Tuulia: Kimmel
Kauhunovelleja kotimaisilta kirjailijoilta sisältävä kokoelma: Luurankomies : ja muita kauhutarinoita Villistä Lännestä
Nuorten kirjoittamia novelleja löytyy kokoelmasta:
Supernyrkki - Novelli palaa!-kirjoituskilpailun parhaat
Suomen väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun kautta ei löytynyt yhtään Vilus-etu- tai sukunimistä ihmistä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimeä ei myöskään löytynyt kirjaston nimikirjoista tai muista lähteistä.
Yksi Vilus-niminen järvi on Jämsässä:
http://www.jarviwiki.fi/wiki/Vilus
Joten valitettavasti tietoa nimen alkuperästä ei saatu selville.
Sanat eivät ole runosta, vaan antiikin ajan kreikkalaisen kirjailijan Euripideen näytelmästä Hippolytos. Juuri tässä muodossa, ja Euripides mainiten, ne löytyvät myös John Galsworthyn Omenapuu-romaanin nimiösivulta kirjan mottona. Englanniksi lause löytyy esim. alta löytyvästä englanninnoksesta (The Apple-tree, the singing and the gold, rivi 788):
http://www.bartleby.com/8/7/2.html
Galsworthin romaanin ovat suomentaneet Vieno ja Veikko Antero Koskenniemi. Koko näytelmän on suomentanut Maarit Kaimio (kirjassa näytelmät Hippolytos ja Troijan naiset). Kaimion suomennoksessa tuo kohta on muodossa "omenapuutarhaan, missä hesperidit laulavat" (s. 34).
Suomen kirjastojen tilannetta Eteläpohjalaiset juuret - lehden saatavuuden suhteen voit tarkastella Frank - monihaun avulla.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Nimeke-kohtaan laitetaan lehden nimi, tässä tapauksessa Eteläpohjalaiset juuret. Hakua kannattaa rajata valitsemalla aineistolajiksi lehdet. Tämän haun mukaan Eteläpohjalaiset juuret - lehteä löytyy ainakin Porin kaupunginkirjastosta ja Seinäjoen alueen Eepos-kirjastoista.
Mikäli tarvitsee tarkempaa tietoa itse lehdestä, sitä löytyy Eteläpohjalaiset juuret-yhdistyksen kotisivuilta. Ne löytyvät internet-osoitteesta
http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/etusivu.html
Sivut kertovat lehdestä seuraavasti: "Eteläpohjalaiset Juuret -aikakauskirja ilmestyy neljä kertaa vuodessa....
Etsitty kirja saattaisi olla Scoular Andersonin Pulmallinen päivä (Otava, 1994).
"Kun Essi ja Jussi saapuvat vierailulle Yli-Pelikaanien sukulinnaan, he eivät arvaa miten jännittävä ja kiireinen päivä heillä on edessään. Oskar-setä lähettää lapset ensi töikseen aarteenetsintään, jonka kuluessa he tutkivat linnan läpikotaisin niin sisältä kuin ulkoakin. Pitkin päivää ilmaantuu yhä uusia pulmia ratkaistavaksi: esineitä on kadoksissa, monet laitteet ovat epäkunnossa, isosetä narraa minkä ehtii (vai narraako?) ja kaiken huipuksi linnassa liikkuu ovela varas. Tule auttamaan Essiä ja Jussia selviämään päivän pulmista. Saa nähdä ovatko sinun silmäsi yhtä tarkat ja hoksottimesi yhtä terävässä kunnossa kuin heillä!"
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 47 Kratz-sukunimistä henkilöä.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Nimistöntutkija Pirjo Mikkosen Mitä ruotusotamiesrullat kertovat nimistöntutkijalle : Suomen ruotusotamiesten lisänimistä -artikkelin mukaan Kratz on ollut yksi tällainen sotamiehelle annettu lisänimi. Eli jos suku on suomalainen, kyse voi olla tästä. Artikkeli on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://www.genealogia.fi/nimet/nimi32s.htm
Helmet-kirjastoista on mahdollista lainata ainoastaan radonmittareita, mutta ei muita sisäilman laadun mittaamiseen tarkoitettuja laitteita.
Radonmittarit Helsingin kirjastoissa https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssis%C3%A4ilma__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Leipuri Hiiva -nimisessä kansanlaulussa leipuri Hiiva asuu Kumputiellä, joka laulun sanoissa kirjoitetaan isolla kirjaimella, joten se kaiketi on tien nimi ja erisnimi.
Arvonimen hakuun annetaan ohjeita Valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla Arvonimet - Valtioneuvoston kanslia (vnk.fi)
Arvonimen käsittelyprosessi on varsin monimutkainen, kuten Ylen verkkoartikkelista käy ilmi Oletko arvonimen arvoinen? Rötöstely tai sakotkin voivat viedä mahdollisuuden | Yle Uutiset | yle.fi
Arvonimestä päätetään lopuksi presidentin istunnossa. Esittelijä valmistelee avoimen kirjeen arvonimestä, jonka presidentti ja pääministeri allekirjoittavat. Verojen maksamisen jälkeen arvonimeä hakeva voi käydä noutamassa kirjeen. Arvonimeä hakevan henkilön on annettava jo aiemmin kirjallinen sitoumus veron maksamisesta. Arvonimen hakija luovuttaa arvonimen saajalle omassa tilaisuudessaan....
Rumilta on julkaistu suomeksi runokokoelma Rakkaus on musta leijona (Basam Books, 2002), jonka kääntäjä on Jaakko Hämeen-Anttila. Siinä runo esiintyy nimellä "Kun olen kuollut" ja alkaa näin: "Kun olen kuollut / ja arkkuani kannetaan / älä luule että tunnen / tämän maailman tuskaa."
Mikäli internetistä löytämäsi käännös poikkeaa tästä, se voi olla jonkun nimettömänä pysyttelevän kääntäjän työtä. Ellei kyseisen nettisivun kautta löydy tietoa kääntäjästä tai siitä, keneltä asiaa voisi kysyä, asiaa on vaikea selvittää.
1200-luvulla elänyt persialainen runoilija, islamilainen teologi, lainoppinut ja suufimystikko Rumi tunnetaan useilla eri nimillä, joiden kirjoitusasu vaihtelee sen mukaan, millä kielialueella ollaan. Suomenkielisessä...
Finna-tietokannan mukaan kirjasta näyttää olevan toivomasi painos Helka-kirjastossa. Itä-Suomen yliopiston kirjastossa ja Kokkolan kaupunginkirjastossa on lainattavissa kirjan uudempi laitos. Jos tarvitset kirjan, menee omaan kirjastoosi ja tee kirjasta kaunolainapyyntö.
Finna : https://www.finna.fi/Search/Results?dfApplied=1&lookfor=Introduction+to+personality+and+intelligence+haslam&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22
Sanat tarkoittavat samaa asiaa, atulat on murresana.
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan pinsetit ovat pienet joustavavartiset pihdit, atulat.
Sanakirjan mukaan "Lähtökohtana lähinnä ranskan pincette ’pinsetit’, johdos sanasta pince ’pihdit’, johdos verbistä pincer ’nipistää’".
Atulat ovat myös pienet pihdit, pinsetit.
Suomen murteiden sanakirjassa on tarkemmin tietoa atulat-sanasta. Siellä on mm. tietoa sanan muista merkityksistä eri puolilla Suomea.
Jyväskylässä oli Jyväskylänkatu vuodesta 1952 vuoteen 1966.
Ensimmäisen nimensä katu oli saanut jo vuonna 1837, jolloin siitä tuli Rinnekatu (Brinkgatan). Seuraavana vuonna lääninsä nuorimpaan kaupunkiin tutustumassa ollut Vaasan läänin maaherra C. O. Cronstedt muutti sen Stakettikaduksi (Stakettgatan) Harjun reunaan rakennetun säleaidan vuoksi. 1899 kadun nimeksi tuli Harjukatu, joksi sitä oli 1800-luvun loppuvuosina yleisesti kutsuttu jo ennen nimen virallistamista. Vuosina 1910–1952 katu oli jaettu asemakaavassa Harjukaduksi ja Opistokaduksi. Vuodesta 1966 lähtien se on ollut nimeltään Yliopistonkatu (1863 perustetusta maamme ensimmäisestä suomalaisesta opettajankoulutusseminaarista Kasvatusopillisen korkeakoulun kautta...
Kyse on ilmeisesti 2000-luvun tyyppikirjaimista. Mallikirjaimet löytyvät netistä esimerkiksi blogikirjoituksesta Kirjaimet ennen ja nyt. Oppikirjoja, joissa on kirjainmallit varmasti ovat ainakin Hyvä Suomi 3 ja Käsialavihko. Molempia löytyy joidenkin kirjastojen kokoelmista. Niitä voi halutessaan tilata myös kaukolainaksi omaan lähikirjastoon.
Linkit
Ahlakorpi: Hyvä Suomi 3, kevät : uudet tyyppikirjaimet (vuoden 2000 painos) https://finna.fi/Record/vaari.520837?sid=3990340346
Kuva Hyvä Suomi -kirjasta: https://www.finlandiakirja.fi/fi/hyva-suomi-3-kevat-3-uudet-tyyppikirja…
Katajamäki & Raikunen: Käsialavihko : isot ja pienet tyyppikirjaimet (2002) https://finna.fi/Record/vaari.912509?sid=3990353483
Blogiteksti Kirjaimet ennen ja...
